1v7kk ja massiiviset uniongelmat. Nyt palaa käpy!
Tyttö on nukkunut huonosti syntymästään saakka (vaikeuksia nukahtamisessa ja unessa pysymisessä). Jätti toiset päiväunet pois 8 kk iässä, ja nyt vaikuttaisi jättävän nuo yhdetkin pois. VAI?
Nukutus päikkäreille ja iltaunille tapahtuu pinnasängyssä, istun vauvan kanssa vieressä kunnes nukahtaa. Ei pysy sängyssä vaan hätääntyy ja lähtee perään vaikka olisin näköetäisyydellä. Nukutukseen kuluu tyypillisesti aika 1-2 tuntia, eli päivän mittaan saatan istuskella seinää tuijotellen neljäkin tuntia. Melko usein olen nyt viimeisen kahden viikon aikana luovuttanut päikkärinukutuksen kahden tunnin jälkeen, kun meno on vain yltynyt. Tyttö on näinä päivinä iltaisin itse perkele yliväsymyksen vuoksi, mutta nukahtaa yleensä alle tunnissa yöunille.
Vuorokausirytmistä: herää n. 8 aikaan, päikkärit nukkuu ( jos nukkuu) n. 13-15, yöunet alkavat yleensä klo 22 mennessä.
Lopettaako tuo nyt päiväunia kokonaan vai mistä on kyse? Alkaa todellakin käpy palaa kun nukutukset ovat yhtä sirkusta jota joutuu tirehtöimään vauva sylissä neljäkin tuntia vuorokaudessa. MITÄS SINÄ TEKISIT MINUN SIJASSANI?
Likka on ihan älyttömän pieni jättämään päikkärit pois, vai onko? onko tää ihan tervettäkään? aaaaaargh!!!
t: turhautunut mutsi täältä lastenhuoneesta
Kommentit (25)
lepää siinä hänen kanssaan? Kyllä mä mieluummin makaisin sängyssä sen neljä tuntia kuin istuisin seiniä katsellen...
Mutta siis joo. Kannatan kunnollista unikoulua. Meillä oli vastaavaa ja vielä monin verroin pahempaa yhden lapsen kanssa. Unikouluohjaaja kävi luonamme sopimassa unikoulutuksesta (mutta minä toteutin) Ekana unikouluiltana nukahti 40 minuutissa ja nukkui inahtamatta 7h (ennenkuulumatonta!). Tokana iltana nukahti 5 minuutissa. Että aika tehokasta. Pahimmat ongelmat korjautui tällä, mutta toki aika huonosti lapsi nukkui 5v asti, kun en kaksosveljen vuoksi pystynyt panostamaan käytäntöjen ylläpitämiseen täysillä.
Miten toteutitte unikoulun? Näitä on niin paljon erilaisia..
Muksu sänkyyn, peitto päälle ja hyvää yötä ja saman tien ite pois huoneesta. Siinä vaiheessa, kun huuto yltyy ihan hillittömästi kaydään toistamassa sama. Ekana iltana kävin 5 min välein, kun muksu (silloin 1v2kk) raivosi heti satasella. Tärkein asia tässä on se, että itse pysyy TODELLA jämäkkänä. Lapsi vaistoaa heti, jos vähänkin epäröit tai surkuttelet tilannetta. Päätät ja teet lapselle selväksi, että säännöt ovat nyt nämä ja sillä siisti.
Meillä oli kaikki mahdollinen ja mahdoton jo kokeiltu ennen tätä. Tämä pelasti kyllä tilanteen :)
Mutta siis joo. Kannatan kunnollista unikoulua. Meillä oli vastaavaa ja vielä monin verroin pahempaa yhden lapsen kanssa. Unikouluohjaaja kävi luonamme sopimassa unikoulutuksesta (mutta minä toteutin) Ekana unikouluiltana nukahti 40 minuutissa ja nukkui inahtamatta 7h (ennenkuulumatonta!). Tokana iltana nukahti 5 minuutissa. Että aika tehokasta. Pahimmat ongelmat korjautui tällä, mutta toki aika huonosti lapsi nukkui 5v asti, kun en kaksosveljen vuoksi pystynyt panostamaan käytäntöjen ylläpitämiseen täysillä.
Miten toteutitte unikoulun? Näitä on niin paljon erilaisia..
Tänään nukkui taas päikkärit, nukahti alle puolessa tunnissa. TUntuu vaihtelevan päivästä toiseen nämä nukkumiset aika lailla, viime yönkin nukkui 21-08 ja nyt kahden tunnin päikkärit. Saa nähdä mitä ilta tuo tullessaan. Ja siis tarkennuksena vielä, iltatoimet alkavat klo 19 suihkulla ja sitten syödään iltapalaa. KLo 20 on sängyssä, mutta kohkauksineen menee helposti tosiaan sinne kymmeneenkin nukahtaminen.
Likka nukkuu makuuhuoneemme viereisessä huoneessa, ovi raollaan meidän huoneeseemme. Meidän sängystä matkaa likan sänkyyn on 6 m, ja näköyhteys on koko ajan. Nukutaan hämärässä, ihan silläkin että vauvan yöllinen hoitaminen sujuu helpommin. Vauvalla on paha refluksi johon on lääkitys, mutta oireilee kuitenkin sen verran rajusti että elämä on hankalaa. Nukkuu sylissä pystyasennossa, ja oikeastaan koko ajan muutenkin on pää ylöspäin, makuuasennossa kun oireilu on hurjinta. Tämä tekee omat hankaluutensa, joten likan nukutus parisängyssä viereen on vaikeaa -ja juu ollaan kokeiltu, eikä pysy siinäkään.
Nukkumishistoriasta sen verran, että lähtökohta isomman tytön nukkumiselle oli sama kuin vauvalla, eli sylissä. Pikkuhiljaa saatiin onnistumaan siirto omaan sänkyyn nukkuvana, ja se, että ylipäätään nukahtaa omaan sänkyynsä on vuoden kestäneen opettelun ( ja taistelun) tulosta. Ei nukkunut vauvana vaunuissakaan, enkä usko että nukkuisi myöskään nyt, tosin ei olla kokeiltu.
JOka päivä ulkoillaan sekä aamupäivällä että iltapäivällä ihan siinä toivossa että hyytyisi unille sitten paremmin. Sisällä menee kirjaimellisesti pitkin seiniä.
Näistä nukutuksista vielä, olen tulkinnut tilanteen siten, että jos päiväunille ei meinaa millään nukahtaa, niin ei ole sitten tarpeeksi väsynyt. Sängyssä ollessaan siis leikkii, touhuaa, tutkii, naureskelee ja pyrkii laidan yli ihan virkeän oloisena. Joskus tosin on päiviä, että sänkyyn mennessään jää aloilleen peiton alle ja pötköttelee ihan rauhassa kunnes nukahtaa (=on väsynyt).
Joo, ehkä mä vaan asennoidun sitten niin että päiväunien tarve alkaa olla lopuillaan, ja toimin sitten sen mukaisesti. Jospa se iltanukutuskin siitä sitten onnistuu jos aikaistaa sitä.
Toi eroahdistusjuttu oli mulle aika uusi, en tiennyt että tässä iässä sellaista olisi odotettavissa. Kiitokset tiedosta.
Nyt mä menen henkisesti valmistautumaan vartin päästä alkavaan showtimeen ja toivon todella että selvittäisi hommasta alle kahden tunnin.
Kiitos teille jotka jaksoitte vastata asiallisesti, ja muut, hankkikaa elämä.
Vähintään 1.5 tuntia ulkoilua aamupäivällä sekä illemmalla?