1v7kk ja massiiviset uniongelmat. Nyt palaa käpy!

Johan tuosta varmaan lapsikin kärsii. Unikouluvaihe on rasittava, mutta loppuu aikanaan ja KANNATTAA. Tsemppiä. Ei tuon ikäinen vielä voi ilman päikkäreitä olla.



http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/uni_ja_ravitsemus/uni/koti…

Tee jotain rentouttavaa ja itsellesi mieluista lapsen vierellä, lue, täytä ristikoita tms. Tai lajitte vaikka pyykkiä lapsen huoneessa...



Oletko yh?

Rattaiden työntely olisi kivempaa kuin seinän tuijottelu. Lapsi kokee ilmeisesti turvattomuutta ja pelkää sinun katoavan. Meillä on nukuttu rattaissa helpommin.

Jättää päikkärit pois ja laittaa 19 nukkumaan vaikka ei näyttäisikään väsyneeltä. Omani eivät tuon ikäisenä ole enää nukkuneet päikkäreitä.

Tarvitsisit kai uusia näkökulmia ja toimintatapoja. Juttele asiasta neuvolassa.

Mieleeni tuli kuin näin kelloajat ettei lapsesi olisi jo yliväsynyt kun rupeatte menemään nukkumaan. Auttaisikohan jos laittaisit päikkäreille esim. 11.30 tai jotain ja illalla nukkumaan 20 jälkeen?



Voihan olla että olettekin kokeillut ja elänyt moisessa rytmissä.



Voimia!

Unikoulut on kokeiltu, ei apua. mielelläni mä tekisinkin nukutuksesta itselle helpompaa, mutta 1kk vauva tekee siitä mahdotonta. On aika vaativa tapaus myös, perussairauksineen. Ei siis onnistu pyykinviikkailut tai lukemiset kun pikkutypy on sylissä nukkumassa. Ei siis nuku muualla hänkään kuten ei isompikaan aikoinaan. Ja tosiaan, jos yritän vaikka viereisestä huoneesta käsin nukuttaa, niin likka leiskauttaa samantien sängystä pois ja karkuun. Ilmeisesti siis voi olla mahdollista että tän ikäinen vois jo lopettaa päikkärit kokonaan? tarviipa yrittää sit jatkossa luovuttaa päikkäreitten suhteen ja aikaistaa iltarutiineja jos homma toimis paremmin..



kiitoksia vastauksista, yllättävän asiallisia ;) Lisääkin pohdintaa lukisin mieluisti, tässä rumbassa alkaa oma ajatus junnata niin paikallaan...



ap

Mutta siis joo. Kannatan kunnollista unikoulua. Meillä oli vastaavaa ja vielä monin verroin pahempaa yhden lapsen kanssa. Unikouluohjaaja kävi luonamme sopimassa unikoulutuksesta (mutta minä toteutin) Ekana unikouluiltana nukahti 40 minuutissa ja nukkui inahtamatta 7h (ennenkuulumatonta!). Tokana iltana nukahti 5 minuutissa. Että aika tehokasta. Pahimmat ongelmat korjautui tällä, mutta toki aika huonosti lapsi nukkui 5v asti, kun en kaksosveljen vuoksi pystynyt panostamaan käytäntöjen ylläpitämiseen täysillä.

Tarvitsisit kai uusia näkökulmia ja toimintatapoja. Juttele asiasta neuvolassa.

Kyllä mä ihan rehellisesti voin sanoa että rankkaa on ja juu joka ainoalla neuvolatapaamisella tätä unipulmaa puidaan. Tädillä vaan ei ole juuri muuta antia kuin että menee ohi, viimeistään kun muuttaa kotoa, hehheh. Juurihan mä täällä niitä uusia näkökulmia ja toimintatapoja kyselen.

Mieluusti kuulisin että mikä suhteessa vaikuttaa tulehtuneelta?

ap

tuossa iässä on uusi eroahdistusvaihe, lapsi haluaa pitää sinut lähellään. pimennä huone pimennysverhoilla täysin niin ei jaksa niin kauan leikkiä. makoile pinnasängyn vieressä, mukaan läppäri tai kännykkä jossa on netti.

Olen siis se, jonka lapsista kukaan ei ole enää nukkunut kuin satunnaisesti tuon ikäisenä päikkäreitä.



Meillä on myös tyttö, jota on laitokselta asti saanut nukuttamalla nukuttaa. Mitään pysyvää tapaa nukahtaa en hänelle onnistunut vauvana luomaan, vaikka miten yritin. En koskaan tiennyt milloin, miten ja kuinka pitkään hän nukahtaa ja nukkuu. Hänestä en edes nähnyt alle 2-vuotiaana milloin oli väsynyt ja milloin ei.



Edelleen on haastava tapaus nyt lähes 3-vuotiaana. Meillä ongelmana oli 1,5v juuri se, että pomppi sängystä pois jatkuvasti, hakkasi itseään seinään jne. olin vieressä tai toisessa huoneessa. Unikoulut ei auttaneet. Välillä saattoi olla parempia kausia, mutta usein meni vähintään tunti nukahtamiseen. Päiväunien jättäminen auttoi paljon, mutta ei poistanut kokonaan ongelmaa. Kärsivällisyys oli usein koetuksella. Paljon auttoi kun vuoroteltiin miehen kanssa puolen tunnin jaksoissa.



Esikoiseni oli myös jokseenkin samanlainen ja edelleen sille päälle sattuessaan, on vaikea nukutettava. Hänelläkin on parempia ja huonompia kausia.



Olemme miehen kanssa huomanneet, etenkin tytön kohdalla, että se aika, jolloin lapsen saa helpoiten nukkumaan on hyvin pieni ja vaihtelee päivän mukaan.

päiväunet vaikuttavat lapsen (aivojen) kehitykseen, ja ovat ehdottomasti tarpeen. Muusta jaksamisesta ja oppimisesta puhumattakaan! Jos lapsi ei kerran nukahda pinnasänkyyn ja hätääntyy, ettekö voi vaikka kölliä vähän sängyllä, lukea kirjaa yhdessä ja sitten voit vaikka lueskella himmeässä valossa jos vauvalle passaa... jos tyttö meinaa keikkua, niin ilmoitat että nyt käydään nukkumaan. Kyllä se nukahtaminen ajan kanssa tapahtuu sitten nopeammin ja nopeammin, kun luottaa ettet jätä ja häivy. Hänellä on varmaankin jo alkanut n. 2-vuotiaana tuleva eroahdistus, mikä vaikeuttaa nyt olemista...



Omilla lapsillani ikäeroa on tasan 1v 9kk, mutta heidän kanssaan on aina sujunut hyvin kaikki nukkumiset sisaruksesta huolimatta.



Ulkoilettehan riittävästi? Minä ulkoilen lasten kanssa aamupäivällä muutaman tunnin, sitten tullaan syömään ja siitä päikkäreille. Ei yleensä tarvitse unta houkutella... Nukkuvat pari tuntia päiväunia (nyt ovat siis 3,5 v ja 1v9kk) ja iltapesulle menevät klo 20, unessa yleensä 20.30.

Olisko sillä turvallisempi oli jos sänky olis teiän makkarissa? Ja tyhmä kysymys, mutta varmistan että toistuuko teillä samat rutiinit aina ennen nukkumaanmenoa? Miten se siis käyttäytyy sillon kun uni ei tule, raivoaako vai iniseekö vai onko paniikkihuutoa?

päikkäreille!?!!?!? Siis meillä on alusta asti tehty niin että lapsi sänkyyn, valot pois ja nati-nati.. Sinne on nukahtanut 5-10min sisään. Toki ymmärrän että lapsia on erilaisia, toiset helpompia kuin toiset, mutta huhhuh.. Miten muuten lapsi nukkuu sellaisessa sängyssä mistä pääsee itse pois??? Mutta suosittelisin samaa kun joku aikaisempi kirjoittaja, että sänkyyn molempien lasten kanssa ja lueskelet siinä vaikka jotain.. Varmasti pystyt ajoittamaan vauvan päikkärit samaan aikaan...?

Hyvä olisi, jos pieni nukkuisi päiväunet. Mutta jos ei niin ei, turha kai siitä on lopullisesti hermojaan menettää. Meillä esikoinen jätti päiväunet 2-vuotiaana. Meni nukkumaan yöunille klo 19 ja nousi aamulla 8 maissa. Tämäkin kävi ja oikeastaan oli minulle helpompaakin. Illalla oli ruhtinaallisesti aikaa kerätä hermot seuraavaan päivään. Kokeile tällaista rytmiä.

Meillä oli ihan vastaava tilanne vähän yli vuoden ikäisen esikoisen kanssa. Nukuttamiseen meni neljä tuntia ihan kepeästi ja päikkäreille mentiin taistellen.



Muutin päivärytmin ihan kokonaan: lapsi heräsi AINA aamuisin klo 6. Siispä päikkäreille viimeistään 10:30, heti kun pikkusisarus oli nukahtanut aamupäiväunilleen. Sänkyynsä ei esikoinen suostunut nukahtamaan, joten otin parisänkyyn kainaloon nalleineen ja maitopullo mukaan. Viikossa sain päikkärit takaisin (aluksi nukkui vain puoli tuntia, nyt 3,5h) ja muutamassa kuukaudessa venytettyä hereilläoloaikaa noin kuuteen tuntiin aamuheräämisestä.



Iltaisin päivällisen jälkeen (meillä vasta klo 17:30) hetki leikkiä ja sitten suihkuun/kylpyyn, pyjama päälle, hetki lukemista ja isä/äiti jää viereen istumaan koneen kanssa kunnes lapsi nukkuu. Joka ilta sama juttu. Tähänkin totuteltiin useampi kuukausi, nyt se jo toimii.



Itsekseen ei nukahda, kuopus taas vaikka lattialle.

päikkäreille!?!!?!? Siis meillä on alusta asti tehty niin että lapsi sänkyyn, valot pois ja nati-nati.. Sinne on nukahtanut 5-10min sisään. Toki ymmärrän että lapsia on erilaisia, toiset helpompia kuin toiset, mutta huhhuh.. Miten muuten lapsi nukkuu sellaisessa sängyssä mistä pääsee itse pois??? Mutta suosittelisin samaa kun joku aikaisempi kirjoittaja, että sänkyyn molempien lasten kanssa ja lueskelet siinä vaikka jotain.. Varmasti pystyt ajoittamaan vauvan päikkärit samaan aikaan...?

No niin meilläkin esikoisen kanssa meni, kuopuksen kanssa ollaan samanlailla toimittu, mutta vielä 1-vuotiaanakin jaksaa taistella tunninkin ennen kuin sitten nukahtaa. Ja siis alusta asti lapsi sänkyyn ja valot pois ja hyvät yöt. Kuten sanoit, lapset on erilaisia. Meillä esikoinen on rauhallinen luonne, tämä kuopus taas järkyttävän temperamenttinen ja itsepäinen.

Miten muuten lapsi nukkuu sellaisessa sängyssä mistä pääsee itse pois???

En ole ap, mutta meillä oli tosi korkealaitainen pinnasänky, josta lapsi oppi kiipeämään pois 1v1kk ikäisenä. Alas lattialle tuli sellaisella ryminällä, että sängystä lähti samantien laita varastoon. Pinniksiin kun ei kattoa saa edes lisävarusteena.

Nukuta lapsi päikkäreille teidän sänkyyn, viereesi. Vauvakin varmaan viihtyy siinä sun vieressä, rinnalla jos imetät..pötkötelkää kaikki rauhassa.

Yöunillekin ottaisin isomman joko viereen tai pinnikseen vanhempien sängyn viereen..ehkä laita pois jos pystyy. Nämä auttoivat meillä.

Tosi stressaavalta tuntuu teidän nukahtamiset.

Jos päiväunet jää pois niin ne jää, meilläkin lopettivat nuorina..mutta yrittäisin laittaa yöunille sitten aiemmin. Tsemppiä:)

Meillä tyttö lopetti päikkäreiden nukkumisen 1v 9kk ikäisenä. Oli kesä ja valoisaa ja en vaan myöskään jaksanut taistella sitä 2-3 tuntia päikkäreille kun meilläkin oli se pieni vauva siinä vieressä. Aivan alussa kun vauva syntyi menimme usein koko porukka (minä ja lapset) meidän vanhempien sänkyyn makaamaan ja luin samalla esikoiselle kirjoja kun imetin/pidin kainalossa vauvaa. Niin esikoinen aina nukahti unille. Mut jossain vaiheessa kesää ne päikkärit vaan loppui ja ne nukutukset venyi moneen tuntiin.



Nykyään neiti 2v 9kk ei nuku päikkäreitään mut siitä asti kun ne päikkärit on jääneet pois(eli viime kesästä), nukahtaa taivaallisen helposti klo 20-21.30 välisenä aikana, riippuen ollaanko kotona vai menossa. Jos kotona niin nukahtaa aikaisemmin kun ei ole enää mitään uusia virikkeitä.



Ja älä huoli tosta unen määrän riittävyydestä, sehän riittää kun VUOROKAUDESSA tulee se tietty tuntimäärä, esim. muistaakseni meidän tytön ikäisellä pitäis tulla unta 12-14tuntia/vrk joten meillä se täyttyy helposti, tyttö kun nukkuu n. klo 20. 8.30-9 välisen ajan.



Kokeile lopettaa ne unet vaikka ois aluksi kiukkusta meininkiä, meillä se kiukku jäi aika äkkiä pois. Sen verran kyllä päivän aikana rauhoitan tilannetta että tyttö saa joko katsoa jonkun dvd:n, luetaan kirjaa tai sit värittelee rauhallisesti. Ja siihen on tyttökin tyytyväinen :)