Nainen vähän koulutettu/kouluttamaton ja mies korkeakoulutettu, voiko suhde onnistua?

Noin päinhän se on perinteinen asetelma. Ennen vanhaan kun ei usein naisia niin koulutettu varsinkaan köyhemmissä perheissä kun ajateltiin että emännäksi ja synnyttäjäksi ne kumminkin vaan päätyy ja miehen duuni on tienata rahat.



Itse asiassa suurin osa mun tuntemista pariskunnista on tuollaisia joissa nainen on joko kouluttamaton tai vähemmän koulutettu kuin mies. Ei niilä tuosta ole koskaan mitään ongelmia kellään ollut. Sen sijaan toisinpäin on monelle miehelle kova paikka, eli nainen merkittävästi enemmän koulutettu ja parempipalkkainen kuin mies. Meillä on niin päin ja kyllä se tuntuu miehen miehisyyden päälle välillä ottavan ettei olekaan se elättäjä.

Tyypillisesti mies on yhtä koulutettu tai korkeammin koulutettu kuin nainen. Tämä näkyy ihan tilastoissa.



Itse tiedän pariskunnan, jossa nainen oli suorittanut vain talouskoulun eli ei varsinaisesti edes toista astetta ja mies oli professori. Olivat olleet yhdessä vuosikymmeniä.

Totuus on, että yleisempää on korkeammin koulutettu nainen pariskunnassa kuin mies paitsi vanhoissa ikäluokissa. Jo pitkään Suomessa on naiset käyneet enemmän kouluja kuin miehet.



Sinänsä, miksei tuo ap:n viritelmä toimisi. Monet koulutetut miehet on vähän pösilöitä, erityisesti teknisiltä aloilta. Niillä on heikko yleissivistys ja sen lisäksi eivät ole kiinnostuneita juuri mistään. Olen itse DI ja kauhulla katselen työkaverimiehiä. Kuinka ne on joku nainen huolinut? Ehkä 20% on jotenkin kevollista ainesta. Loput rumia ja päälle umpitylsiä.

Kyllä varmasti toimia, uskon tähän vaikka oma mieheni joka on poliisi haukkuu minua aina tyhmäksi ja huonoksi koska olen VAIN lähihoitaja. itse en ajattele olevaini VAIN koska rakastan työtäni :)

Ainoa mihin kannattaa ehkä henkisesti varautua on, että jotkut miehen kaverit tai heidän korkeakoulutetut puolisot saattaa ylenkatsoa sua tai jotenkin nolosti yrittää kommentoida sun koulutusta/ammattia. Mutta älä anna sen vaivata.



Tsemppiä uuteen suhteeseen!



Meidän tuttavapiirissä kaikille on kova pala, että mä olen VAIN kotiäiti enkä suunnittele paluuta töihin ( mulla on maisterin paperit).

Ja minä huonostikoulutettu olen se, joka tienaa enemmän.

Meillä asetelma on toisinpäin. Koulutus ei kerro ihmisestä kaikkea. Enemmän merkitsee se, että on yhteisiä puheenaiheita ja kiinnostuksen kohteita.

Ainoa mihin kannattaa ehkä henkisesti varautua on, että jotkut miehen kaverit tai heidän korkeakoulutetut puolisot saattaa ylenkatsoa sua tai jotenkin nolosti yrittää kommentoida sun koulutusta/ammattia.

Oma kokemukseni on päinvastainen. Mulle (tohtori) ihmisen taustalla tai koulutuksella ei ole merkitystä, mutta vähemmän koulutetut usein kokevat velvollisuudekseen selitellä mulle, mikseivät ole käyneet enempää kouluja tai puolustella valintojaan.

Eihän tutkinnot toistensa knssa seurustele, vaan ihmiset! Jos heillä ei ole henkisellä tasolla mitään yhteistä, niin ei siinä sen enempää samat koulutukset auta. Jos taas on yhteistä maailmaa ja uteliaisuutta toistensa ajattelua kohtaan, niin on ihan laa-di-daa mitä kouluja kukin on käynyt.

Ja juu, tiedän monia onnellisia pariskuntia, joilla on erilainen koulutus- tai yhteiskunnalliset taustat.

en ole käynyt lukioita. opiskelin perushoitajaksi ja minulla oli jo aiemmasta liitosta lapsiakin (kun nuorena aloittaa...) kun tapasin miehen, jolla oli akateeminen korkeakoulututkinto ja hänen exänsä oli ollut myös akateeminen ja korkeakoulututkinnon suorittanut.



Miehellä ei ollut lapsia eikä meillä sittemmin yhteisiä.



me olimme pitkään yhdessä, 7 vuotta tai enemmänkin, mutta ilmeisesti häntä haittasi kuitekin se, että koulutus- ja osaamistasoni oli alhaisempi ja huonompi kuin hänen. en esim. osaa englantia, en ruotsia, olen niissä todella huono. aina kun tuli mahdollisuus, hän suomensi minulle vähättelevään äänensävyyn aivan yksinkertaisiakin sanoja ja lauseita.



En myöskään ollut musikaalisesti lahjakas, ja minulla oli tapana laulaa hyvän kappaleen mukana tai muuten vaan laulaa lallatella jotain tuttua biisiä. mies tuumasi, että nuotin vierestä laulaminen on taito sekin.

Lopetin sen laulamisen.



alku oli kyllä hyvää ja kaunista siinä liitossa, mutta sittemmin kun yhteistä taivalta mentiin, alkoi se vähättely ja mitätöinti.



Lähtökohtamme on molemmilla aika tavalla samanlainen, eli varsin vaatimaton tausta.



Siinä vaiheessa, kun hän halusi erota, hänen kauttaan tullut ystävä mietti syytä: olenko MINÄ ollut liian paljon pois kotoa ja omilla riennoillani ja sen takia.. mutta kas kun näin se ei ollut, ja itsekin tämä ihminen sitten sanoi, että ei, en ole..

mies sitten petti minua, työkaverinsa kanssa. Eli kyllä hän halusi itselleen saman koulutustason omaavan ihmisen.



Eli meidän kohdalla ei ainakaan toiminut. Hän aloitti vähättelyn, ja vain sillä perusteella,ettei minulla ole ollut mahdollisuutta kouluttautua ylempään korkeakoulututkintoon kuten hänellä.

Kuinka paljon todellisuudessa koulutus vaikuttaa. Itse  olen kokenut, että paljon. Vähättelyä, selittämistä miks en sinne tilaisuuteen voi tulla jne. Matkoilla oikein nauttii, kun hallitsee kieliä ja minä en. Olen kouluttamaton kotiäiti. 

Mutta kymmeniä vuosia on silti selvitty ja vähättelyt nielty. 

Miten sä voit rinnastaa kouluttamattoman ja ammattitutkinnon suorittaneen? Oletko tyhmä? Onko sinusta sama asia jos nainen on keittäjä, sähköasentaja, vaarallisten aineiden kuljettaja tai vain peruskoulun käynyt. 

 

Vierailija kirjoitti:

Meillä asetelma on toisinpäin. Koulutus ei kerro ihmisestä kaikkea. Enemmän merkitsee se, että on yhteisiä puheenaiheita ja kiinnostuksen kohteita.

Ainoa mihin kannattaa ehkä henkisesti varautua on, että jotkut miehen kaverit tai heidän korkeakoulutetut puolisot saattaa ylenkatsoa sua tai jotenkin nolosti yrittää kommentoida sun koulutusta/ammattia.

 

 

Oma kokemukseni on päinvastainen. Mulle (tohtori) ihmisen taustalla tai koulutuksella ei ole merkitystä, mutta vähemmän koulutetut usein kokevat velvollisuudekseen selitellä mulle, mikseivät ole käyneet enempää kouluja tai puolustella valintojaan.

Ei täällä tohtorit kirjoittele! 

En tunne tuollaista pariskuntaa, enkä ketään joka olisi jättänyt koulun peruskouluun. 

Vierailija kirjoitti:

Totuus on, että yleisempää on korkeammin koulutettu nainen pariskunnassa kuin mies paitsi vanhoissa ikäluokissa. Jo pitkään Suomessa on naiset käyneet enemmän kouluja kuin miehet.



Sinänsä, miksei tuo ap:n viritelmä toimisi. Monet koulutetut miehet on vähän pösilöitä, erityisesti teknisiltä aloilta. Niillä on heikko yleissivistys ja sen lisäksi eivät ole kiinnostuneita juuri mistään. Olen itse DI ja kauhulla katselen työkaverimiehiä. Kuinka ne on joku nainen huolinut? Ehkä 20% on jotenkin kevollista ainesta. Loput rumia ja päälle umpitylsiä.

Kuka sinut on huolinut? Kuulosta kivalle työkaverille 🧐

Tämä toimii vallan mainiosti niin kauan kun mies odottaa suhteesta ainoastaan seksiä ja palvelua.

Erittäin hyvin voi onnistua, tuohan on se perinteinen asetelma, että mies on se koulutetumpi ja isompi tienaaja.

Toisin päin joskus haastavampaa, itse maisterina yrittänyt joskus deittailla vähemmän koulutettuja ja joku ihme alemmuuskompleksi heillä itsellään ollut asiasta, vaikka minä en todellakaan arvota ihmisiä koulutuksen perusteella vaan esim. tiedän, että älykkäitä ja lukeneita ihmisiä löytyy kaikkien koulutustasojen ihmisistä.

Nämä avn keskustelut on aina täynnä tohtoriteita. Olen laittanut merkille. 

Koulutus koulutus koulutus. Wuf wuf. Ole sitä tätä tota, pysy kuvion sisässä tai mä jätän sut. Vastaa mun mielihaluja, mun tilauskaavaa, niin saatan haluta yhteistä tulevaisuutta. Mä piirrän mun elämän mun ehdoilla, sä olet tekijä joka sovit tai et sovi. Palaa lähtöruutuun jos et sovi.

Olen ottanut lääkkeet. Ei tarvitse tolkuttaa. Huoh.

Jos, tussu, perse ja tissit on vielä kiinteät, niin aikahan sitä voi kokeilla

Kunhan mies on korkeasti koulutettu onnistuu parisuhde.

Mies on korkeasti eli hyvin koulutettu kotitöiden tekemiseen ja yleiseen oma-aloitteisuuteen siis. Anti-manchild.