Mitä mieltä tälläisestä 4-vuotiaasta pojasta?

Toivoisin myös tämän perusteella että kyseisellä äidillä ei olisi enää muita lapsia, tuo lastenhoito ja -kasvatus kun ei tunnu olevan ihan hallussa.

en ainakaan mitään kovin pysyviä diagnooseja ala lapselle arvailla. Kuitenkin melko haastava tapaus vanhemmille ja toivoisin ettei tuollaiselle ainakaan ihan pullamössötossukoita ole sattunut vanhemmiksi.

mutta suurin ongelma tuossa on varmaan se, että pojalle ei ole tuotettu pettymyksiä, joten sietokyky on nolla. sosiaaliset taidot eivät kasva, kun kukaan ei luultavasti halua leikkiä tuollaisen lapsen kanssa. vanhemmat tuossa pitäisi laittaa syyniin, ihme ettei neuvola ole puuttunut. ravitsemuksesta huolestuisin myös.

toivottavasti hänet ohjataan hoitoon ajoissa.



Tunnen yhden Asperger-pojan, jota vanhemmat eivät suostu laittamaan terapiaan. Ihan vain siitä syystä, kun se on niin kamalan noloa olla jonkun erityislapsen äiti tai isä. Eihän omassa pojassa voi olla mitään vikaa.



Ja poika on niin malliesimerkki Aspergerista kuin ikinä vaan voi olla. On käyty päiväkodissa jo kelto katsomassa ja koulussakin tarkkaillaan, mutta ei voi pakottaa mihinkään ilman vanhempien suostumusta.



Menee pojan elämä pilalle tuossa. Aspergerin kanssa voi elää.

kuulostaa vammaiselta soriiiiiiii

No mutta tuohan vaikuttaa mukavalta lapselta... Ei kyllä äidillä/vanhemmilla ole kaikki kotona jos noin antavat lapsen pomottaa.

Sanaa EI ei voi käyttää kun Vilipetterille tulee paha mieli. Kasvatuksen tulokset näkyvissä jo nyt, ja teininä sitten vasta vauhdikasta onkin.



Toisaalta pojalla voi myös olla Asperger tms, ja silloin hänet olisi ehdottomasti ohjattava hoidon piiriin. Luulisi neuvolassa jo tuohon tartutun. Viimeistään 5-vuotistarkastuksessa luulisi jotain tapahtuvan.

Itselläni on tourette-lapsi, ja jotain samanlaistaon kuin tuossa pojassa. Tourette kuuluu autismin kirjoon, kuten kai aspergerikin. En tunne aspergeria kovin hyvin.



Oli mikä oli, niin olisi varmasti hyvä keskustella lastenlääkärin kanssa, ja ehkä neuropsykologin. Meillä neuropsykologi oli ensimmäinen, joka todella ymmärsi, millaisessa maailmassa lapseni elää.



Sanoisin, että ap:n kuvailema lapsi eiole täysin normaali. Onko esim. aistiyliherkkyyttä?

esim.saa karkkia kun huutaa, totta mooses huutaa kun tietää sen auttavan asiaa ja saa siten tahtonsa läpi.Enemmänkin näkisin nyt ongelmaa aikuisissa,lapsi ei kuole, jos asiat eivät mene niinkuin hän haluaa,päinvastoin.

ei pelkästään kasvatuksesta tai sen puutteesta johtuvaa. Esimerkiksi tuo liikkuminen ja kuolaaminen ja ettei leikkipuistossa kiinnosta tehdä mitään, ei kuulosta normaalilta 4-vuotiaalta. Vaikka kuinka olisi aina saanut tahtonsa läpi. Puheen kehitykseenkään ei lapsen perheen pomona toimiminen vaikuta.

Ei kuulosta poika normaalilta, mutta ei kyllä äitikään tuolla kasvatustavallaan. Voi olla pojalla aistiyliherkkyyttäkin, mutta on kyllä jotain muutakin. Mulla on pojalla näkö-, haju-, maku- ja kuuloyliherkkyys ja lisäksi yhden sortin hahmotushäiriö ja asentotunto-ongelmia ja hän ei ole koskaan ollut tuollainen. Toisaalta voi olla vain voimakastahtoisempi lapsi, jolla ehkä sosiaalisella puolella jotain ongelmaa, mutta äiti käytöksellään kärjistää ongelmat noihin mittasuhteisiin. Eihän kukaan halua leikkiä tuollaisen kanssa ja jos leikkipuistossakin vain istuu ja syö karkkia niin ei siinä kyllä liikkumaankaan opi. Eikä puhumaan jos ei lapselle puhuta ja lueta. JOtenkin voisin kuvitella, että jos muu hoito on tuota niin noinkohan se lukeminenkaan ja muu oleilu lapsen kanssa tapahtuu 'suositusten mukaan'.

Poika on yleensä myrtsinä, naama nurinpäin, ei hymyile, aina mäkättää jostain "en halua mennä sinne, haluan kotiin, en halua tätä, en halua tuota, ei saa tehdä noin..."

Äiti lellii poikaa omien sanojensa mukaan, hän on äidin pikku prinssi joka määrää heillä. Äidillä oli vaikea synnytys, poika syntyi pylly edellä. Lapsi sai kuitenkin hyvät pisteet eikä todettu sairaaksi tms. Ei halua enempää lapsia. Hän on kysynyt pojaltaan haluaako tämä sisaruksia, ei halua, joten heille ei tule enempää.

ap

Pojan olevan autistinen.

pojalla selvästi on ongelmia, ei epäilystäkään. Ainoa, missä näkyy äidin (huono) vaikutus, on noi syömiseen liittyvät jutut. Mutta tapausta tuntematta, nekään ei välttämättä ole äidin syytä. Voi olla, että se karkkipussi oikeasti on ainoa keino saada lapsi lähtemään puistoon/pysymään puistossa, mikä (puistossa olo) puolestaan toimii monessa suhteessa terapeuttisena juttuna sekä lapselle, että hengähdystaukona neljän seinän sisältä äidille. Samoin jos on oikeaa häikkää, lapsi voi olla todella niin fiksoitunut syömään ja juomaan vain tiettyä ja ne voi olla mitä kummallisempia ruokia ja yhdistelmiä. Siinä ei auta se, että vanhempi pitää päänsä, että sinähän syöt.



Eli en nyt lähtisi syyttelemään äitiä. Kuinka hyvin tunnet äidin? Jos lapsella on oikeasti diagnoosi, sitä ei välttämättä kerrota kaikille, puistotutuille varsinkaan, ja tietyt asiat on helppo ilmaista vähän "huumorilla" - toi xx nyt määrää kaapin paikan kotona sen sijaan että kertoisi, että xx:n tämän diagnoosin takia meillä hoidetaan asiat näin. Ja lapsi saattaa olla äidilleen niin rakas ja tärkeä juuri sen takia, että on erityislapsi ja elämä hänen kanssaan niin haastavaa. Mutta ei sitäkään katoilta julistella.



T. yhden erityislapsen äiti, jonka lapsesta joku saattaisi kirjoittaa listan, joka saisi äidin näyttämään aika kamalalta tai avuttomalta.

siis onko tämä aloitus ihan oikeasti totta? kenen lapsesa on kyse? Ap.n omasta tuskin. naapurin vai ystävän? kuten muutkin, kysyn diagnoosia. sekin varmaan on ap.n tiedossa?

steinerpedagogiikalla kasvatettavalta lapselta. Ap voisi keskittyä omiin asioihinsa.

mutta tämä poikapa ei nyt olekaan tavallinen, ja koska en tiedä, mikä hänellä on, en ota kantaa enempää.

Vaikutat ihmiseltä, jota ärsyttää milloin mikin ja haet turvallisuuden tunnetta haukkumalla muita (tällöin voit sulkea silmäsi omilta ongelmiltasi). Mitä jos aloitat sillä, että katsot itseäsi (ja omia lapsiasi) rehellisesti ja mietit, miten voisit kehittää teidän elämäänne. Muihin keskittyminen on pelkurimaista itsensä pönkitystä ja usein tällaisilla ihmisillä on isojakin virtahepoja olohuoneessa. Toivottavasti saat oman elämäsi kuntoon!