Elättäisitkö 19-vuotiasta työssä käyvää nuorta?

jos nuorella on jokin sairaus tai vamma, niin siinä tapauksessa voisin harkita asiaa. Normaalissa tapauksessa en todellakaan!

niin en elättäisi.

Tai sitten maksaa kotiin vuokra/ruokarahaa.

Mutta se ei oikeestaan liity tuohon työssäkäyntiin, koska meillä on lapsilta aina edellytetty vähän kotitöitä, iän mukaan.

Ei tämä mikään täysihoitola ole.

On pitänyt lukion jälkeen välivuotta ja tarkoitus on vielä lähteä opiskelemaan. Välivuoden on tehnyt koko ajan kokopäiväisesti töitä. Ostaa aikalailla vaatteensa ja meikkinsä itse ja omat henk. koht juttunsa, mutta en kyllä ota mitään rahaa ruoasta tai asumisesta tai muista kodin luontaiseduista.

Hän myös säästää paljon ja musta on vaan hyvä, että saa itselleen sukan varteen jotain. Rahaa tarvitaan, kun lähtee opiskelemaan ja silloin saattaa olla muuttokin ajankohtainen.

Jos töissä olisi niin varmasti antaisi kotiin vähän rahaa ilman että häneltä sitä edes erikseen pitäsi pyytää. Luultavampaa olisi että hän muuttaisi omaan kotiin jos jo työpaikkakin olisi olemassa.

Töissä käyvä opiskelija ja juu, elätän.

Maksan esikoisellekin (korkeakoulussa opiskeleva) vielä puhelinlaskut ja vakuutukset ja annan välillä rahaa.

t.yh

Häpeämättömiä lapsia! Mä en tajua että miten jotkut kehtaa?

Mitäs kehtaamitsa siinä on? Itse sain myös vanhemmiltani, jotka ovat varsin varakkaita, paljon apua nuorena. Säännöllisesti tuli opiskeluaikana kuukausittainen avustus tilille, ostettiin ensimmäinen auto minulle, sen vakuutukset ja huollot maksettiin opintojeni ajan... En minä ainakaan kokenut olevani mitenkään häpeämätön koska vanhemmillani on sitä rahaa sen verran runsaasti ettei lasten auttaminen ole ollut heidän elintasostaan mitenkään pois.

samaa mieltä - jos vanhemmat on varakkaita niin olis outoa että ei auttaisi. Pidän outona esim jos vanhemmat auttaa lastaan rakennustyömaalla ja lapsi maksaa siitä palkan. Vanhemmat kohtuu varakkaita eikä mitään yh:ta ja lapsilla asuntovelka.

Toki lapsen pitää vähän itsekin yrittää eikä vanhempien kantaa kaikkea eteen. Juurikin näin että jos lapsen rahat menee asuntosäästöön tai opiskeluun niin en lapselta vuokraa tai ruokarahaa ottaisi. Mutta jos hummaisi rahansa niin ottaisin vuokraa ja laittaisin lapsen puolesta säästöön.

Kun mun lapset on sen ikäisiä, tai vielä vanhempia, on sitten töissä tai opiskelee, saa asua kotona ilmaiseksi ja saa syödä sitä ruokaa mitä talossa on. Saa käyttää perheen autoja eikä edellytetä, että itse tankkaa niitä, ellei sitten ole sellainen tilanne, että juuri sillä hetkellä kun tarvii autoa se täytyy tankata. Toki sitten omat menonsa muuten maksaa itse. Ja jos on vaikka opiskelija, niin sitten sopivasti tuetaan muutenkin tarvittaessa. Ja kun ostaa ensiasuntoa, todennäköisesti avustetaan ja ostetaan vaikka jääkaappi. Ja kun lapsi tulee, niin annetaan vaikka vaunurahat... Näin meidän vanhemmat ovat toimineet, eikä kummankaan vanhemmat ole mitään rikkaita olleet. Musta se kuuluu siihen, että ollaan perhe.

Eli hakemaan itselleen omaa asuntoa. Toki alkuun auttaisin enkä pihalle heittäisi, mutta kehoitus hakea oma asunto tulis kyllä.

Ihan eriasia jos nuori olisi opiskelija.

itsellä vielä pienet lapset, joten kiva spekuloida, mutta ajattelen näin:



-kotona saa asua niin kauan kuin opiskelee, jos haluaa, ei tarvi maksaa "vuokraa" tms.



-Tarkennuksena edelliseen, jos nuori asuu kotona, opiskelee, ja käy esim. loma-aikoina ja viikonloppuina töissä niin, elättäisin ruokien ja asumisen osalta, nuoren ei tarvi maksaa kotiin mitään. En kuitenkaan kustantaisi huvituksia ym.



-Yo. tilanteessa olevalle alle 19-vuotiaalle kustantaisin peruselämisen lisäksi myös bussilippuja, vaatteita, huvituksiakin harkinnan mukaan.



-jos alle sanotaan nyt vaikka 22-vuotias nuori asuu kotona ja käy kokopäivätöissä eikä opiskele, niin ei silloinkaan tarvi maksaa kotiin mitään.



-jos yli 22-vuotias nuori asuu kotona, käy kokopäivätöissä eikä opiskele niin ehdottaisin, että maksaa palkastaan pienen summan kotiin ruokien ja asumiskulujen peittämiseksi (tyyliin 150e/kk, tämä siis ihan kasvatusmielessä).



-Täytyy myöntää, että jos opiskeleva lapseni asuisi kotona vielä 25-26-vuotiaana ja valmistuminen olisi vielä kaukana niin yrittäisin keksiä ehkä jotain kannustimia omilleen muuttamiseen, tilanteesta riippuen toki.



-Kotona asuva nuori (aikuinen) kustannettaisiin myös perheen yhteisille lomamatkoille mukaan

Töissä käyvä täysi-ikäinen joutaa jo muuttaa pois lapsuudenkodista omaan kotiin.