Aatamiin je Eevan uskovat: Mistä eri rodut sitten on peräisin?

Eeva sai rikastuttaa kulttuuriaan jollain turvapaikanhakijalla. Siitä sitten syntyi vuosien mittaan erilaisia rotuja.

Esitän tässä muutamia ongelmia, joita tiedemiehet esittävät evoluutioteoriasta:



1. Suvullinen lisääntyminen: Evoluutio ei voi ennalta ajatella tulevaisuutta ja kehittää tehottoman suvullisen lisääntymistavan vain sen vuoksi että saataisiin geneettistä vaihtelua ja materiaalia luonnonvalinnalle.



2. Lajit näyttävät muuttuneen nopeasti eivätkä sen jälkeen ollenkaan. Muutoksista ei ole todisteita, "this period of change left no fossil record". Esim. Cambrian explosion, lajit runsastuivat räjähdysmäisesti. Miten voidaan siis todistaa että lajit syntyivät toinen toisistaan, koska siitä ei ole mitään todisteita? Fossiiliaineistot ovat johhtaneet monta kertaa harhaan ja niitä on manipuloitu ja muokattu tarkoitukseen sopiviksi.



3. Altruismi (=epäitsekäs käyttäytyminen, esim mehiläis kuhnurit, jotka eivät itse lisäänny, mutta työskentelevät kuningattarelle) Tämä ominaisuus ei ole voinut kehittyä yksilövalinnan perusteella, koska mikään ominaisuus ei kehity sen vuoksi, että siitä olisi etua ryhmälle.



4. Analogia (=samanlainen ominaisuus, joka kehittyi toisistaa riippumatta.) On aika suuri sattuma, että esimerkiksi pussieläimet ja istukalliset eläimet kehittyivät analogialtaan samanlaisiksi ja jopa muistuttavat ulkonäöltään ja toiminnaltaan toisiaan enemmän kuin evolutiivisesti läheisempiä sukulaisiaan. Monia muitakin esimerkkejä on. Esimerkiksi silmän kerrotaan kehittyneen itsenäisesti useita kertoja, ja nelilokeroinen sydän vain sattumalta kehittyi nisäkkäillä ja linnuilla samanlaiseksi.



5. Elämän alku: ei ole pystytty kokeellisesti todistamaan, että elämä voisi syntyä epäorgaanisesta aineesta (Millerin koe ei luonut uutta solua, vain jotain orgaanisia aineita). Jopa tutkijat epäilevät että orgaanisen aineksen on täytynyt tulla maailman ulkopuolelta meteorien mukana. Esimerkiksi proteiinit eivät muodostu itsestään. Aika suuri sattuma on selittää, että aineenvaihdunta (metabolia) ja lisääntyminen (selfreplication) ilmaantuivat täsmälleen yhtä aikaa, koska kumpikaan ei toimi ilman toista, ja elämä tarvitsee niitä molempia. Näin suureen sattumaan uskominen on jo uskonto sinällään.



6. Rakenne ei voi kehittyä tulevaisuuden käyttöä ajatellen, eikä luonnonvalinta voi ennustaa tulevaisuutta. Siksi väitetäänkin etä linnun sulat ja siivet kehittyivät ensin jotain muuta käyttötarkoitusta varten (esim lämmittäminen) ja sitten osoittuivatkin hyväksi lentämiseen.



7. Mutaatioita pidetään evoluution lähteenä. Mistä tiedetään, että joku ominaisuus, jonka oletetaan olevan mutaatio, olikin jo olemassa alusta lähtien, ja se ilmeni vasta olosuhteiden muututtua?

Eeva sai rikastuttaa kulttuuriaan jollain turvapaikanhakijalla. Siitä sitten syntyi vuosien mittaan erilaisia rotuja.

mölisemään. Sano nyt vielä mamupatja, mieles kuitenkin tekee.

Darwin keksi teorian, mutta ei pystynyt todistamaan teoriaansa. Joten, se siitä.

Esitän tässä muutamia ongelmia, joita tiedemiehet esittävät evoluutioteoriasta:

1. Suvullinen lisääntyminen: Evoluutio ei voi ennalta ajatella tulevaisuutta ja kehittää tehottoman suvullisen lisääntymistavan vain sen vuoksi että saataisiin geneettistä vaihtelua ja materiaalia luonnonvalinnalle.

2. Lajit näyttävät muuttuneen nopeasti eivätkä sen jälkeen ollenkaan. Muutoksista ei ole todisteita, "this period of change left no fossil record". Esim. Cambrian explosion, lajit runsastuivat räjähdysmäisesti. Miten voidaan siis todistaa että lajit syntyivät toinen toisistaan, koska siitä ei ole mitään todisteita? Fossiiliaineistot ovat johhtaneet monta kertaa harhaan ja niitä on manipuloitu ja muokattu tarkoitukseen sopiviksi.

3. Altruismi (=epäitsekäs käyttäytyminen, esim mehiläis kuhnurit, jotka eivät itse lisäänny, mutta työskentelevät kuningattarelle) Tämä ominaisuus ei ole voinut kehittyä yksilövalinnan perusteella, koska mikään ominaisuus ei kehity sen vuoksi, että siitä olisi etua ryhmälle.

4. Analogia (=samanlainen ominaisuus, joka kehittyi toisistaa riippumatta.) On aika suuri sattuma, että esimerkiksi pussieläimet ja istukalliset eläimet kehittyivät analogialtaan samanlaisiksi ja jopa muistuttavat ulkonäöltään ja toiminnaltaan toisiaan enemmän kuin evolutiivisesti läheisempiä sukulaisiaan. Monia muitakin esimerkkejä on. Esimerkiksi silmän kerrotaan kehittyneen itsenäisesti useita kertoja, ja nelilokeroinen sydän vain sattumalta kehittyi nisäkkäillä ja linnuilla samanlaiseksi.

5. Elämän alku: ei ole pystytty kokeellisesti todistamaan, että elämä voisi syntyä epäorgaanisesta aineesta (Millerin koe ei luonut uutta solua, vain jotain orgaanisia aineita). Jopa tutkijat epäilevät että orgaanisen aineksen on täytynyt tulla maailman ulkopuolelta meteorien mukana. Esimerkiksi proteiinit eivät muodostu itsestään. Aika suuri sattuma on selittää, että aineenvaihdunta (metabolia) ja lisääntyminen (selfreplication) ilmaantuivat täsmälleen yhtä aikaa, koska kumpikaan ei toimi ilman toista, ja elämä tarvitsee niitä molempia. Näin suureen sattumaan uskominen on jo uskonto sinällään.

6. Rakenne ei voi kehittyä tulevaisuuden käyttöä ajatellen, eikä luonnonvalinta voi ennustaa tulevaisuutta. Siksi väitetäänkin etä linnun sulat ja siivet kehittyivät ensin jotain muuta käyttötarkoitusta varten (esim lämmittäminen) ja sitten osoittuivatkin hyväksi lentämiseen.

7. Mutaatioita pidetään evoluution lähteenä. Mistä tiedetään, että joku ominaisuus, jonka oletetaan olevan mutaatio, olikin jo olemassa alusta lähtien, ja se ilmeni vasta olosuhteiden muututtua?

Koko Raamattu ja sen sanoma on täynnä vertauskuvaa, ei se ole mikään historiateos!

Niin ja olen siis itseein uskova ihminen, joka ihmettelee, vieläkö uskonto täytyy laittaa tieteen kanssa vastakkain, vielä 2000-luvullakin? Kai jokainen on jo nyt aikoja sitten tajunnut, kuinka maailma on OIKEASTI syntynyt jne. Raamatuntulkintakin voisi yrittää päivittyä tähän aikaan.

3. Altruismi (=epäitsekäs käyttäytyminen, esim mehiläis kuhnurit, jotka eivät itse lisäänny, mutta työskentelevät kuningattarelle) Tämä ominaisuus ei ole voinut kehittyä yksilövalinnan perusteella, koska mikään ominaisuus ei kehity sen vuoksi, että siitä olisi etua ryhmälle.

Jos nyt yhtään mietit niin ihan höpöjä puhut. Jos jossain yhteisössä syntyy (yksinkertaistaen hurjasti) mutaatio, jonka seurauksena jokin eliö käyttäytyy "altruistisesti", ja kyseinen toiminta edistää lauman selviämistä, niin silloinhan se geenipooli jossa mutaatio liikkuu selviytyy ja levittää sitä. Esim. näin:

Yksilö X tekee 10 jälkeläistä, joista 5 toteuttaa altruismia käytännössä ja 5 on piilevää kantajaa. Altruismin ansiosta yhteisö selvää, jolloin 5 piilevää kantajaa tekee kukin 10 jälkeläistä, joista 5 toteuttaa ja 5 kantaa geeniä. Ja niin edelleen.

1. Suvullinen lisääntyminen: Evoluutio ei voi ennalta ajatella tulevaisuutta ja kehittää tehottoman suvullisen lisääntymistavan vain sen vuoksi että saataisiin geneettistä vaihtelua ja materiaalia luonnonvalinnalle.

Eihän evoluutio mitään ajattele. Ne eliöt selviävät, jotka pystyvät muuntumaan. Suvullinen lisääntymistapa on ehkä tehotonta (?? ,oikeestiko mielestäsi kun katselet ympärillesi =)), mutta se mahdollistaa nopean muuntumisen. Ilman suvullista lisääntymistä maapallon lajien kirjo olisi jotain aivan muuta.

4. Analogia (=samanlainen ominaisuus, joka kehittyi toisistaa riippumatta.) On aika suuri sattuma, että esimerkiksi pussieläimet ja istukalliset eläimet kehittyivät analogialtaan samanlaisiksi ja jopa muistuttavat ulkonäöltään ja toiminnaltaan toisiaan enemmän kuin evolutiivisesti läheisempiä sukulaisiaan. Monia muitakin esimerkkejä on. Esimerkiksi silmän kerrotaan kehittyneen itsenäisesti useita kertoja, ja nelilokeroinen sydän vain sattumalta kehittyi nisäkkäillä ja linnuilla samanlaiseksi.

Kun jokin toimii, se keksitään yhä uudelleen ja uudelleen. Jos nyt ihmiskunna muisti pyyhittäisiin puhtaaksi, niin veikkaampa että ei menisi aikaakaan, kun joku keksisi rattaiden eteen pyöreän pyörän eikä neliskanttista pyörää.

Selvästi täyttä paskaa puhelee, alitan muutaman vastauksen pikaisesti.



1. Sattuma muuttuvissa oloissa on erittäin tärkeää. Geneettisen vaihtelun vain mutaatioihin jättävät lajit ovat alttiita ympäristön muutoksille, vaikka pärjäävätkin vallitsevissa olosuhteissa. Suvullinen lisääntyminen on evoluution vastaus tähän. Ja kun lajin alleelit ovat hyvät, suvullisesta lisääntymisestä ei ole mitään haittaa. Huonot alleelit vähenevät luonnon valinnan myötä. Erilaisia yhdistelmiä on enemmän ja on todennäköisempää, että muuttuvissa olosuhteissa on yksilöitä, jotka kestävät.



2. Lajit muuttuvat edelleen. Esimerkiksi sairaalabakteeri on esimerkki nykypäivän evoluutiosta. Evoluutio on hidasta ja pitkäaikaista, lajit eivät synny hetkessä. Tälläkin hetkellä löytyy esim. liskoista useita lajeja, joilla muuttuminen on käynnissä. Minkään lajin evoluutio ei ole pysähtynyt. Esimerkiksi lemmikkijalostuksessa ollaan osittain jo uusien lajien äärellä esimerkiksi jyrsijöiden kanssa.



3. Mehiläisyhteiskunnassa kuhnurit ovat työläisiä, joidenka tehtävä ei ole lisääntyä, vaan ajaa sukunsa asemaa eli kuningattaren. Evoluution kannalta on varsin samantekevää, lisääntyykö suku vai yksilö. Tämä ei ole altruismia, vaan vaistoihin sidonnaista. Kuhnureilla ei ole paritteluviettiä, vaan niiden geeneissä määrätty tehtävä on suojella LAJINSA lisääntyviä yksilöitä. Oleellista ei ole yksilön selviäminen, vaan suvun ja lajin pysyminen.



4. Tehokkuus. Jos jokin ratkaisu on parempi kuin muut, evoluutio päätyy siihen. Sattuma määrää paljon; esimerkiksi kuumailmapallo keksittiin useassa paikassa aivan sattumalta. Nelilokeroinen sydän ei ole mikään tieteen riemuvoitto kaksilokeroisen jälkeen, vaan luonnollinen jatkumo evoluutiolle.



Nyt on pakko lähteä liikkeelle, mutta palaillaan astialle illemmalla.

Rotu joutui roskikseen



17.08.2006



Teksti: Annikka Mutanen



Kaikki me maailman ihmiset olemme perimältämme niin identtisiä,

ettei rodulle enää ole sijaa tieteen käsitteissä.

Arkipuheessakin siitä haluttaisiin eroon.



Julkaistu Tiede-lehdessä 6/2006





Ihmiset näyttävät eri puolilla maapalloa erilaisilta: ihon väri, hiukset, silmät ja nenän muoto vaihtelevat maanosittain. Samoin on varmasti joidenkin näkymättömien ominaisuuksien laita. Geneetikkojen mielestä rotu on silti tyhjä tai vähintään sekaannusta aiheuttava käsite.



Jotkut epäilevät, että rotu-sanasta luopuminen on vain poliittisesti korrekti vastaisku rasismille. Määrääväthän lääkäritkin lääkkeitä sen mukaan, mihin kansanryhmään potilaat kuuluvat. Esimerkiksi keuhkosyöpälääke gefitinibi tehoaa kymmeneen prosenttiin eurooppalaisista ja kolmeenkymmeneen prosenttiin aasialaisista.



- Ainoastaan geenitestin avulla voidaan ennustaa varmasti, keneen geenimuotojen mukaan räätälöity lääke puree ja keneen ei. Etnisen taustan perusteella voi esittää vain jonkinlaisen todennäköisyyden, sanoo Lynn Jorde, yhdysvaltalaisen Utahin yliopiston genetiikan professori, joka kesäkuussa kävi Helsingissä ihmisen genomia tutkivien geneetikkojen konferenssissa.



Eroja eniten yksilöissä



Genomitutkimuksesta kertynyt tieto osoittaa, että ihmiset ovat keskenään tavattoman samanlaisia: vain yksi tuhannesosa dna:sta vaihtelee yksilöiden välillä. 99,9 prosenttia perimästämme on identtistä.



Perimän pienimpiä mahdollisia eroja, yhden emäksen poikkeamia eli snipejä (single nucleotide polymorphism) tutkittaessa on havaittu, että melkein kaikki variaatiot löytyvät kaikilta mantereilta. Vaihtelusta 90 prosenttia esiintyy samalla mantereella asuvien yksilöiden välillä ja 10 prosenttia eri mantereiden väestöjen välillä. Yksilöt ovat siis erilaisempia kuin väestöt.



Jotkin snipit ja niiden yhdistelmät sentään ovat ominaisia tietyille väestöryhmille. Eräässä tutkimuksessa käytiin läpi lähes 12 000 snipiä ja saatiin näkyviin ryhmiä, jotka vastasivat joitakin väestöjä. Esimerkiksi osa amerikanafrikkalaisista asettui samaan ryhmään. Kaikkia ei kuitenkaan saatu siististi ryhmiteltyä minnekään.



Rajakiveä turha hakea



Ihmisten samanlaisuus johtuu siitä, että yhteinen alkuperämme on vain 100 000 vuoden takana Afrikassa. Siellä on koko nykyisen ihmiskunnan koti. Sieltä lähti aikoinaan suhteellisen pieni joukko asuttamaan muuta maailmaa.



Asutushistorian valossa järkeenkäypää ja totta on, että naapurit ovat keskenään geneettisesti samanlaisempia kuin vastakkaisella puolella maapalloa asuvat ihmiset. Keskimäärin erilaisuus lisääntyy kauemmaksi mentäessä. Ominaisuudet muuttuvat kuitenkin niin vähittäin, ettei ole olemassa kohtaa, johon olisi järkevää lyödä rodun rajakivi.



Alusta alkaen ihmispopulaatiot ovat myös sekoittuneet keskenään, toisin sanoen jatkaneet sukua muidenkin kuin lähipiirin kanssa. Tästä syystä myös geneetikko Jorden norjalaisten juurten seassa voi olla geenimuotoja, jotka ovat yleisimpiä jossakin muualla. Ottaen huomioon norjalaisten viikinkihistorian se ei olisi ihme ollenkaan.



- Me ihmiset olemme tosi hyviä vaihtamaan dna:ta. Uutta otetaan aina, kun on tilaisuus, Jorde sanoo. - Olemme hyvin sekalaista joukkoa. Puhdasta rotua ei ole koskaan ollutkaan.



Tilalle etninen tausta



Olisiko sitten parempi, jos rodun käsitteestä luovuttaisiin myös arkikielessä? Voisi olla. Rodun käyttö aiheuttaa sekaannusta ja kiihtymystä.



- Ihmiset puhuvat irlantilaisesta rodusta ja jopa juutalaisesta rodusta, vaikka juutalaisuus on uskonto, Jorde huomauttaa.



Käytännöllisempää olisi puhua ihmisten etnisestä taustasta. Siihen sisältyvät myös kasvuympäristö ja kulttuuri. Tai vaikkapa sukujuurista, jotka ovat aina moninaiset ja juontuvat konkreettisista esi-isistä ja -äideistä eivätkä oletetuista ominaisuuksista.

6. Rakenne ei voi kehittyä tulevaisuuden käyttöä ajatellen, eikä luonnonvalinta voi ennustaa tulevaisuutta. Siksi väitetäänkin etä linnun sulat ja siivet kehittyivät ensin jotain muuta käyttötarkoitusta varten (esim lämmittäminen) ja sitten osoittuivatkin hyväksi lentämiseen.

Näinhän se juuri menee. Leikitään että on vaikka jokin kala joka ponkaisee ilmaan napatakseen hyönteisen ilmasta. Käsittääkseni tällaisia kaloja on oikeastikin olemassa. Jollain näistä on muita isommat pohkaisuevät ja se napsii hyönteisiä tehokkaammin ja selviää paremmin. Sen jälkeläisistä selviää hyvin ne jolla on taas isoimmat ponkaisuevät. Ja kohta meillä on lintukala, ja sitten joku päivä lintu, jos olosuhteet ovat moiselle kehitykselle otolliset. Pitäisikö tämän jotenkin olla evoluution vastainen argumentti?

5. Elämän alku: ei ole pystytty kokeellisesti todistamaan, että elämä voisi syntyä epäorgaanisesta aineesta (Millerin koe ei luonut uutta solua, vain jotain orgaanisia aineita).

Siis miten saapas pitää olla, että voi kuvitella tiedemiesten jossain laboratoriossa luovan yhtäkkiä uuden solun epäorgaanisesta aineesta?!!!! Koko ajatuskin on niin totaalisen naurettava, että tällaisia todisteita laukovan kannattaisi oikeasti vaikka vähän lueskella aiheesta ja sitten todeta lapsellisuutensa.

2. Lajit näyttävät muuttuneen nopeasti eivätkä sen jälkeen ollenkaan. Muutoksista ei ole todisteita, "this period of change left no fossil record". Esim. Cambrian explosion, lajit runsastuivat räjähdysmäisesti. Miten voidaan siis todistaa että lajit syntyivät toinen toisistaan, koska siitä ei ole mitään todisteita? Fossiiliaineistot ovat johhtaneet monta kertaa harhaan ja niitä on manipuloitu ja muokattu tarkoitukseen sopiviksi.

No jos nyt ottaisin tuon this period of change -höpötyksen. Mihin se viittaa johonkin yksittäiseen lajiin? On monia syitä miksi ei joka ikisestä muutoksesta jää fossiilitodisteita. Mätäneminen on yksi mieleen tuleva syy :DDDD. Hyvää tuuri on, että edes jotain on aina silloin tällöin jäänyt.

Telkussa joku tiedemies sanoi, että jos ihminen nyt katoaisi, jonkun miljoonan vuoden päästä kukaan ei enää löytäisi ihmisestä todisteita muuta kuin hyvällä tuurilla. Sen verran tehokasta on hajoaminen.

7. Mutaatioita pidetään evoluution lähteenä. Mistä tiedetään, että joku ominaisuus, jonka oletetaan olevan mutaatio, olikin jo olemassa alusta lähtien, ja se ilmeni vasta olosuhteiden muututtua?

genetiikka todistamaan vääräksi yksinkertaisilla vertailuilla.

2. Lajit muuttuvat edelleen. Esimerkiksi sairaalabakteeri on esimerkki nykypäivän evoluutiosta. Evoluutio on hidasta ja pitkäaikaista, lajit eivät synny hetkessä. Tälläkin hetkellä löytyy esim. liskoista useita lajeja, joilla muuttuminen on käynnissä. Minkään lajin evoluutio ei ole pysähtynyt. Esimerkiksi lemmikkijalostuksessa ollaan osittain jo uusien lajien äärellä esimerkiksi jyrsijöiden kanssa.

metrotunneleissa on kehittynyt uudenlainen hyttyslaji,joka ei pysty lisääntymään muiden hyttysten kanssa.