minkälainen on laadukas päivähoito?

lapsia ei ryhmitellä alle ja yli 3-vuotiaisiin, vaan on isompia ja erilaisempia ikähaitareita.. isommat voivat opettaa pienempiä, saada paremman itsetunnon, pienet ihailevat ja matkivat isompia jne.. esim. 1-4v, 2-5v, 5-6v, 3-5v, 6-7v. Alle 1-vuotiaat eivät kuuluisi päiväkotiin.



Henkilökunta ei vaihdu, päiväkodissa on samat tutut sijaiset. Ryhmässä on enintään 16 lasta (3 aikuista), nuorempien ryhmässä vähemmän (esim. 1v vastaa kahta lasta, 2v vastaa 1,5 tms.). Koko päiväkodissa on yhteinen hoitoapulainen, joka kiertelee eri ryhmässä, auttamassa esim. nuorimpia pukeutumistilanteessa, retkillä mukana, valvoo päivälepoa, jos ryhmällä kokous tai on "hätävarana" yllättävän henkilökuntavajeen tai erikoistilanteen varalta. Apulainen voi myös esim. pestä kuravaatteita/laittaa ulkovaatteet kuivumaan tms "siivousapua"..



Päiväkotirakennukset eivät ole homeessa, sisäilma on puhdasta ja lämpötila sopiva ja säädettävissä. Kalusteet, lelut ja välineet ovat ehjiä, asianmukaisia ja niitä on riittävästi. Päiväkodin piha on turvallinen, riittävän iso ja leikkivälineet asianmukaisia. Pihalla on kasvillisuutta ja sopivasti varjopaikkoja. Henkilökuntaa on riittävästi myös ulkoilua valvomassa ja ulkona on myös ohjattua toimintaa.



Päiväkodista käydään retkillä viikottain urheilemassa, kulttuurin parissa ja luonnossa.



Päiväkodin ruoka on ravinteikasta ja hyvää ja sitä on riittävästi tarjolla. Ruokailuhetki on rauhallinen ja myös henkilökunta syö lasten kanssa ja esimerkillään opettaa ruokatapoja.



tässä nyt ne, joissa tällä hetkellä eniten mättää..

empaattisesti ja läsnäolevasti. Se määrittää hyvin paljon päivähoidon tasoa tällä hetkellä.

ja sen ylläpito. Lapsen turvallisuudentunne on kiinni häntä hoitavien aikuisten kyvystä vastata lapsen tarpeisiin asianmukaisesti, kaikessa toiminnassaan ylläpitää lapsen turvallisuuden kokemusta. Jos sitä ei ole, ei voi puhua laadukkaasta päivähoidosta.



Henkilökunnan koulutus on yksi tekijä, joka vaikuttaa kykyyn huomioida lapsen tarpeet. Persoonastahan se on myös kiinni, mutta koulutustaso näyttää korreloivan kykyyn huomioida lapsen tarpeet ja aloitteet vahvasti.

Nämä on ne ulkoiset puitteet jotka varmasti paremmin MAHDOLLISTAISIVAT laadukkaan päivähoidon mutta eivät sitä välttämättä takaa.

miten henkilökunta suhtautuu lapseen, miten tukee lapsen aloitteellisuutta, aktiivisuutta ja osallisuutta. Turvallisuudentunne on kaiken oppimisen ja kehityksen perusta. Sen pitää olla kunnossa päiväkodissa, jotta lapsi voisi kehittyä tasapainoisesti. Lapsi kehittyy kokonaisvaltaisesti ja synkroniassa, turvallisuuden tunne ja psyykkinen hyvinvointi on edellytys taitojen oppimisessa.



Hyvässä päiväkodissa tehdään paljon erilaisia asioita, sillä lapsi oppii tekemällä ja kokemalla aistiensa kautta erilaisia asioita ja pohtimalla näitä kokemuksiaan toisten kanssa. Hyvässä päiväkodissa ollaan aktiivisia ja huomioidaan lapsen kiinnostuksen kohteet toiminassa, mutta myös laajennetaan ja rikastetaan toimintaa.



Hyvässä päiväkodissa edistetään ryhmän yhteistoiminnan taitoja ja vahvistetaan onnistumisen kokemuksilla lapsen itsetuntoa. Vanhemmat ovat itsekin aktiivisia tietämään mitä päiväkodissa tehdään, ovat avoimia ja etsivät henkilökunnan lapsen parasta suunnitellessaan yhdessä lapsen vasua.



Siinä on nyt jotain, mikä minusta tekee päivähoidosta laadukasta.



Ryhmäkoko, tilat yms. tulikin jo aiemmin esiin.

Kirjoitin tuon aiemman kirjoituksen missä toin esiin turvallisuuden merkityksen.Se on siis kaiken lähtökohta ja perusta muulle toiminnalle. Ikävä kyllä edes tuo perusvaatimus ei toteudu kaikissa päiväkodeissa tällä hetkellä, vaan on olemassa huonoja päiväkotiryhmiä. Turvallisuus tarkoittaa paitsi fyysistä, myös emotionaalista turvallisuutta ja etenkin sitä - fyysinen turvallisuushan on yleensä kunnossa.

ja sen ylläpito. Lapsen turvallisuudentunne on kiinni häntä hoitavien aikuisten kyvystä vastata lapsen tarpeisiin asianmukaisesti, kaikessa toiminnassaan ylläpitää lapsen turvallisuuden kokemusta. Jos sitä ei ole, ei voi puhua laadukkaasta päivähoidosta.

Henkilökunnan koulutus on yksi tekijä, joka vaikuttaa kykyyn huomioida lapsen tarpeet. Persoonastahan se on myös kiinni, mutta koulutustaso näyttää korreloivan kykyyn huomioida lapsen tarpeet ja aloitteet vahvasti.

Entä päiväkotien työtavat? Työkäytäntöjä arvioimalla uskon että on mahdollista saada kuva juuri siitä miten empaatisesti hoitajat ovat lasta ja vanhempia lähellä. Hyvä esimerkki on päivähoidon aloitus.Päiväkoti jolla riittävästi ymmärrystä aloitukseen liittyvistä vaikeuksista ja joka on myös kehittänyt keinot miten auttaa.Miten päiväkodeissanne aloitus on hoidettu?

miten henkilökunta suhtautuu lapseen, miten tukee lapsen aloitteellisuutta, aktiivisuutta ja osallisuutta. Turvallisuudentunne on kaiken oppimisen ja kehityksen perusta. Sen pitää olla kunnossa päiväkodissa, jotta lapsi voisi kehittyä tasapainoisesti. Lapsi kehittyy kokonaisvaltaisesti ja synkroniassa, turvallisuuden tunne ja psyykkinen hyvinvointi on edellytys taitojen oppimisessa.

Hyvässä päiväkodissa tehdään paljon erilaisia asioita, sillä lapsi oppii tekemällä ja kokemalla aistiensa kautta erilaisia asioita ja pohtimalla näitä kokemuksiaan toisten kanssa. Hyvässä päiväkodissa ollaan aktiivisia ja huomioidaan lapsen kiinnostuksen kohteet toiminassa, mutta myös laajennetaan ja rikastetaan toimintaa.

Hyvässä päiväkodissa edistetään ryhmän yhteistoiminnan taitoja ja vahvistetaan onnistumisen kokemuksilla lapsen itsetuntoa. Vanhemmat ovat itsekin aktiivisia tietämään mitä päiväkodissa tehdään, ovat avoimia ja etsivät henkilökunnan lapsen parasta suunnitellessaan yhdessä lapsen vasua.

Siinä on nyt jotain, mikä minusta tekee päivähoidosta laadukasta.

Ryhmäkoko, tilat yms. tulikin jo aiemmin esiin.

Kirjoitin tuon aiemman kirjoituksen missä toin esiin turvallisuuden merkityksen.Se on siis kaiken lähtökohta ja perusta muulle toiminnalle. Ikävä kyllä edes tuo perusvaatimus ei toteudu kaikissa päiväkodeissa tällä hetkellä, vaan on olemassa huonoja päiväkotiryhmiä. Turvallisuus tarkoittaa paitsi fyysistä, myös emotionaalista turvallisuutta ja etenkin sitä - fyysinen turvallisuushan on yleensä kunnossa.

Nämä ovat kaikki hyviä ja tavoiteltavia asioita mutta ei kerro keinoista ja työtavaista jotka tämän mahdollistavat. Vanhemmat eivät pysty arvioimaan päivähotihoidon laatua jos heille ainoastaan tarjotaan hyvältä kuulostavia tavoitteita siksi onkin tärkeää tämän sijasta pureutua ihan käytäntöön .Esimerkiksi hyvä kriteeri jonka perusteella päiväkodin hoitoa ja kykyä myötäelää lapsen ja vanhempien kanssa, vanhempi pystyy arvioimaan, on tapa jolla päiväkoti ottaa lapsen ja vanhemmat vastaan.Ollaanko riittävästi ajateltu ja ymmärretty aloitukseen liittyviä vaikeuksia ja ollaanko kehitetty työtapoja joista vanhemmille ja lapselle todella apua ja hyötyä tässä varsin vaikeassa ja usein tuskallisessa tutustumisvaiheessa. Olisikin kiva kuulla kokemuksia aloituksesta.