Lue keskustelun säännöt.
Että tuo pari Taiveaho/Kaikkonen jaksaa ja kehtaa
08.05.2012 |
Voi hyvää päivää sentään.
Tästä maasta tuskin löytyy enää ihmistä, joka ei tiedä, ettivät he saa lasta ja että adoptioprosessi on jäissä. Heidän rummutus asiasta on kuulunut joka niemeen ja notkelmaan.
On erinomaisen riemullista huomata, että oikeus pätee myös poliittisiin henkilöihin.
Aina voi hakeutua Plan -kummiksi ja tehdä hyvää lapselle jossain päin maailmaa näinkin.
Vai hakeekohan Taiveaho tällä julkisuushakuisuudellaan sympatiapisteitä, joilla yrittää päästä takaisin eduskuntaan. Nähtäväksi jää, mutta sanokaa mun sanoneen.
Kommentit (64)
Siis häh?
Tän päivän Iltasanomissa tai Iltalehdessä oli iso otsikko, että Taiveaho syyttää itseään lapsettomuudesta, eli kun on laiduttanut niin ei tuu lapsia. Täh?Lukiko joku ton jutun? Näin vaan otsikon, eli käsitinkö ihan väärin?
Täh? Joko sielläkin! Jessus maaria.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja toteaisin, niinkuin se kai nyt on todettava, että lasta en Antti Kaikkosen kanssa saa, niin eroaisin ja tekisin lapsen yksin vaikka hedelmöityshoidoilla. En sitten tiedä, johtuuko lapsettomuus Sadusta. Jos johtuu, eiköhän tuossa käy niin, että ovat lapsettomina yhdessä vielä joitain vuosia ja sitten mies saa lapsen jonkun toisen naisen kanssa...
adoptio ei ole mikään sellainen oikeus mikä kuuluu lähtökohtaisesti kaikille. Adoptiossa haetaan LAPSELLE mahdollisimman hyvää kotia ja se on adoptiotoiminnan lähtökohta.
Suuri osa adoptiolapsen haluavista jää adoptiolasta vaille. Suuri osa adoptiolasta hakevista ei koskaan saa adoptiolasta, koska lapsia ei ole tarjolla riittävästi!
Miksi juuri Taiveaholla ja Kaikkosella pitäisi olla erioikeus lapseen, kun ei sitä ole muillakaan? Jotkut jäävät aina ilman. Tälläkertaa ilman jää pariskunta, jonka toinen osapuoli on syyllistynyt rikokseen ja jota todennäköisesti odottaa vankeusrangaistus. Onko lapsen edun mukaista päästä perheeseen, missä isä odottaa oikeudenkäyntiä ja mahdollista vankeusrangaistusta ? Olisiko tarjolla paremmin lapsen tarpeisiin vastaaviakin parheitä?
Adoptiossa on kyse lapsesta ja siitä mitä lapsi tarvitsee - ei siitä, että aikuiset pääsevät paikkaamaan lapsettomuustraumaansa.
Hänestä saa sellaisen pilalle lellityn ihmisen kuvan. Näen sieluni silmin, kun Antti tekee kaiken edestä ja takaa valmiiksi puolisolleen. Jotenkin ajatus alkaa oksettamaan ja ennenkaikkea tämä järjetön julkisuudessa paistattelu asiasta.
Sama poispilaaminen olisi jatkunut adoptiolapsellekin, kun ponikin oli valmiiksi hankittu. omg.
Olette te kyllä yksinkertaista sakkia.
edes jotain?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olette te kyllä yksinkertaista sakkia.
edes jotain?
että PeLa:n toiminta on pelkkää rahastusta. Tavis ei uskalla, tavista ei kuunnella, mutta onneksi tämä pari on antanut kasvot niille sadoille pareille, joita systeemi pompottaa muka lapsen edun nimissä.
-> Lapsettomille järjestetään varmasti monelaista yhteistoimintaa, joten tämä julkkispari voisi hyvin kiertää niitä kekkereitä niiden ihmisten keskellä, joita asia koskettaa, eikä tuupata itseään jokaiseen mediaan. Itse en mitenkään usko siihen, etteikö tavallista ihmistä kuunneltaisi.
Kun näin mainoksen Inhimillisen tekijän -jaksosta, johon olivat taas vääntäytyneet, ajattelin, että nyt kaikki on jo nähty. Jaksoa en todellakaan katsonut, koska olisin varmasti alkanut voimaan pahoin. Tätä ihanuutta on varmasti luvassa lisääkin, siitä ei liene epäilystäkään. "Every publicity is good publicity", varsinkin näin vaalien alla.
ANY publicity is good publicity.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Satu Taiveaho, 35, kertoo oman koskettavan tarinansa lapsettomuudesta tänään 8.5.2012 julkaistavassa kirjassa "Ei kenenkään äiti - kertomuksia lapsettomuudesta" (Atena)
Kuvaus:
"Se on mukana töissä, kotona, lähikaupassa, lomamatkoilla, häissä ja hautajaisissa - vuoden jokaisena päivänä. Sen takia minua nöyryytetään osallistumaan sätkynukkeleikkiin, jossa puikoissa on milloin lääketiede, milloin sosiaaliviranomaiset - ja minun pitää vain olla onnellinen, että saan ruotia elämääni pohjamutia myöten, vaikka oikeasti mieleni tekisi potkaista jokaista vastaantulevaa pallomahaa."
Lapsettomuus kietoutuu elämään kuin mustekala: ei ole paikkaa eikä hetkeä, johon sen lonkerot eivät ulottuisi. Edes hedelmöityshoidot tai adoptioprosessiin lähteminen eivät takaa sitä, että jonain päivänä lastenhuoneen pinnasängyssä nukkuu tuhiseva käärö. Pariskunnat ja yksin lasta toivovat joutuvat pohtimaan, mihin kaikkeen he ovat valmiita saadakseen oman lapsen. Voiko elämän tarkoitus ylipäätään löytyä muualta kuin iltasatuhetkistä tai lapsiperheen lauantaisaunasta? Onko kyseessä enemminkin piinaava pakkomielle, josta voi opetella päästämään irti? Entä mitä tapahtuu, jos unelmasta tulee totta - mutta todellisuus onkin ihan jotain muuta kuin on kuvitellut?
Ei kenenkään äiti -kirjassa lapsettomuudestaan kertoo kolmetoista eri-ikäistä suomalaisnaista ja -miestä. Kirjoittajia yhdistää sama kohtalo, yksi elämän käsittämättömimmistä epäoikeudenmukaisuuksista, mutta sen äärellä jokainen heistä on päätynyt omanlaiseensa ratkaisuun. Tarinansa kirjassa kertovat esimerkiksi Satu Taiveaho ja Eila Tiainen, adoptiotyttären äiti Anna Pihlajaniemi, ilman kohtua syntynyt Milla Mäntylä, kahdenkymmenen lapsettomuusvuoden jälkeen downtyttären saanut Leena Oksanen, yksin lasta toivova Kaisa Suominen sekä lapsettomuushoidot vaimonsa kanssa läpikäynyt Esa Kynäslahti.
Vaikka lapsettomuus koskettaa joka viidettä suomalaispariskuntaa, se on usein liian yksityinen ja kipeä asia jaettavaksi. Ei kenenkään äiti -teoksessa kirjoittajat avaavat rohkeasti sisimpänsä, ja kirja kasvaa pysähdyttäväksi kuvaksi lapsettomuudesta nykypäivän Suomessa.
http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9517968205
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vaikka adoptoida yksin jos lapsi on hirvittävän tärkeä. Mutta jos kyse on oikeasta rakkaudesta ja normaalista parisuhteesta, eihän sellaista leikkiä viitsi alkaa harrastaa. Todella vaikea asia adoption epäonnistuminen varmasti jokaiselle lapsettomuudesta kärsivälle. Ja lapsettomuus ylipäätään.
En ole lukenut juttuja sen kummemmin, kun en lue jokaista julkaisua niin kuin ilmeisesti jotkut täällä tekevät. Sen kuitenkin sanon, että on oikein tervetullutta keskustella adoptiosta suomessa ylipäätään. Adoptioprosessi on valtavan pitkällinen ja vaikea, mikä tuntuu varmasti myös turhauttavalta ja kohtuuttomalta niistä, jotka lapsettomuutensa vuoksi siihen joutuvat. Toiset paneskelevat kännipäissään baarin vessassa ja saavat lapsen. Toiset, jotka ovat valmiita tekemään lapsen vuoksi mitä tahansa saavat maksaa itsensä kipeäksi, antaa itsensä, kotinsa ja parisuhteensa sosiaali-ihmisten ja adoptiomaan viranomaisten syväanalysoitavaksi päästäkseen odottamaan vuosiksi lasta jostain maapallon toiselta puolelta. Lopulta otetaan hymyileviä kuvia pyhäpuvuissa ja lähetetään niitä vakuuttamaan, että ollaan oikeasti hirveän kelvollisia vanhempia ja tykätään teidän maan presidentistäkin.
Aika hassulta tuntuu, että aikuiset ihmiset luulevat jonkun ihmisen tällaisen asian yhteydessä "tunkevan" keskusteluohjelmiin ja lehtiin jututettavaksi. Eiköhän ainakin tässä ole kiinnostava itse asia ja tapaus, ja pariskuntaa on varmasti pyydetty toimittajien taholta ensimmäisen jutun jälkeen innokkaasti moneen muuhunkin juttuun.
Olette te kyllä yksinkertaista sakkia.
edes jotain?
No lue näitä vastauksia
Ja mitä niistä? Hyviä perusteluita vastaan ja osa puolestakin. Lienee selvää, että itse olen kurkkuani myöden täynnä tätä heidän jokahetkistä markkinatyötään ja valitusrumbaa. Joskus pitää niellä tekojen seuraukset, myös julkkispoliitikoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
nuoruuden vuosia kestänyt anoreksia. Sehän aiheuttaa lapsettomuutta.
Kyllä mä symppaan heitä. Satuhan on kertonut, että halusi jo parikymppisenä äidiksi ja on sitä asti yrittänyt. Ekan kerran kävi hoitoja jo joskus 24-25 -vuotiaana ja veikkaa, että ei olisi ikinä lähtenyt politiikkaan, jos olisi lapsen saanut. Sitten vei politiikka ja tekivät Antin kanssa toisen hoitokierroksen, joka johti siihen sairaalakäyntiin. (lieneekö hypersimulaatio ollut?) Sanoi, että raskainta oli työskennellä lastensuojelussa ja samalla itse kärsiä lapsettomuudesta. Voin kuvitella, kuinka raskasta on ollut.
Mä niin toivon, että he saavat lapsen. Ei tää maailma ole reilua, mutta toivoisi, että se pieni reiluudenpistos tulisi heillekin.
Yksityinen adoptio on heille paras ratkaisu. Eiköhän molemmat löydä jostain kolmannesta maasta jotain kehitysyhteistyöprojektia, ja samalla voi tehdä yksityisen adoption paikallisesta orpokodista. Pääsee taatusti nopeammalla aikataululla kuin Pelan kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole lukenut juttuja sen kummemmin, kun en lue jokaista julkaisua niin kuin ilmeisesti jotkut täällä tekevät.
niin se nyt kuitenkin vain on, että Kaikkosta epäillään rikoksesta, eikä sekään ole kovin hyvä juttu, vai onko sinusta? Olisi kannattanut elää hieman kapeammin, niin asia olisi edennyt eteenpäin. Minä en jaksa lukea heidän jokaista tilitystä, koska sisältö on sama ja asia tiedetään. Kohtuus kaikessa.
Minusta tuo on surullinen tapaus. Ei ole esim. Taiveaho millään tavalla syyllinen mihinkään..
Se on surullista, että maailmassa on tahattomasti lapsettomia pariskuntia. Edelleen on surullista, että näillä on vaikeuksia saada adoptiolasta itsestä riippumattomista syistä. On myös surullista, että jonkun adoptioprosessi hidastuu/keskeytyy oman tai puolison töppäilyjen takia.
Mikä taas pistää vihaksi, on se, että Kaikkonen/Taiveaho esiintyvät julkisuudessa, ikäänkuin heitä olisi kohdeltu erityisen kaltoin. En tiedä kuinka paljon jutuista on toimittajien vääristämää, mutta hieman säälipisteiden kalastelulta koko homma vaikuttaa. On ikävää, että esim. rattijuoppoudesta/kapakkatappelusta/veropetoksesta tuomitun puolisokaan ei saa adoptiolasta, mutta näin on asia kaikilla. Adoptioprosessia ei jatketa oikeusprosessin ollessa kesken. Tästä ovat kärsineet monet muut ennen Kaikkosta/Taiveahoa.
Minun sympatiani olisivat saaneet kritisoimalla adoptiokäytäntöä yleensä, eivät vain omaa kohteluaan.
niin sitten sitä, että adoptioprosessi menee jäihin JO siinä vaiheessa, kun oikeudenkäyntiprosesi on kesken. Ihminenhän on syyllinen vasta kun tuomio on saanut lainvoiman. Kaikkonen olisi tietysti voinut pari kertaa miettiä, ennen kuin lähtee mukaan rahanjakokuvioihin, mutta ei varmaan tullut mieleen, kun kaikki muutkin puolueessa tekivät sitä.
Kaikkonen olisi tietysti voinut pari kertaa miettiä, ennen kuin lähtee mukaan rahanjakokuvioihin, mutta ei varmaan tullut mieleen, kun kaikki muutkin puolueessa tekivät sitä.
Kyllä ne sossutkin osaa ja pesevät muut puolueet siinä hommassa mennen tullen.
ensisijaisesti Kaikkosen ja Taiveahon etua vaan sen lapsen etua: se että Kaikkonen on syytettynä voi johtaa vankeusrangaistukseen, siihen on hyvät edellytykset. Adoptioprosessi on kuitenkin jo siinä vaiheessa, että lapsiosoitus voi tulla minä päivänä hyvänsä. Ei lapsi voi odotella, että mitähän Kaikkosen oikeusjutussa tapahtuu ja tuleeko syyte vai ei. Perhe jossa isä olisi vankilassa on aika huono lähtökohta lapselle. Lapsen edun mukaista on, että perhe mihin hänen osoitetaan on valmis ottamaan hänet vastaan.
Niin makaa kuin petaa!
vaikka siten, että surua ja koettuja tragedioita on muillakin, ei vain julkkisparilla, jionka adoptiotie on noussut pystyyn rikosepäilyjen takia. Myös taviksilla on paljon tarinoita, joita jakaa.