Lue keskustelun säännöt.
Karkit ja koulu
08.05.2012 |
Mä en ymmärrä, mikä vimma ihmisillä on syöttää toisten lapsille karkkia ja muuta hyvää joka viikko KOULUSSA. Ekaluokkalaisen pojan luokalla on joka viikko jollain synttärit, matkatuliaiset, kohta nimpparit ja muut kissanristiäiset, ja sitten tuodaan mässyä kouluun kavereille. Syöttäköön jokainen omille lapsilleen karkkia mun puolesta vaikka joka päivä, mutta itse haluaisin lapselleni opettaa, että herkut kuuluvat herkkupäiviin ja kyläilyihin. Samaan aikaan ekaluokkalaisilla on järkyttävä määrä reikiä suussa ja ruoka ei maistu. En ymmärrä, miksi koulut sallii tällaisen.
Kertokaa nyt, kuinka olen kauhea niuho ja kuinka kivaa se on, kun lapset saa tarjoilla kavereille karkkia. (Miksei sitä voi tehdä kotona syntymäpäiväjuhlissa???)
Kommentit (28)
En tykkää sipseistä tai limuista, koska en niitä lapsena saanut. Kiitos, äiti, että välitit!
Me olemme kuitenkin kaikki erilaisia. Toisilla nuo lapsuusajan kiellot taasen aiheuttavat juuri päinvastaisen reaktion.
Miksi meidän kaikkien lasten pitäisi saada koulussa usein karkkia. En ole kuullut vielä kenenkään perustelevan mitä hyvää siitä seuraa. Osa on kertonut että kun saa syödä karkkia usein niin ei jatkossa ahmi sitten karkkia tai ole sen perään. Ok mutta eikö he voi hoitaa sitä karkin ja herkkujen syöttämistä kotonaan eikä siihen kai tarvita koulussa karkin syöttämistä ?
Eli miksi karkkia pitäisi saada syödä koulussa usein ?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta ei tarvis viedä kenenkään mitään.
Ennen vanhaan esim. päiväkodissa sankari sai laittaa kruunun päähänsä jos halusi ja hänelle laulettiin onnittelulaulu. Sitten juhlakalu sai valita jostain "aarrearkusta" pienen mieleisen lahjan. Usein olivat pieniä itsetehtyjä eläin tms hahmoja. On muuten tallessa itselläni vieläkin :)
Samaan turhake-kategoriaan laittaisin nämä yleistyneet lahjat joita annetaan vieraille kun lähtevät juhlista..
Minusta on aika absurdia, että lapsen täytyisi joutua koulussa sellaiseen ristiriitaiseen tilanteeseen, että hänen täytyy kieltäytyä herkuista, joita toiset ympärillä syövät. Sen takia en halua kieltää häntä syömästä koulussa tarjottuja karkkeja mutta en edelleenkään ymmärrä, miksi niitä täytyy tarjoilla koulussa. Jokainen voi opettaa lastaan syömään karkkia omassa kodissaan niin paljon kuin tahtoo, mutta karkit eivät kuulu kouluun. Koulun pitäisi olla esimerkkinä tässä asiassa, ei tukemassa karkkikulttuurin leviämistä. Viime viikolla lapsen luokalla oli 2 herkkupäivää, tällä viikolla myös 2. Siis joka toinen päivä! Oikeesti, onko se teistä siis hyvä juttu? Mitä hyvää tästä seuraa, muuta kuin se, että lapsilla on kivaa? Ja pitääkö lapsilla sitten olla kokoa ajan kivaa? Se, että koulu sallii herkut, estää niistä vanhempia, jotka haluavat rajoittaa lasten herkkujen syömistä, tekemästä niin. Onko se hyvä juttu? Entä sitten kun joku keksii tuoda kouluun nimpparikarkit? Joka viikolle mahtuu varmaan kolmet matkatuliaiset, synttäriherkut ja nimpparikarkit. Onko se edelleen ok? Miksei karkin syömistä saman tien sallita koulussa muutenkin? Kaikki voivat tuoda pussin karkkia kouluun, niin voidaan lopettaa kouluruokailut kokonaan.
Eli miksi karkkia pitäisi saada syödä koulussa usein ?
Ei sitä karkkia ole pakko ottaa, kun tarjotaan. "Ei kiitos" on muutenkin ihan hyvä opetella jo lapsena.
Minun lapseni ilahtuvat tarjotusta karkista eikä minulla vanhempana ole mitään sitä vastaan, siksi en vastusta myöskään tarjoamisia koulussa.
Ja kyllä näitä tarjottavia oli 70-luvullakin koulussa, muistan, kuinka mukavaa se oli.
Kaikki voivat tuoda pussin karkkia kouluun, niin voidaan lopettaa kouluruokailut kokonaan.
Yksi Marianne painaa 4g. Sekö tosiaan saa sinun maailmasi keikkumaan noin pahasti?
Niin ja 2/5 ei ole 50%... ;-)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Synttärit, nimpparit, matkatuliaiset jne. ovat huonoja tekosyitä lapsen kerätä pisteitä kavereidensa silmissä ja syödä karkkia. Karkki pois koulusta!
Lapsen todellakaan ei pidä joutua tilanteeseen että pitää koulussa kieltäytyä herkusta toisten syödessä. Karkit voisivat ennemmin kuulua sinne synttärikemuihin, ei kouluun. Nuorena opitaan että karkkia syödään koulussa parina päivänä viikossa ja tätä jatketaan yläasteella ja lukiossa. Siinä vaiheessa yleensä on jo omaa rahaa ja karkkipäivä onkin sitten joka päivä.
Kaikki voivat tuoda pussin karkkia kouluun, niin voidaan lopettaa kouluruokailut kokonaan.
Yksi Marianne painaa 4g. Sekö tosiaan saa sinun maailmasi keikkumaan noin pahasti? Niin ja 2/5 ei ole 50%... ;-)
Niin tällähän ne av-mammat itseäänkin hämää, kun käsi käy illalla karkkipussilla. Ei tää yks paina kun 4 g...
Ja jos karkkia syödään vaikka tiistaina ja torstaina, niin eikös se silloin ole joka toinen koulupäivä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli puoli litraa limua + karkkia saa viedä kouluun.
Ei oikein huvittaisi koko karkinosto, mutta lapsi on innoissaan...
Meillä siis syödään normaalisti pari karkkia ruoan päälle jälkiruoaksi ja karkkipäivää ei oikeastaan ole. Elokuva vuokrataan noin kerran kuussa ja silloin lapset saavat valita pienet pussit karkkia itselleen - nämäkin ovat alle 100 g.
Harmittaa, että koulussa palkitaan herkuilla.
kyllä kenenkään hampaita pilalle reikiinnytä ja tuskin vie ruokahaluakaa. Itseäni ei tuollainen ollenkaan haittaa ainakaan.
Tuossahan on lähinnä se ongelma että sinun suhtautumisesti karkkeihin on aika erilainen kuin suurimman osan muista. Siksi ei me muut joilla karkki ei ole mitään pelkästään juhliin kuuluvaa ei oikein ymmärretä mitä pahaa siinä voisi mitenkään olla jos joskus saa kaverinkin tarjoamana karkkia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toinen juttu on se että ota opettajaan yhteyttä ja kerro että sun lapsi ei saa ottaa edes sitä yhtä karkkia, eiköhän se siitä?
1-5 karkkia jokaiselle, eihän se ole määrä eikä mikään. Mun mielestä on kivaa, kun tuovat matkoiltansa erikoisia karkkeja ja kertovat samalla juttuja reissusta. Meidän kouluissa ainakin lauletaan jne. synttärisankarille, niin onhan se kohteliasta tuoda kouluun jotain. Pitäisikö sitten sinne tuoda omenat 20 oppilaalle?
Eihän ne muiden kakaroiden reikäset hampaat haittaa sua. Jos sun asenne on toi, niin sun mukuloillahan ei ole yhtään reikiä, kun tuskin saavat kuin 2 kertaa vuodessa mässyä ja hampaitahan harjataan vähintään 2 kertaa päivässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juu, no kun kerran halusit tämän kuulla: Olet aivan järkyttävä, ei vain nuttura vaan ihan koko pää kireällä hiihtävä nipo.
Olen itse nipo todella monessa asiassa eikä omilla lapsillani ole esim. herkkuja eväinä (lasten luokilla saa olla pisimpinä päivinä eväät mukana) tai lupa ostella iltapäivisin harrastuspaikoissa pullaa tms., vaan syövät kotoatuotua ruisleipää ja hedelmiä.
Mutta ei tulisi mieleenikään mieltää koulussa tarjottua yhtä kettukarkkia MÄSSYKSI.
Taitaa sinulla kyllä nyt oikeasti olla puutetta suhteellisuudentajussa.
No mässy lienee sitten väärä sanavalinta, mutta enemmänkin kyse on periaatteesta. Yläasteella pyritään sitten pois karkkikulttuurista ja karkkiautomaateista, kun herkuista on tullut ongelma. Samalla ala-asteella opitaan, että namit kuuluvat jokaiseen päivään, koska ainahan löytyy joku syy juhlaan. Meillä on kyllä karkkipäivä joka viikko ja herkutellaan aina, kun vieraita käy tai käydään itse kylässä, eli joka viikonloppu. Syöttäkää niistä omista lapsistanne sokerihiiriä ihan vapaasti, mutta karkit ei kuulu kouluun. Miksi pitäisi tuoda jotain syntymäpäivänä, eikö lasta voida muutoin onnitella? Eikö oikeesti kukaan muu enää pidä lapsilla karkkipäivää? Mun mies on kyllä ihan samoilla linjoilla, eikä meidän lapsuudessa ollut sallittua viedä karkkia kouluun. Miksei matkaterveisiä voi kertoa valokuvien kanssa ilman herkkuja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minua ärsyttää aivan sama asia. Joskus tuntuu että koulussa opetetaan lapset nykyään siihen ettei mitään voi juhlia tai missään ei voi käydä reissussa ilman KARKKIA.
Meillä esim. vapunaatoksi sai viedä kouluun jokainen lapsi karkkia. Laitoin lapselle pikkuisen määrän karkkia mukaan mutta lapsi toi ne takaisin kotiin kun opettajalta oli saanut niin paljon karkkia ettei lapseni halunnut syödä enempää. Lapsi itse ihmetteli että monillakin luokkakavereilla oli ollut isot pussilliset karkkia mukana. Ja veikkaisin että monissa näistä perheistä juhlittiin seuraavana päivänä vappua taas herkkujen kera. Eli meidän koulussa määrät ei kyllä ole välttämättä lainkaan luokkaa yksi kettukarkki.
Ja ei minua yksi herkuttelu päivä haittaisi mutta kun niitä tuntuu olevan tosi usein.
Ja sitten vanhempia syyllistetään kuinka lihavia lapset ovat ja kuinka paljon reikiä on hampaissa.
Yläasteella pyritään sitten pois karkkikulttuurista ja karkkiautomaateista, kun herkuista on tullut ongelma. Samalla ala-asteella opitaan, että namit kuuluvat jokaiseen päivään, koska ainahan löytyy joku syy juhlaan. Meillä on kyllä karkkipäivä joka viikko ja herkutellaan aina, kun vieraita käy tai käydään itse kylässä, eli joka viikonloppu. Syöttäkää niistä omista lapsistanne sokerihiiriä ihan vapaasti, mutta karkit ei kuulu kouluun. Miksi pitäisi tuoda jotain syntymäpäivänä, eikö lasta voida muutoin onnitella? Eikö oikeesti kukaan muu enää pidä lapsilla karkkipäivää?
Meillä ei ole mitään karkkipäivää. Herkkuja syödään yleensä joka päivä, niin lapset kuin aikuiset, yleensä päivällisen jälkiruokana. Joskus se on karkkia, joskus makeaa jälkiruokaa. Ei meillä kyllä kellään ole mitään namiongelmaa josta pitäisi opetella pois, kukaan ei ole ylipainoinen eikä hampaatkaan ole rikki vielä edes aikuisilla.
Päinvastoin tuntuu että meidän lapsilla ei juuri ole edes sellaista himoa karkkii kuin jollain joilla ne ovat "kielletympiä" tai harvemmin annettua juhlaherkkua, koskaan eivät syö isoja määriä eivätkä hingu karkkia kaupoissa tai muuten.
Yläasteella pyritään sitten pois karkkikulttuurista ja karkkiautomaateista, kun herkuista on tullut ongelma. Samalla ala-asteella opitaan, että namit kuuluvat jokaiseen päivään, koska ainahan löytyy joku syy juhlaan. Meillä on kyllä karkkipäivä joka viikko ja herkutellaan aina, kun vieraita käy tai käydään itse kylässä, eli joka viikonloppu. Syöttäkää niistä omista lapsistanne sokerihiiriä ihan vapaasti, mutta karkit ei kuulu kouluun. Miksi pitäisi tuoda jotain syntymäpäivänä, eikö lasta voida muutoin onnitella? Eikö oikeesti kukaan muu enää pidä lapsilla karkkipäivää?
Meillä ei ole mitään karkkipäivää. Herkkuja syödään yleensä joka päivä, niin lapset kuin aikuiset, yleensä päivällisen jälkiruokana. Joskus se on karkkia, joskus makeaa jälkiruokaa. Ei meillä kyllä kellään ole mitään namiongelmaa josta pitäisi opetella pois, kukaan ei ole ylipainoinen eikä hampaatkaan ole rikki vielä edes aikuisilla. Päinvastoin tuntuu että meidän lapsilla ei juuri ole edes sellaista himoa karkkii kuin jollain joilla ne ovat "kielletympiä" tai harvemmin annettua juhlaherkkua, koskaan eivät syö isoja määriä eivätkä hingu karkkia kaupoissa tai muuten.
Kun karkit on sallittuja, niitä ei mätetä vaan on aikaa valita parhaat tai olla kokonaan syömättä, koska lisää saa huomenna eikä viikon päästä.
Ap voisi opettaa lapsilleen, että koulussa voi sanoa kiitos ei karkeille. Kyllä terve lapsi pystyy kieltäytymään herkuista, jos ei katso niitä haluavansa.
Ja yleensähän tää karkin tarjoaminen aloitetaan ihan jo päiväkodissa. Joku tolkku pitäisi kyllä olla... Olen kyllä sortunut joskus itsekin tuohon karkkien tarjoiluun.
niin ei siitä nyt niin paljoa mässyä kerry vuoden ajalle koulussa saatavaksi, etenkin kun ei määrät ole mitään isoja, yks tai kaks karkkii.
Me olemme kuitenkin kaikki erilaisia. Toisilla nuo lapsuusajan kiellot taasen aiheuttavat juuri päinvastaisen reaktion.