Lue keskustelun säännöt.
Saavatko miltei kaikki vielä ala-asteella hyviä arvosanoja?
05.05.2012 |
Missä vaiheessa arvostelu tiukentuu, ts. alkaa jyvät erottua akanoista?
Kommentit (32)
Monelle eka luokka on raskas, jos vaikka ei lue valmiiksi ja joutuu opettelemaan kaiken muun lisäksi ne asiat, jotka toiset osaa valmiiksi.
Meidän tyttö ei lukenut koulun alettua, vaikka suurin osa luokkakavereista luki vähintään tavuttamalla. Täysin lukutaidottomia oli muistaakseni 9/25. Muutama luki sujuvasti. Lokakuussa oppi lukemaan hirveän taistelun jälkeen ja nyt huhtikuussa oli nopeuslukemisessa luokan kuudenneksi paras! Kotona ei enää ole tehty asian kanssa juurikaan töitä. Alkusyksystä luettiin tavuja ulkoa, jos ei muuten oppinut eli silloin oli vähän puurtamista. Väitän, että tää vuosi on ollut tytölle paljon raskaampi kuin monille, jotka luki valmiiksi. Ei ole valittanut mitään, mutta taatusti oli se syksy raskas. Nyt menee jo kivasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eiköhän kautta maailmanhistorian sivu ole tullut monenlaisia arvosanoja. Ajat muttuvat ja menetelmät, mutta aines pysynee kutakuinkin yhtä heterogeenisena = tulee numeroita laidasta laitaan. Hyviä ja huonoja oppilaita on aina ollut ja tulee olemaan.
on pakko ymmärtää asioita, jotta kokeissa voi menestyä. Entisaikojen "hauki on kala- tyyppinen" jankkaus ei enää toimi. Matematiikan osa-alueet ovat jo varsin laajoja ja soveltavia ala-asteella. Sama koskee lukuaineita. Muistia joutuu kehittämään ekaluokalta lähtien systemaattisesti.
on vähän väliä matikankokeita, saneluita ja äidinkielen kokeita. Eli arviointia jo alusta lähtien.
Opettaja ei kerro mitään keskiarvoja tms, mutta wilmassa laittaa usein viestiä koko porukalle että "kokeet menivät hyvin" tai "vielä pitää harjoitella jotain osa-alueita" ym.
Lapsi kertoo itse kotona, miten muilla on mennyt eli kyllä vertailevat kuka sai minkäkin verran pisteitä. Eikä kaikki tosiaan saa aina täysiä pisteitä.
Kokeen tarkoitus on muuten arvioida osaamista. Jos kaikki lapset pärjäävät yhtä hyvin, on arviointikriteereissä jotain vikaa. Toki ylemmillä luokkilla tulee uusia oppiaineita ja tasoerot kasvavat. Mutta oppimisvaikeudet ja toisaalta lahjakkuus tulevat jo varhain näkyviin.
joutuu miettimään miten suhtautua oppilaisiin, jotka eivät ole läpäisseet hyväksytysti kokeita. Hyvin monen kohdalla tilanne on ollut samankaltainen koko ala-asteen ajan. Jos asioita katsotaan läpi sormien alemmilla luokilla ja "ongelmaa" siirretään seuraavalle luokalle, seuraavalle opettajalle, niin ei sekään oikealta menettelyltä tunnu.
Kokemusta on juuri tämänkaltaisesta. 4. luokan oppilaat olivat papereiden perusteella hyvin tasainen joukkio, ihmetys oli suuri kun koulutyöskentely lähti käyntiin ja monella oli suurenmoisia vaikeuksia päästä kokeista läpi, uusimistenkaan kautta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
asian lisäisin, että vähän eri oppilaat ovat hyviä alakoulussa ja yläkoulussa. Alakoulussa ne oppilaat, jotka ovat hyviä kädentaidoiltaan ja huolellisia, saavat hyviä arvosanoja, esim matemaattista ajattelua ei pahemmin mitata. Yläkoulun puolella matemaattinen ajattelu alkaa painottua, ja huolimattomuusvirheiden ja päässälaskutaidon merkitys vähentyä, jolloin monella aiemmin hyviä numeroita saaneilla numerot laskevat, ja aiemmin keskinkertaisia saaneilla nousevat. Tämä vielä korostuu lukion puolella.
tulee tietoa miten lapsi on menestynyt ja suhteessa koko luokkaan. Myös läksyt ja tulevat tapahtumat/ kokeet on kätevä tarkistaa sieltä. Ope laittaa usein viestiä vanhemmille tilanteista mm. äikän saneluista, luetun ymmärtämisistä jne. niitä voidaan sitten kotona katsoa... mun mielestä tosi kätevää. Vanhemmat pidetään ajantasalla kokoajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
usein kyllä jo ihan alusta lähtien. Koulut ovat erilaisia ympäri Suomen, mitä arviointeihin tulee.
asian lisäisin, että vähän eri oppilaat ovat hyviä alakoulussa ja yläkoulussa. Alakoulussa ne oppilaat, jotka ovat hyviä kädentaidoiltaan ja huolellisia, saavat hyviä arvosanoja, esim matemaattista ajattelua ei pahemmin mitata. Yläkoulun puolella matemaattinen ajattelu alkaa painottua, ja huolimattomuusvirheiden ja päässälaskutaidon merkitys vähentyä, jolloin monella aiemmin hyviä numeroita saaneilla numerot laskevat, ja aiemmin keskinkertaisia saaneilla nousevat. Tämä vielä korostuu lukion puolella.
mutta yllättävän moni alakoulun ope antaa pisteet nimenomaan oikeasta vastauksesta, ei välivaiheista, kuten myöhemmin. Silloin pisteet tulevat lähinnä huolellisuudesta, koska laskut ovat peruslaskutoimituksia, jotka osaa laskea kuka vaan ilman mitään erityistä matemaattista lahjakkuuttakin. Ja kuuluu osatakin, alakoulussa opetellaan enemmän perustaitoja elämää ja opiskelua varten, ei varsinaista matematiikkaa.
Ja tosiaan yläkoulun puolella, kun saadaan laskimet käyttöön, päästään irti siitä 'laskennosta', missä oikealla vastauksella on merkitystä, ja päästään pohtimaan vähän monimutkaisempia ongelmia. Ja tosiaan lukion puolella sitten tämä etenee vielä voimakkaammin, peruslaskutaidolla voi vielä yläkoulussakin saada kohtuullisia numeroita, laajan matikan alku tulee tiukkana yllätyksenä monelle, ja toisilla taas siinä vaiheessa numerot nousevat kohisten, kun vihdoinkin pääsee käyttämään aivojaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
laajalti muista asioista kuin huolellisuudesta...
Kielellinen, matemaattinen, sosiaalinen ja vaikkapa liikunnallinen lahjakkuus kyllä näkyy oppilaissa alusta alkaen. Opiskeluvalmiudet ja kypsyys vaihtelee oppilailla ja näkyy myös pärjäämisessä. Pelkkä lahjakkuushan ei riitä. Mutta kyllä ne hyvät ovat usein hyviä ihan alusta alkaen...
mutta yllättävän moni alakoulun ope antaa pisteet nimenomaan oikeasta vastauksesta, ei välivaiheista, kuten myöhemmin. Silloin pisteet tulevat lähinnä huolellisuudesta, koska laskut ovat peruslaskutoimituksia, jotka osaa laskea kuka vaan ilman mitään erityistä matemaattista lahjakkuuttakin. Ja kuuluu osatakin, alakoulussa opetellaan enemmän perustaitoja elämää ja opiskelua varten, ei varsinaista matematiikkaa. Ja tosiaan yläkoulun puolella, kun saadaan laskimet käyttöön, päästään irti siitä 'laskennosta', missä oikealla vastauksella on merkitystä, ja päästään pohtimaan vähän monimutkaisempia ongelmia. Ja tosiaan lukion puolella sitten tämä etenee vielä voimakkaammin, peruslaskutaidolla voi vielä yläkoulussakin saada kohtuullisia numeroita, laajan matikan alku tulee tiukkana yllätyksenä monelle, ja toisilla taas siinä vaiheessa numerot nousevat kohisten, kun vihdoinkin pääsee käyttämään aivojaan.
Matematiikan osa-alueet ovat jo varsin laajoja ja soveltavia ala-asteella.
Ennen algebrat, neliöjuuret, tilavuudet ja trigonometriset funktiot olivat nykysysteemin 3-5. luokilla, mutta tänä päivänä nuo kaikki tulevat vasta kahdeksannen luokan jälkeen.
Eli pikemminkin päinvastoin. Laajat ja soveltavat osa-alueet on siirretty ala-asteelta yläasteen loppuun.
Kuudennellakaan luokalla ei ole esim. yhtälöitä tai muita simppeleitä vähän laajempia aiheita, vaan kaikki vähänkin soveltavampi tulee vasta yläasteella.
Ala-asteella ne haastavimmatkin jutut ovat erinäisiä kerto- ja jakolaskuja, usein geometriaan liittyviä eli esim. moniosaisten rakennelmien pinta-alojen laskua tai muuta vastaavaa.
Nykysysteemi on mielestäni hyvä, koska nuo vasta yläasteella tulevat "vähän enemmän oikeaa matematiikkaa muistuttavat" jutut oppii paljon paremmin, kun on ensin useampi vuosi tehty pohjatyötä perustehtävien ja alemman tason soveltavien tehtävien kanssa.
Alakoulun enkunopena voin kertoa että numeroita tulee kokeista nelosesta kymppiin, tietenkin molempia ääripäitä on vähän ja pääosa numeroista on 6-8.
Oppilailla on monenlaisia oppimisvaikeuksia, mutta on myös laiskoja ja huolimattomia oppilaita ja oppilaita, jotka eivät tiedä miten kokeisiin luetaan.
Arvosanat eivät kauhean radikaalisti muutu yläkouluun mentäessä, lukiossa käytössä tiukempi arvosteluasteikko (50%) joten siellä tulee helpommin heikkoja arvosanoja.