Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Superäiti mutta kenen ansiosta?

Vierailija
03.05.2012 |

Tämä on vähän hassu aloitus, mutta tajusin ystävästäni asioita, jotka himmensivät hänen loistoaan minun silmissäni.



Ystäväni on siis tällainen superäiti. Hänellä on kaksi tyttöä (6- ja 8-vuotiaat). Hän on aina ollut todella ehtiväinen ja energinen, jopa silloin, kun tytöt olivat pieniä. Olen aina ihaillut ja vähän kadehtinutkin hänen energisyyttään ja aikaansaamistaan. Talo on aina tiptop, hän on opiskellut kaksi tutkintoa, on edennyt urallaan kivasti töihin paluunsa jälkeen, mies on reissuhommissa, joten hän vastaa paljolti lasten hoitamisesta, harrastuksista yms. Tukka putkella hän viipottaa mutta pärjää ja onnistuu. Itselleni teki hoitovapaalla tiukkaa pitää koti siistinä ja nyt töihin paluun jälkeen se on ihan mahdotonta.



Ystäväni aloitti viime syksynä vielä täydentävät opinnot, ja olen todella ihmetellyt hänen jaksamistaan. Hän siis sovittaa yhteen työn, opiskelut ja lastenhoidon, koska mies pystyy vain satunnaisesti hakemaan lapset hoidosta tai viemään harrastuksiin. Molemmilla lapsilla on lisäksi kaksi harrastusta, joten kuskaamista riittää iltaisinkin. Isovanhemmat ovat paljon apuna ja itsekin vien omaa lastani ja nuorempaa tyttöä harrastuksiin kerran viikossa.



Nyt tajusin, että tuo kaikki on mahdollista vain, koska hän saa runsaasti apua niin minulta, isovanhemmilta kuin tyttärien kavereiden vanhemmilta. Minä vien yhteen harrastukseen, naapuri vie toiseen, isovanhemmat auttavat iltaisin jne. En ole koskaan edes tajunnut, miten paljon apua hän saa meiltä muilta. Tajusin juuri, että jos itse saisin saman verran apua, pystyisin varmaan minäkin tekemään monenlaisia asioita.



Onko tällaisia toisten avulla nousseita superäitejä paljonkin olemassa? Ja jos on, miten he selittävät itselleen sen, että saavat/pyytävät paljon apua mutta eivät itse pysty antamaan sitä takaisin? Rehellisesti sanottuna minua harmittaa, että olen ihaillut ja päivitellyt, säälitellytkin ystäväni kovaa tilannetta tajuamatta, että ilman apuani (ja monen muun apua) hän ei olisi superäiti, ei voisi täydentää opintojaan, ei tehdä uraa, ei harrastaa eikä tarjota lapsilleen harrastuksia. Tunnen itseni hyväksikäytetyksi, vaikka ihan vapaaehtoisesti olen häntä auttanut. Tuntuu, että hän menestyy meidän muiden kustannuksella.



Kommentit (1)

Vierailija
1/1 |
03.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

uraihmisellä on oltava lastenhoitoon tukiverkosto

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla