Eräs henkilö on minulle velkaa huomattavan summan...

kysy neuvoa asianajajaltasi

laitan omaisuuden hukkaamiskieltoon?

7 LUKU (30.5.1980/396)

«Turvaamistoimista» (22.7.1991/1065)



Ks. «turvaamistoimip»äätöksen täytäntöönpanosta Ulosottokaari 705/2007 8 luku. Ks. myös PakkokeinoL 450/1987 4 luku.

1 § (15.6.2007/707)



Jos hakija saattaa todennäköiseksi, että hänellä on saaminen, joka voidaan määrätä maksettavaksi ulosottokaaren (705/2007) 2 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla ratkaisulla, ja on olemassa vaara, että vastapuoli kätkee, hävittää tai luovuttaa omaisuuttaan taikka menettelee muulla hakijan saamista vaarantavalla tavalla, tuomioistuin voi määrätä pantavaksi vastapuolen irtainta tai kiinteätä omaisuutta takavarikkoon niin paljon, että saaminen tulee turvatuksi.

2 § (15.6.2007/707)



Vastapuolen hallussa oleva esine tai muu tietty omaisuus voidaan määrätä takavarikkoon myös silloin, kun hakija saattaa todennäköiseksi, että hänellä on sanottuun esineeseen tai omaisuuteen parempi oikeus, joka voidaan vahvistaa ulosottokaaren 2 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla ratkaisulla, ja on olemassa vaara, että vastapuoli kätkee, hävittää tai luovuttaa sanotun esineen tai omaisuuden taikka menettelee muulla hakijan oikeutta vaarantavalla tavalla.

3 § (15.6.2007/707)



Jos hakija saattaa todennäköiseksi, että hänellä on vastapuolta vastaan muu kuin 1 tai 2 §:ssä tarkoitettu oikeus, joka voidaan vahvistaa ulosottokaaren 2 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla ratkaisulla, ja on olemassa vaara, että vastapuoli tekemällä jotakin, ryhtymällä johonkin tai laiminlyömällä jotakin tai jollakin muulla tavoin estää tai heikentää hakijan oikeuden toteutumista tai olennaisesti vähentää sen arvoa tai merkitystä, tuomioistuin voi:



1) sakon uhalla kieltää vastapuolta tekemästä jotakin tai ryhtymästä johonkin;



2) määrätä vastapuolen sakon uhalla tekemään jotakin;



3) oikeuttaa hakijan tekemään tai teettämään jotakin;



4) määrätä vastapuolen omaisuutta pantavaksi toimitsijan haltuun ja hoitoon; tai



5) määrätä jostakin muusta toimenpiteestä, joka on tarpeen hakijan oikeuden turvaamiseksi.



Päättäessään 1 momentissa tarkoitetun kiellon tai määräyksen antamisesta tuomioistuimen tulee kiinnittää huomiota siihen, että vastapuolelle ei turvattavaan etuuteen nähden aiheudu kohtuutonta haittaa.



Edellä 1 momentissa tarkoitetun kiellon tai määräyksen voimaantulo edellyttää, että hakija hakee «turvaamistoimen» täytäntöönpanoa siten kuin ulosottokaaren 8 luvussa säädetään.

4 § (22.7.1991/1065)



Tässä luvussa tarkoitetusta «turvaamistoimesta» päättää yleinen tuomioistuin hakemuksesta. Turvaamistointa koskevan asian käsittelee se tuomioistuin, jossa hakijan vaatimusta tai oikeutta koskevan pääasian oikeudenkäynti on vireillä. Jos pääasian käsittely on päättynyt eikä muutoksenhakua varten säädetty aika ole kulunut umpeen, turvaamistointa koskevan asian käsittelee pääasiaa viimeksi käsitellyt tuomioistuin. Jos oikeudenkäyntiä ei ole vireillä, toimivaltainen tuomioistuin määräytyy 10 luvun säännösten perusteella. (15.6.2007/707)



Jos yleinen tuomioistuin ei ole toimivaltainen käsittelemään 1 momentissa tarkoitettua pääasiaa, «turvaamistoimesta» päättää sen paikkakunnan käräjäoikeus, missä vastapuolella on kotipaikka taikka missä kyseinen omaisuus tai huomattava osa siitä sijaitsee tai missä «turvaamistoimen» tarkoitus voi muutoin toteutua.



Aluksen takavarikosta sekä toimivaltaisesta tuomioistuimesta eräissä tapauksissa säädetään merilain (674/94) 4 ja 21 luvussa. (24.11.1995/235)



Ks. 5 luku 2 §. Ks. toimivallasta välimiesmenettelyssä L välimiesmenettelystä 967/1992 5 ja 52 §.

5 § (22.7.1991/1065)



Turvaamistointa on haettava kirjallisesti. Jos «turvaamistoimi» liittyy vireillä olevaan oikeudenkäyntiin, hakemus voidaan tehdä suullisesti istunnossa, jossa pääasiaa käsitellään. Hakemus on käsiteltävä kiireellisesti.



Hakemusta ei voida hyväksyä varaamatta vastapuolelle tilaisuutta tulla kuulluksi. Jos «turvaamistoimen» tarkoitus saattaa muuten vaarantua, tuomioistuin voi kuitenkin hakijan pyynnöstä antaa väliaikaisen «turvaamistoimip»äätöksen varaamatta vastapuolelle sanottua tilaisuutta. Määräys on voimassa, kunnes toisin määrätään.



Muilta osin turvaamistointa koskevan asian käsittelyssä noudatetaan soveltuvin osin, mitä oikeudenkäyntiä koskevan kysymyksen käsittelystä on säädetty.

6 § (22.7.1991/1065)



Kun 5 §:n 1 momentissa tarkoitettuun hakemukseen on suostuttu, hakijan on kuukauden kuluessa päätöksen antamisesta pantava pääasiaa koskeva kanne vireille tuomioistuimessa tai saatettava pääasia käsiteltäväksi muussa sellaisessa menettelyssä, joka voi johtaa ulosottokaaren 2 luvun 2 §:ssä tarkoitettuun täytäntöönpanokelpoiseen ratkaisuun. Milloin «turvaamistoimi» on saamisen turvaamiseksi kohdistettu kiinteistöön, joka on panttina hakijan erääntymättömästä saamisesta, tässä momentissa tarkoitettu määräaika alkaa eräpäivästä. Jos asian käsittelyä ei sanotussa ajassa panna vireille tai jos asian käsittely jää sillensä, «turvaamistoimi» peruutetaan siten kuin ulosottokaaren 8 luvun 4 §:ssä säädetään. (15.6.2007/707)



Jos välitystuomiota hakijasta riippumattomasta syystä ei ole saatu aikaan taikka jos välitystuomio on mitätön tai kumotaan, kanne on 1 momentissa mainitulla uhalla pantava vireille tai saatettava käsiteltäväksi kuukauden kuluessa siitä lukien, kun hakija on saanut tiedon välimiesmenettelyä kohdanneesta esteestä tai siitä, että viranomainen on todennut välitystuomion mitättömäksi taikka, milloin välitystuomio kumotaan, siitä lukien, kun tuomioistuimen päätös on tullut lainvoimaiseksi.



Hyväksyessään turvaamistointa koskevan hakemuksen tuomioistuimen on ilmoitettava hakijalle, miten hänen on tämän pykälän mukaisesti meneteltävä, jotta turvaamistointa ei peruuteta. (15.6.2007/707)

7 § (15.6.2007/707)



Tuomioistuin voi hakemuksesta vapauttaa hakijan asettamasta ulosottokaaren 8 luvun 2 §:ssä tarkoitettua vakuutta, jos hakija havaitaan siihen kykenemättömäksi ja jos hänen oikeuttaan voidaan pitää ilmeisen perusteltuna.

8 § (22.7.1991/1065)



Jos syytä, jonka vuoksi «turvaamistoimesta» on päätetty, ei enää ole, «turvaamistoimi» on määrättävä peruutettavaksi.



Peruuttamisesta päättää asianosaisen vaatimuksesta se tuomioistuin tai muu 6 §:n 1 momentissa tarkoitettu viranomainen, jonka käsiteltävänä pääasia on. Jollei pääasia ole tuomioistuimen tai edellä tarkoitetun muun viranomaisen käsiteltävänä, peruuttamisesta päättää hakemuksesta se tuomioistuin, joka on ensin päättänyt «turvaamistoimesta».



«Turvaamistoimip»äätöksen täytäntöönpanon peruuttamisesta ulosottomiehen päätöksellä säädetään ulosottokaaren 8 luvun 4 §:ssä. (15.6.2007/707)

9 § (22.7.1991/1065)



Kun tuomioistuin tai 6 §:n 1 momentissa tarkoitettu muu viranomainen ratkaisee pääasian, sen tulee samalla määrätä, kuinka kauan «turvaamistoimi» on voimassa. Jos kanne hylätään tai jätetään tutkimatta, samalla voidaan määrätä, että «turvaamistoimi» peruuntuu vasta pääasiaa koskevan ratkaisun saatua lainvoiman. Jos kanne peruutetaan, «turvaamistoimi» on määrättävä peruutettavaksi.

10 § (22.7.1991/1065)



«Turvaamistoimen» täytäntöönpanosta aiheutuvista kuluista vastaa ensisijaisesti «turvaamistoimen» hakija. Pääasian käsittelyn yhteydessä ratkaistaan asianosaisen vaatimuksesta se, kenen korvattavaksi lopullisesti jäävät «turvaamistoimen» hakemisesta ja täytäntöönpanosta aiheutuneet kulut.

11 § (22.7.1991/1065)



Hakijan, joka on tarpeettomasti hankkinut «turvaamistoimen,» on korvattava vastapuolelle «turvaamistoimesta» ja sen täytäntöönpanosta aiheutunut vahinko ja asiassa aiheutuneet kulut.

12 § (22.7.1991/1065)



Kanne 10 §:ssä tarkoitettujen kulujen korvaamisesta silloin, kun pääasiaa ei ole saatettu 6 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla vireille, sekä 11 §:ssä tarkoitettujen vahingon ja kulujen korvaamisesta on pantava vireille siinä käräjäoikeudessa, jolla on toimivalta tutkia 6 §:ssä tarkoitettu kanne, taikka, jos kanne ei ole käräjäoikeudessa käsiteltävä, käräjäoikeudessa sillä paikkakunnalla, missä vastapuolen on vastattava sellaisessa riita-asiassa tai missä «turvaamistoimi» on täytäntöönpantu.



Kanne vahingon ja kulujen korvaamisesta on puhevallan menettämisen uhalla nostettava vuoden kuluessa päivästä, jona «turvaamistoimi» peruutettiin, taikka jos toimenpidettä koskevasta päätöksestä tehty valitus on silloin vielä ratkaisematta, siitä lukien, kun asia on lopullisesti ratkaistu. Kanteen vireillepanosta on kantajan viipymättä annettava ulosottomiehelle todisteellinen tieto.

13 § (15.6.2007/707)



Tässä luvussa tarkoitetun päätöksen täytäntöönpanosta ja täytäntöönpanon peruuttamisesta säädetään ulosottokaaren 8 luvussa. Tuomioistuin voi hyväksyessään tämän luvun 1 tai 2 §:n mukaisen takavarikkohakemuksen tarvittaessa määrätä tietyn omaisuuden pantavaksi toimitsijan haltuun ja hoitoon sekä «turvaamistoimesta» 1, 2 tai 3 §:n nojalla päättäessään muutoinkin antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä sen täytäntöönpanosta.



Mitä 1 momentissa säädetään, koskee soveltuvin osin myös 5 §:n 2 momentissa tarkoitetun väliaikaisen «turvaamistoimip»äätöksen täytäntöönpanoa.

14 § (22.7.1991/1065)



Turvaamistointa koskevaan päätökseen voidaan hakea muutosta myös erikseen. Muutoksenhaku ei estä täytäntöönpanoa, ellei muutoksenhakemusta käsittelevä tuomioistuin kiellä tai keskeytä sitä. Jos alempi tuomioistuin on hylännyt tai jättänyt tutkimatta turvaamistointa koskevan hakemuksen, muutoksenhakemusta käsittelevä tuomioistuin voi tarvittaessa heti väliaikaisesti päättää «turvaamistoimesta,» kunnes toisin määrätään.



Väliaikaista turvaamistointa koskevaan ratkaisuun ei saa hakea muutosta.

ja sitä (tai siitä saatuja varoja) ei pysty piilottamaan. Teknisesti rahat voi toki piilottaa, mutta verottajalle niistä jää jälki.

Sanoo ulosottoon että joi kaiken ja rahat ovat poissa. Kokemusta löytyy....

"jemmassa".

etteikö omaisuuden hävittämisestä olisi tietoa tai "jälkeä", vaan siitä, että ne rahat ovat jo jossain Sveitsin tilillä, eikä niitä saada perittyä.



Siksi turvari olisi tärkeää saada heti voimaan.