apua, monta vuotta poissa työelämästä, en luota kykyyni mennä takaisin töihin..
nyt olisi ajankohtaista mennä töihin. Kauhea epävarmuus vain iskenyt. en uskalla hakea paikkoihin, kun mietin mitä siellä enää osaan. Mutta en voi ilman töitäkään olla. Taloudellinen tilanteemme sellainen..ja muutenkin, eihän näin voi elää.
Miten te muut monien kotiäitivuosien jälkeen töihin menneet? miten työt on alkaneet sujua, miten teihin suhtauduttu? siis työkaverit. Onko neuvottu hyvin työtehtäviin?
etenkin terveydenhoitoalan ihmiset, vastailkaa. Tarvitsen tukea ilmeisesti...Pärjäänkö töissä? ja mikä lois hyvä paikka ns. aloittaa..itse olen loppujenlopuksi aika avoin hakemaan erilaisiin paikkoihin, kunhan rohkaistun tarpeeeksi..Olen sh.
Kommentit (22)
Kiitos tiedosta! T. Ap
Että on valmis päivittämään ammattitaitoaan. Itsekin tiedän sen tunteen kun monien kotivuosien jälkeen palaa töihin. Vaikken terveydenhoitoalalla olekaan.
joka paikassa on kai kovin huono perehdytys. Aika pian olet töissä ihan omillasi, koska yksinkertaisesti muut ei ehdi perehdyttää. (hoitoalan järkyttävä kiire).
Mutta valitse joku helppo paikka alkuun, ettet mihinkään teholle ampaise heti :)
Mikä se helpompi paikka alkuun olisi? Sun mielestä? Mielenkiinnosta kysyn...
Ap
Tehy-lehdessä oli taannoin noista lyhyistä koulutuksista jotka käymällä voi helposti integroitua takaisin vaativaankin työpaikkaan just jonkun vuosikymmenen (tai ylikin) kotonaolon jälkeen. Alan oppilaitoksista voisit kysellä onko niitä pikakursseja tulossa missä ja milloin! Varmaan työkkärin kanssa yhteistyössä niitä järjestävät, niihin liittyy ainakin jnkv. teoriaa (uudet potilastietojärjestelmät sun muut, lääkehoito) ja joku harjoittelu jossakin.
Hop, kuinka hyvin olette hoitajat löytäneet töitä pitkän poissaolon jälkeen? t. takaisin töihin mielivä..
Itse aloitin satunnaiset keikkahommat jo jäädessäni kotihoidontuelle. Olen lähihoitaja ja olin niistä hommista pois 3 vuotta. Aluksi jännitti, että osaanko enää mitään, mutta kun töihin pääsi niin tuntu ku ei ois päivääkään pois ollu. Eli kyllä ne hyvin muistuu mieleen :)
eli ihan käytännön kokemuksia en voi nyt jakaa. tuli vaan mieleen, jos hakisit vaikka ensin kesäksi töihin, se ois lyhytaikainen ja saisit kivasti tuntumaa töihin..odotan tuleeko mulla samat fiilikset kun työnhaku lähenee...
Tuskinpa edes "menet" töihin, veikkaa että tökkää heti hakuvaiheessa
Tuskinpa edes "menet" töihin, veikkaa että tökkää heti hakuvaiheessa
Koita parantua!
ja tiputuspussien vaihtumiset...
"Oho, eikun mä luulin..."
Huolehdi, että saat riittävän perehdytyksen. Fiksu ta tajuaa tämän toki itsekin.
Tuskinpa edes "menet" töihin, veikkaa että tökkää heti hakuvaiheessa
Mutta kun sain viimein töitä, tajusin että ongelma oli osaamisen puolelta vain mielikuvituksessani. Mutta työnantajat eivät helposti palkkaa työelämästä pois olleita.
Itse olin työelämästä pois 12 vuotta ja hyvin pärjään. Tunnen myös terveydenhoitajan, joka työelämästä pois saman verran ja hänkin pärjää hyvin.
Pärjään siis ammatillisesi erinomaisesti. Vaikea vain sopeutua työssäkäymiseen ja sen rankkuuteen.
Olen myös ajatellut että mitä enemmän tätä miettii, sitä hankalammaksi menee.. Pitää vaan hakea. Onko nykyään paikoissa hyvä perehdytys vai riippuuko työpaikasta? Lisää kokemuksia? Kiitos:)
terv.hoitoalan töihin palaaville. Niillä päivitetään nimenomaan nykytoimintatapoja jne.
En muista kuka järjestää, mutta etsipä mol.fi olisko siellä.
Joku täällä kommentoikin jo, että ongelmana ei niinkään ole ammatillisen osaamisen puute, vaan rankinta on sopeutua säntilliseen kokopäivätyöhön sinänsä ja työtahtiin. Kotiäitinä työskentely on raskasta myös, mutta eri tavalla. Vielä jos aamulla pitää huolehtia lapset tarhaan/kouluun ja muuntautua pikapikaa sairaalan pukuhuoneessa teho-sisareksi...
Ap:lle ehdotan
- brush up -kurssia taitojen verestämiseksi/päivittämiseksi
- osapäivätyötä tai keikkatyötä ainakin aluksi
- ehkä perushoitajan tai kouluterveydenhoitajan työtä? Tutkimusavustajaksi?
[quote author="Vierailija" time="15.09.2014 klo 15:58"]Joku täällä kommentoikin jo, että ongelmana ei niinkään ole ammatillisen osaamisen puute, vaan rankinta on sopeutua säntilliseen kokopäivätyöhön sinänsä ja työtahtiin. Kotiäitinä työskentely on raskasta myös, mutta eri tavalla. Vielä jos aamulla pitää huolehtia lapset tarhaan/kouluun ja muuntautua pikapikaa sairaalan pukuhuoneessa teho-sisareksi...
Ap:lle ehdotan
- brush up -kurssia taitojen verestämiseksi/päivittämiseksi
- osapäivätyötä tai keikkatyötä ainakin aluksi
- ehkä perushoitajan tai kouluterveydenhoitajan työtä? Tutkimusavustajaksi?
[/quote]
Öö... Tiedät varmaan että kouluterveydenhoitajalla on pidempi ja "korkeampi" koulutus kuin sairaanhoitajilla joten ehkä sinne ei kannata sh:n papereilla hakea! :) Terkka voi toimia sh:na (yleensä) mutta ei toisinpäin!
Kiitos tiedosta! T. Ap