Oletko koskaan pelännyt että joku tappaa sinut? Kuka?

Valitettavasti en turhaan. Onneksi ei enää tarvitse.

kanssa tunkeutua mökin etuovesta sisälle. Heräsin kirveeniskujen kajahteluun, kun yrittivät rikkoa ovea. Olin yksin. Pakenin takaikkunasta metsään, olivat sitten päässeet mökkiin ja vieneet kaiken arvokkaan ja kaljat.

Oli ihan suomalainen, mutta hullu ja väkivaltainen

Olen vähän vainoharhainen välillä, pelkään että jos ollaan riidelty niin mies suutuspäissään ottaa puukon ja iskee sillä. Oikeasti tuolle tunteelle ei ole mitään syytä, mies ei ole koskaan ollut väkivaltainen. Ehkä tuo juontaa siitä kun eräs tuttava puukotettiin hengiltä.. Puukottaja ei ollut käyttäytynyt agressiivisesti ennen tapahtumaa lainkaan, joten tuttava ei sitä ollut osannut odottaa, puukottaja haki vain puukon, oli tullut rauhallisesti takaapäin ja sitten tappanut.

kanssa tunkeutua mökin etuovesta sisälle. Heräsin kirveeniskujen kajahteluun, kun yrittivät rikkoa ovea. Olin yksin. Pakenin takaikkunasta metsään, olivat sitten päässeet mökkiin ja vieneet kaiken arvokkaan ja kaljat.

Uskomatonta, että tullaan tuolla tavalla. Luulivatkohan mökkiä tyhjäksi....

heräsin kerran yöllä siihen kun piti ladattua asetta ohimollani.

Exääni olen pelännyt sekä silloin, kun asuimme vielä yhdessä, että eron jälkeen. Uhkaili tappamisella useamman kerran.

En kuitenkaan oikein osaa pelätä tällaista vakavissani. Ehkä olen tuudittautunut valheelliseen turvallisuuteen ja se kostautuu vielä.



Olen mokannut aika törkeästi, enkä ole varma asian kaikista vaikutuksista. Epävarmuudessa eläminen on niin raskasta, että mieluummin en ajattele koko juttua.

mm. ruokapöydässä totesi useamman kerran että on myrkyttänyt ruoan.

Pelkoon oli todella syytä, kun riehui puukkojen ja kirveen kanssa

Pahin kerta oli, kun hän istui päälläni ja kuristi mua radion sähköjohdolla. Hullun kiilto silmissä hoki, että teenkö sen, teenkö sen. Tämän jälkeen uhkasi polttaa vanhempieni mökin.



Kun sen jälkeen en enää tapaillut häntä, hän lähetteli mulle pari pakettia, joissa oli pullo kotitekoista viiniä, jonka kertoi olevan myrkytettyä ja mukana oli hirttosilmukka. Hän asui siis kaukana, mutta hänellä oli asuntoni avain ja pelkäsin vuoden, että tulee ja tappaa. Eräs hänen läheisensä jopa soitti mulle kerran, että exä lähti meille päin vihaisena. Lähdin sitten vanhemmilleni pakoon.

Ketään en pelkää erityisesti mutta sitä pelkään että minut otetaan kohteeksi kostoiskuna lähisukulaistani kohtaan. Sillä lähisukulaisella on yhteyksiä pikkurikollisiin mutta joskus mietin että niitä yhteyksiä on isompiinkin rikollisiin. Joka ilta ajattelen mielessäni että miten toimisin jos esim. makkarin lasi tulisi sisään (kämppä katutasolla) ja sieltä kömpisi iso mies perässä. Toisinaan mietin tietokoneella istuessani iltaisin että minut voisi hyvin ampua tuolta ulkoa matkan päästä koska siellä on pimeää ja istun suoraan ikkunan edessä, valot päällä. Kirjaimellisesti "sitting target". Puolet ajasta en käytä verhoja kun niin harvoin on liikennettä siellä suunnassa.

Äitiäni pienenä sain peläätä henkeni edestä.

On yrittänytkin, kuristanut kurkusta, tehnyt useaan otteeseen ja uhannut tappaa. Lapsuuteni oli helvettiä psykopaatin mielivallan uhrina, äitini ei uskaltanut puolustaa lapsiaan. En ole missään tekemisissä vanhempieni kanssa.

kamalia juttuja :(



Itse nyt aina tietyllä tasolla pelkään yksin mökkeillessä/ pimeässä kävellessä, että joku voisi tulla ja tehdä jotakin.. Mutta ei nyt mitään oikeasti.

Toisinaan sanoikin että minun pitäisi kuolla ja että haluaisi tappaa minut. Teininä nukuin usein ovi lukossa ja veitsi patjan alla. Hänen kyydissään ollessa pelotti myös että esim ajaa päin rekkaa ja kuollaan kaikki. Myöhemmin pelotti kun alkoi ajamaan päihtyneenä. Nyt kun odotan vauvaa pelkään että äiti taas kiinnostuu minusta. Pitäisi varmaan hommata turvakielto ennen kuin onkii osoitteeni selville.