Noni, lukekaa tää ni pääsette haukkumaan.
Mulla ja eksällä on lapsi, jota kumpikaan ei halua. Tai siis molemmat meistä haluaisi olla etävanhempia. Kyllä minä lastani rakastan, mutta vituttaa tämä elämän epäreiluus: mies voi AINA vedota töihinsä, että ei voi pitää lasta kuin sen jokatoisen viikonlopun ja silloinkin hänen työnsä sanelee aikataulut. Lisäksi hänen työnsä ovat sellaisia, että lomia ei juurikaan ole (tai hän ei halua pitää) eikä voi esim. lapsen sairastuessa olla pois.
Viimeksi kun nähtiin, mies sanoi lähtevänsä talvella etelään. Mua niin vituttaa (siis olen kateellinen) että sillä on mahollisuus tehä tuollaisia! Haluaisin itsekin lähteä lomalle kaikesta, mutta mulla ei ole ketään, jolle jättäisin lapsen viikoksi (lapsen isä ei voi niitten vitun töittensä takia).
Kommentit (30)
paha mieli LAPSEN puolesta. Hänellä on kaksi vanhempaa, kumpikin pesunkestäviä idiootteja. :(
Pidä nyt jatkossa ehkäisy kunnossa, ettet enempää lapsia heittopusseiksi tähän maailmaan hommaa!
Toisaalta ymmärrän, toisaalta en. Onko sinulla mitään muita (niitä kuuluisia) tukiverkostoja?
paha mieli LAPSEN puolesta. Hänellä on kaksi vanhempaa, kumpikin pesunkestäviä idiootteja. :(
Pidä nyt jatkossa ehkäisy kunnossa, ettet enempää lapsia heittopusseiksi tähän maailmaan hommaa!
pitää esim. viikkoa kerrallaan, jos jakaisitte puoliksi? Tai voithan aina antaa lapsen sijoitukseen perheeseen, jos kumpikaan teistä ei halua lasta pitää. Lapsi kyllä aistii tuollaiset fiilikset helposti.
Työ kuitenkin on parempi tekosyy kuin vain se, että vituttaa. Lasta tässä käy sääliksi.
Hanki tukiverkko.
Minkälainen työ miehellä ettei voi omaa lasta pitää esim. viikkoa kerrallaan, jos jakaisitte puoliksi? Tai voithan aina antaa lapsen sijoitukseen perheeseen, jos kumpikaan teistä ei halua lasta pitää. Lapsi kyllä aistii tuollaiset fiilikset helposti.
ap
sittenhän voisitte sopia joustavasti.
ap:sta tuli mieleen japanissa tapahtuneet parikin juttua jossa kyllästynyt yh- äiti halusi elää nuoruuttaan ja jätti lapset selviämään keskenään.
Toisessa tapauksessa oli 4 lasta, josta 2 vuotias tapettiin kun äiskä oli rilluttelemassa. Noin 12-vuotiaan isoveljen kaverit tappoivat lapsen. Eli äiti oli kuukausi kaupalla pois ja lapset elivät keskenään.
Toinen tapaus oli pari vuotiaan ja alle vuotiaan äiti, joka jätti lapseille pullot maitoa ja häipyi pariksi viikoksi. No kummatkin olivat kuolleita kun äiskä palasi.
Ellei sitten ota palkatonta ja sitähän ei ota (paitsi omia juttuja varten).
ap
Älä pilaa lapsen elämää välinpitämättömänä äitinä. Ajattele jos sä olisit joutunut elämään noin? yritä samastua lapseen, sillä itsekin olet ollut lapsi ja avuton.
Älä pilaa lapsen elämää, anna se mielummin pois!
Älä pilaa lapsen elämää välinpitämättömänä äitinä. Ajattele jos sä olisit joutunut elämään noin? yritä samastua lapseen, sillä itsekin olet ollut lapsi ja avuton.
Älä pilaa lapsen elämää, anna se mielummin pois!
Se vaan olisi pitänyt tehdä vuosia sitten. Nyt on liian myöhäistä.
ap
teidän pitää saada jotenkin sovittua että lapsi on vuoroviikoin kummallakin. kai nyt mieskin saa hoitopaikan lapselle järkättya? ja toisekseen, mies voi ottaa lapsen mukaan ulkomaille!!
kyllä sen miehenkin pitää ottaa yhtäpaljon vastuuta lapsesta!!
Itse elän ihan onnellisessa parisuhteessa ja lapsia on useampi, mutta ymmärrän täysin ap:ta. On ihan eri asia elää kahden vanhemman arkea, jolloin kumpikin vanhmepi kantaa vastuusta arjesta kuin olla se ainut vastuunkantaja ilman mitään pidempää taukoa, kuten ap:n tapauksessa.
Olisiko ap sulla mahdollisuus pyytää vaikka lapsen isovanhempia hoitoavuksi? Uskon, että jo pieni toive tulevasta lomasta auttaisi kummasti jaksamaan arjessa. Eikä sen varmaan tarvisi edes olla koko viikkoa, 3-5 päivääkin olisi varmasti ihana loma!
Ettekö te muut vastaajat ikinä halua lomaa ilman lapsia? Olen useammankin artikkelin lukenut, missä on sanottu, että kahdenkeskinen loma ilman lapsia lisää parisuhteen ja sitä kautta perheen onnellisuutta. Ap:kö ei nyt olisi oikeutettu tällaiseen lomaa, koska ei (ilmeisesti) ole parisuhteessa?
Saisit sinäkin sen viikon vapaata. Eikä lapsellekaan ehkä jäis niin pahat traumat loppuelämäksi siitä, että kumpikaan vanhempi ei halua olla hänen kanssaan.
Pakko vielä lisätä, että isoisäni oli ns. huutolaislapsi. Hän puhui aina, kuolemaansa asti siitä kuinka pahalta tuntui olla lapsi jota kukaan ei halunnut.
teidän pitää saada jotenkin sovittua että lapsi on vuoroviikoin kummallakin. kai nyt mieskin saa hoitopaikan lapselle järkättya? ja toisekseen, mies voi ottaa lapsen mukaan ulkomaille!!
kyllä sen miehenkin pitää ottaa yhtäpaljon vastuuta lapsesta!!
mutta kun ei halua. Vetoaa siis töihinsä vaikka oikeasti halu puuttuu. Ymmärrän kyllä, että hänen pitäisi käytännössä vaihtaa ammattia jotta "voisi" osallistua enemmän ja sitähän hän ei tee. Ja enhän minä voi semmoiseen pakottaakaan eli tää on ihan pattitilanne.
joka hoitaisi lastasi ILMAISEKSI viikon, eikö niin?
Palkkaa hoitaja, sillähän siitä pääset. Yksinkertaista.
Mulla ja eksällä on lapsi, jota kumpikaan ei halua. Tai siis molemmat meistä haluaisi olla etävanhempia. Kyllä minä lastani rakastan, mutta vituttaa tämä elämän epäreiluus: mies voi AINA vedota töihinsä, että ei voi pitää lasta kuin sen jokatoisen viikonlopun ja silloinkin hänen työnsä sanelee aikataulut. Lisäksi hänen työnsä ovat sellaisia, että lomia ei juurikaan ole (tai hän ei halua pitää) eikä voi esim. lapsen sairastuessa olla pois.
Viimeksi kun nähtiin, mies sanoi lähtevänsä talvella etelään. Mua niin vituttaa (siis olen kateellinen) että sillä on mahollisuus tehä tuollaisia! Haluaisin itsekin lähteä lomalle kaikesta, mutta mulla ei ole ketään, jolle jättäisin lapsen viikoksi (lapsen isä ei voi niitten vitun töittensä takia).
Miten voi vanhempi olla noin välinpitämätön omaa lastaan kohtaan!?!? :(
Kyllä mä ymmärrän oman ajan tarpeen mutta että on miettinyt lapsen pois antamistakin.. huh huh.
Joo, aion sanoa, että jos ei ota lasta mukaan, niin sitten järjestää viikon vapaaksi jolloin minä vuorostani pääsen.
Isovanhemmat eivät ole enää elossa enkä 5 päiväksi-viikoksi jätä millekään vieraammalle.
Pitäisi pitää palaveri, mutta tiedän jo etukäteen, että siitä tulee katkera, syyllistävä huutotappelu.
ap
ja toisaalta en lainkaan.