Noni, lukekaa tää ni pääsette haukkumaan.
Mulla ja eksällä on lapsi, jota kumpikaan ei halua. Tai siis molemmat meistä haluaisi olla etävanhempia. Kyllä minä lastani rakastan, mutta vituttaa tämä elämän epäreiluus: mies voi AINA vedota töihinsä, että ei voi pitää lasta kuin sen jokatoisen viikonlopun ja silloinkin hänen työnsä sanelee aikataulut. Lisäksi hänen työnsä ovat sellaisia, että lomia ei juurikaan ole (tai hän ei halua pitää) eikä voi esim. lapsen sairastuessa olla pois.
Viimeksi kun nähtiin, mies sanoi lähtevänsä talvella etelään. Mua niin vituttaa (siis olen kateellinen) että sillä on mahollisuus tehä tuollaisia! Haluaisin itsekin lähteä lomalle kaikesta, mutta mulla ei ole ketään, jolle jättäisin lapsen viikoksi (lapsen isä ei voi niitten vitun töittensä takia).
Kommentit (30)
joka hoitaisi lastasi ILMAISEKSI viikon, eikö niin?
Palkkaa hoitaja, sillähän siitä pääset. Yksinkertaista.vaan tutusta ja turvallisesta paikasta ja ihmisestä. Sitä ei rahalla saa.
ap
Te elätte nyt erillään ja aikuinen ihminen oletettavasti kyllä tiesi seuraukset kun ero tuli, eikös niin? Aikuinen myös pyrkii löytämään ratkaisuja ja tuossa on yksi. Voit hankkia hoitajan johon lapsi tutustuu etukäteen ja jota voit jatkossa käyttää muissa vastaavissa tilanteissa, kun kerran raha ei ole ongelma.
Hoitaja kotiin. Lopeta tekosyiden keksiminen ja miehesi syyttäminen.
joka hoitaisi lastasi ILMAISEKSI viikon, eikö niin?
Palkkaa hoitaja, sillähän siitä pääset. Yksinkertaista.vaan tutusta ja turvallisesta paikasta ja ihmisestä. Sitä ei rahalla saa.
ap
Te elätte nyt erillään ja aikuinen ihminen oletettavasti kyllä tiesi seuraukset kun ero tuli, eikös niin? Aikuinen myös pyrkii löytämään ratkaisuja ja tuossa on yksi. Voit hankkia hoitajan johon lapsi tutustuu etukäteen ja jota voit jatkossa käyttää muissa vastaavissa tilanteissa, kun kerran raha ei ole ongelma.
Ja sitäpaitsi mun järkeen ei käy, että jos lapsella on isäkin, niin mun pitäis palkata hoitaja kotiin. Eli ei ole vaihtoehto, sorry.
ap
Ota yhteyttä paikkakunnan perheneuvolaan ja mene sinne mpuhumaan sun tuntemuksista. Sun vitutus on tosi surullista lapsen kannalta mutta myös inhimillistä. se että pääsisit sitä katkeruutta purkamaan olisi tärkeää ja ammatti-ihminen voisi auttaa sua käsittelemään tilannetta. Yksi asia mihin voit vaikuttaa on oma asennoitumisesi ja suhtautumisesi jatkossa.
Tukiperhe olisi tässä tilanteessa lapselle tarpeen. Hän varmasti aistii hylkimisen sekä äidin että isän puolelta ja tarvitsisi kipeästi eheitä aikuiskontakteja ja korvaavia kokemuksia hylätyksitulemisen tunteelle. Sinuakin helpottaisi, että saisit ainakin sen yhden viikonlopun kuussa vapaata -ehkäpä myös kesäksi saisi sovittua 1-2 viikkoa lapsen sijoitusta tukiperheeseen?
Lapsen vuoksi toivon todella että teet asialle jotain. Työstät itseäsi ja ajatusmaailmaasi ja teet kaikkesi että lapsi kärsisi tilanteesta mahdollisimman vähän.
Tai niin hän ainakin sanoo.
27:
Lapsi on joka toinen vkl isällään. Emme tarvitse mitään tukiperhettä. Ärsyttää vaan suunnattomasti, kun kaikki pyörii miehen työn ympärillä ja sen mukaan eikä vanhemmuutta saa jaettua reilusti.
ap
Älä pilaa lapsen elämää välinpitämättömänä äitinä. Ajattele jos sä olisit joutunut elämään noin? yritä samastua lapseen, sillä itsekin olet ollut lapsi ja avuton.
Älä pilaa lapsen elämää, anna se mielummin pois!Se vaan olisi pitänyt tehdä vuosia sitten. Nyt on liian myöhäistä.
ap
Lapsi valitettavasti aistii ettei häntä haluta, ja asian korjaaminen antamalla hänet lasta haluaville ihmisille ei ole koskaan liian myöhäistä.
Vai tarkoitatko, että bilejuna meni jo?
En biletä. Se juna meni jo 10 vuotta sitten.
Ja tuotan siinäkin suhteessa pettymyksen, että tosiaankaan lapsi ei saa sitä vaikutelmaa, että ei olisi rakastettu. Nämä ovat vain aikuisten välisiä katkeruuksia.
Oikeastaan odotan innolla meidän seuraavaa "palaveria", että pääsen purkamaan tämän vitutuksen sen oikeaan kohteeseen.
ap
vaan tutusta ja turvallisesta paikasta ja ihmisestä. Sitä ei rahalla saa.
ap