Minkä kouluaineen oppeja olet eniten tarvinnut elämässäsi?

Konekirjoitus - joka oli silloin 80- luvulla valinnasaineena: osaan edelleen kirjoittaa salamavauhtia 10 sormella eikä virheitä juuri tule. En olisi silloin uskonut että siitä tulee olemaan niin paljon hyötyä sekä töissä että vapaalla :D

Luulin aikoinaan, että matematiikkaa en tule ikinä tarvitsemaan, enkä sitä juurikaan viitsinyt lukea. No väärässäpä olin, olen työssäni joutunut laskemaan todella haastavia juttuja ja vasta aikuisena tajusin, etten olekaan matematiikassa huono. Olen iloinen, että ajauduin työhän missä sain sen haasteen, olisi muuten luullut olevani matemaattinen nolla koko lopun ikäni. Lisäksi englantia olen tarvinnut paljon mm. töissä, sekä ranskaa.

kemiasta eikä fysiikastakaan tainnut olla suurempaa hyötyä. Muista aineista kaikista ihan yleissivistyksellistä. Koomisinta on, että kirjoitin lyhyestä matikasta hädin tuskin B:n, nyt olen pankkialalla tekemisissä numeroiden ja rahojen kanssa :)

oikeastaan vähän kaikista aineista.

Työssäni tarvitsen matematiikkaa, kemiaa, fysiikkaa ja kieliä (suomi, ruotsi, saksa ja englanti).

Reaaliaineet ovat antaneet hyvän pohjan yleissivistykselle. Siitä taas on hyötyä tietojen etsimisessä ja soveltamisessa (joita myös tarvitsen työssäni).

Kuvaamataidon ja käsitöiden taitojakin olen tarvinnut työelämässä.



Musiikki ja liikunta ovat oikeastaan ainoat joita en ole tarvinnut.

juuri koululiikunnasta. Koulu muuten oli kivaa, mutta suorituskeskeinen liikunnanope tappoi oman ilon liikkumisesta hyvin pitkäksi aikaa.



Taisin olla jotain 25v. kun koulun jälkeen seuraavan kerran vapaaehtoisesti harrastin minkäänlaista urheilua.

Seuraavaksi tulevatkin kielet sekä historia ja yhteiskuntaoppi.



Olen muuten samaa mieltä edellisten kanssa, että koululiikunnan vammauttaman liikuntasuhteen sain oikaistua vasta noin kolmevitosena, ja nyt yli nelikymppisenä olen paremassa kunnossa kuin koskaan.



Tämä edellytti niiden omien (yksilö)lajien löytämistä. Kaikki eivät todellakaan ole joukkueurheilijoita, ja murtsikkaa en tule vetämään enää koskaan elämäni aikana. Kiitos koululiikunta!

matematiikka, kaupalliset aineet ja äidinkieli. Nykyään myös fysiikka ja kuvaamataito.



Koti- ja harrastuspiireissä kotitalous, käsityöt, liikunta, musiikki, kansalaistaito.



Tarpeettomimmat oppiaineet: uskonto ja ruotsi.

kaikista oli ysiä ja kymppiä lukion loppuun asti, mutta mitään todella järkevää en kai oppinut. Sama homma jatko-opinnoissa.

Mitkä kaikki tavallisista taidoistani on koulussa opittuja?



Äidinkieli nousi minullakin mieleeni ensinnä. Mutta kun ajattelen asiaa täsmällisemmin, olen oppinut lukemaan ja kirjoittamaan jo ennen kouluunmenoa. Koulussa tuli sitten opiskeltua kielioppi ja hiukan asiatekstien ja luovien kirjoitelmien laadintaa. Sillä perusteella voisin osallistua esimerkiksi tähän keskusteluun ilman että olisin käynyt mitään koulua.



En tunne ajattelevani matematiikkaa paljonkaan, mutta kyllä minulla silti on hyvä tuntuma siitä, kauanko minulla on ajaessani matka-aikaa jäljellä, paljonko ostokseni suunnilleen maksavat, kuinka paljon tuotteen alkuperäinen hinta on, jos alennus on niin ja niin monta prosenttia...



Olen hakemassa musiikkialan työhön. Paljonko musiikista opin peruskoulussa, paljonko alan opinnoissa ja paljonko olisin oppinut ilman mitään koulua?



Englantia ja ruotsia käytän päivittäin. Ja sen totisesti olen oppinut koulussa. Saksasta ja ranskasta saan jotakin tolkkua, ja koulunkäynnistä saan niitäkin taitoja kiittää. Kukaan ei ole opettanut minulle venäjää, mutta tunnen kyrilliset aakkoset ja jonkinlainen sanavarasto on syntymässä. Jostakin minulla on siis kyky perehtyä uuden kielen alkeisiin.



Olisikohan niin, että arkielämässä käyttämämme tiedot ja taidot muodostuvat oppeja ja kokemuksia yhdistämällä? Yksittäisen oppiaineen merkitystä ei ole helppo hahmottaa. Luulemme unohtaneemme asioita, joita koulussa luimme, ja arvelemme, että kyseisestä aineesta ei ollut meille mitään hyötyä. Arvelen, että olemme unohtaneet vain valtavat määrät yksityiskohtia, kuten kasvilajeja tai historiallisten tapahtumien vuosilukuja. Kuitenkin meille on jäänyt vaikutelmia ja mielikuvia asioista, ja tiedämme, mistä ja kuinka voimme löytää yksityiskohtaisempaa tietoa.



Oppaine, jolla olen tarvinnut vähiten, on liikunta. Opin vihaamaan joukkuepelejä ja pitämään urheilua joutavana rehkimisenä. Nautin pitkistä kävelylenkeistä tai purjehtimisesta, mikä osoittaa, ettei liikunta saanut tärveltyä minulta kaikkea liikunnaniloa.

Ilman sitä en voisi tehdä töitä. Muut erittäin hyödylliset joko selvitymisen, työn tai mun vastaavan takia:

-englanti

-ruotsi

-uskonto

-historia

-yhteiskuntaoppi

-matematiikka (perus-, mitään derivointia en ole tarvinnut)



Toisaalta esimerkiksi liikuntatuntien oppeja en ole tarvinnut, vaikka olen ihan työskennellytkin liikunnan parissa. Paitsi ehkä kartanlukutaito on suunnistustunneilta?



Ranskan, kuvaamataidon, käsityön jne. oppeja olen myös tarvinnut, mutta ehkä enemmän niistä on ollut iloa kuin hyötyä. Vaikka eipä iloa ja hyötyä voi aina erottaa toisistaan.



Olen iloinen myös, että tiedän fysiikan, kemian, biologian jne. perusteet, mutta näitä en esim. töissäni tarvitse (muutoin kuin niin, että peruskäsitys näistä on, etten kirjoittele mitään pönttöä).

Mitkä kaikki tavallisista taidoistani on koulussa opittuja?

Äidinkieli nousi minullakin mieleeni ensinnä. Mutta kun ajattelen asiaa täsmällisemmin, olen oppinut lukemaan ja kirjoittamaan jo ennen kouluunmenoa. Koulussa tuli sitten opiskeltua kielioppi ja hiukan asiatekstien ja luovien kirjoitelmien laadintaa. Sillä perusteella voisin osallistua esimerkiksi tähän keskusteluun ilman että olisin käynyt mitään koulua.

miten kamalaa luettavaa tuo tekstisi olisi ilman saamaasi opetusta, sillä se on nytkin aika surkeaa tekstiä :D

tuota konekirjoituksen hehkuttamista, mitä iloa/hyötyä siitä käytännössä on?



Itse kirjoitan työkseni, enkä ole koskaan tarvinnut tämän nopeampaa kirjoitustaitoa, kuin minulla on. Ja käytän ihan paria sormea :) Harva sitä kuitenkaan ajattelee tekstiä niin nopeasti, että vielä nopeammin pitäisi voida kirjoittaa...



Ilmeisesti kyseessä on joku sanelujen purku tms. mihin sitä tarvitsee?

Harva sitä kuitenkaan ajattelee tekstiä niin nopeasti, että vielä nopeammin pitäisi voida kirjoittaa...

Niinhän sä luulet!

ja yllättävän vaikea sanoa. Olen yht.kuntatieteellisen alan tutkija, teen tutkimusta englanniksi, lähes kaikki kirjallisuus on englanniksi, mutta koen oppineeni tarvittavan englannin vasta yliopistossa ja käytännön työn kautta, en niinkään koulussa (siellä mulla oli lyhyt englanti.



Luulen, että äidinkieli ja matikka. En osaa sanoa miten paljon kouluopetus noissa on vaikuttanut, mutta tuntuu että jotkut olennaiset perusvalmiudet noista aineista on tullut jo koulussa.

Äidinkieli, kuvataide, englanti.