Lue keskustelun säännöt.
Miten olisi tänään pitänyt toimia raivokohtauksen saaneen 2v:n kanssa?
25.04.2012 |
Olin terveyskeskuksessa, jossa jonotin kolmen lapsen kanssa 1,5 tuntia. (6v, 4v ja tämä 2v) Lääkäri oli keskimmäisellä, mutta pienin päätti ensimmäisen 15 minuutin jälkeen, että haluaa pois. Ja yritti toistuvasti karata etuovista. (olimme odotustilassa) Hain hänet toistuvasti pois ja lapsi sai piiiiiiiiitkän raivarin. Huusi yli tunnin putkeen, ihan täysillä. Heittäytyi lattialle ja heitteli kenkiä, huusi. pyöri, löi, potki....TUNNIN.
Otin syliin, rimpuili alas, eli syli sai vaan suuremman raivon valtaan. Kun päästin pois, huusi lattialla kaaressa aivan sairaan kovaa. Odotustila täynnä ihmisiä ja kaikki katsoi kiukkuisesti. Odottelin oikein, että missä vaiheessa joku sanoo jotain, olisinpa todella halunnut kuulla joltakulta näistä mulkoilijalta neuvoja, että mitä minun pitäisi tehdä? Lapsi olisi rauhoittunut ainoastaan sillä, että olisimme lähteneet pois niin kun hän halusi. Ja koska se ei ollut mahdollista, sillä odotin 4vuotiaan lääkäriin pääsyä (eli lääkärin kutsua) en voinut lähteä ulos pienimmän kanssa. Sitä oli siis pakko vaan huudattaa siinä odotustilassa se tunti. Mikään ei auttanut, ei vesi, ei naposteltava, ei syli, ei lelut, ei kirjat. Hiljeni vain jos luuli pääsevänsä pois, mutta kun ei päässyt, niin aloitti uudestaan.
Huuto päättyi sillä silmän räpäyksellä kun lähdimme terveyskeskuksesta kotiin.
Täällä niin usein kirjoitellaan kuinka pitäisi toimia tällaisissa tapauksissa, että ei häiritse muita. Nyt herää sitten kysymys, että olisi pitänyt tehdä, että en olisi häirinnyt muita, mutta pakollinen lääkärikäynti olisi silti saatu hoidettua!?
Kommentit (65)
Toimit ihan oikein tuossa. Mulla samanikäinen kiljukurkku. Muutenkin tilanne sama mutta lapsia viisi, ei kyllä erityishäiriöitä kenelläkään. Usein liikun yksin lasten kanssa.
Paras neuvo: älä välitä mulkoilijoista. Älä ajattele sitä mitä muut mahtavat sinusta ja laumastasi ajatella. Sulje muut vain huomiosi ulkopuolelle, älä tietysti anna lasten vahingoittaa muita tai heidän tavaroita. Jos joku puhuttelee sinua asiallisesti, vastaa asiallisesti, pysy aina rauhallisena. Käyttäydy aivan kuin lapsi ei huutaisikaan, vaan leikkisi tyynenä lattialla. Laita vaikka korvatulpat itsellesi.
Et ole selityksiä velkaa kenellekään terveyskeskuksessa tai bussissa tai ruokakaupassa. Kirkkokonserttiin ei tietysti ole menemistä tuonikäisen lapsen kanssa, mutta siellä, missä on pakko käydä, on pakko käydä.
Ja tiedoksi: aika moni ymmärtää sinua ja arvostaa pitkää pinnaasi.
Tässä vielä hali lopuksi! :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joskus ne lapset vaan huuuuuutaa. Harvalla on koko ajan saatavilla joku varahoitaja. Kerran lääkäri heitti mut ja pikkuveljen käytävään kun lapsi karjui niin kovasti kun isompaa yritettiin hoitaa... että osaan eläytyä. Oli muuten yksityinen lastenlääkäri...
Antaisin varmaan lapselle jotain muuta ajateltavaa. Tuikkasen välillä lapselle suuhun jotain kun oikein huutavat, herkku suussa ei niin tule huudettua. Voisin ottaa mukaan jonkun eritysjutun, vaikka kännykkäpelin tms. jota saa tehdä vain erityistilanteissa. Suomessa aina pelätään että nyt se oppii tuosta tilanteesta jotain kamalaa. Asun muualla ja täällä kyllä ihan reilusti koitetaan tehdä tilanteesta lapsellekin siedettävämpi tai mukavampi. Lääkäristäkin saa lähtiessään valita tarran tai jonkun pikkuruisen lelun. Lapset käyvät siis ihan mielellään.
Joskus ei auta vaikka päällään seisois. Älä niistä muista välitä tai pyytele anteeks. Sulla oli taatusti kamalampaa kuin niillä! Kyllä maailmaan ääntä riittää!
meillä 2v alkoi kiukuta kuappakeskuksessa taannoin, kun ei olisi halunnut odottaa, vaan mennä sellaiseen pyörivään karuselliin. Aikani huutoa kuunneltuani ja pyydettyäni lasta hiljenenmään eikä hän totellut, vein hänet jäähypenkille 2min ajaksi selittäen, miksi siellä olimme. Loppui kiukuttelu ja odotus jatkui ihan hyvillä mielin.
ja ne tuli melkein aina julkisella paikalla. Olen eräänkin kerran istunut tunnin lapsi holdingissa jonkin tavaratalon lattialla, hiestä märkänä. Myyjät on kohtauksen jälkeen sitten tuoneet vettä tms.
Kyllähän se hävettää, mutta toi on kasvatuksellinen tilanne, josta on selvittävä niin, ettei lapsi saa raivoamisellaan periksi tai huomiota. Meillä nää raivarit ei koskaan johtuneet siitä, että olisi halunnut vaikka karkkia, jota en suostunut ostamaan, vaan tulivat ns. tyhjästä.
Miksi menit koko köörin kanssa tilanteeseen...? Jos lähipiirissä ei ole ihmisiä, mene kiireesti hakemaan apua sos.toimesta!! Ei kaivata enää yhtään perhetragediaa!!!!
Minä olen neljälle lapselleni (6,4,3,1v) sekä äiti että laumanjohtaja. Ei ongelmia odotustustilanteissa, joita en tosin ikinä venytä noin pitkiksi...!?