Sovimme, että kenellekään ei kerrota. Mies sitten kertoi äidilleen.

kun puolet tässäkin ketjussa on sitä mieltä, että on ihan yhdentekevää pettää luottamus rikkomalla yhteinen sopimus.

kun puolet tässäkin ketjussa on sitä mieltä, että on ihan yhdentekevää pettää luottamus rikkomalla yhteinen sopimus.

Tosin ihmettelen, miten olet 50-vuotiaana vielä noin tiukkapipo ;)

taidat olla itse 18.

t. 43 v.

Mies tuskin tajusi, että kysymys on elämästä ja kuolemasta ap:lle.



Ap vouhkaa mahdottomasti, ja mieheltä jos kysyis, se vastaisi, että emmä tajunnu, että se on niin iso juttu...

kun puolet tässäkin ketjussa on sitä mieltä, että on ihan yhdentekevää pettää luottamus rikkomalla yhteinen sopimus.

On vähän eri asia rikkoa yhteinen sopimus " ei petetä toisiamme" kuin joku tuollainen täysin jonninjoutava juttu, mistä tässä oli kysymys.

Mikähän helvetti nyt meni pilalle? Vieläkö 50-vuotiaskin lähtee kilpailemaan anopin kanssa tällaisissa asioissa?

Sääliksi käy tosissaan ap:n miestä. Itse en ikinä haluaisi olla liitossa, jossa toinen raivostuisi jostain tuollaisesta.

mies saa jutella oman äitinsä kanssa ihan mitä vain hän ikinä haluaa, vaikka omista häistään.

ap on oikeassa, jos mies on aina ennen ollut täysin rehellinen. Yhtäkkinen, oikeastaan suoranainen valehtelu voi tuntua aika kauhealta tuossa tilanteessa. Jos oli sovittu jotain, ja toinen ei pidäkään sopimusta. Syyt, miksi vihkiminen halutaan salata, ovat parin omat.

Jos sovitaan, ettei kenellekään kerrota, niin sitten kenellekään ei kerrota! Vähän tulee tuosta sellainen olo, ettei mikään pysy suhteen sisällä vaan aina joku kolmas osapuoli tietää. Voi ällö :(

ap pelkäsi, että anoppi estää häät tai sabotoi niitä jollain tavalla, siksi salaus. Mies taas pelkäsi, että äiti suuttuu avioliiton takia ja halusi kertoa etukäteen. Mies salasi kertomisensa ap:ltä, koska tietää, että ap suuttuisi asiasta.

ja olet ihan varma, että jokainen tykkää tuollaisista yllätyksistä?

Minusta sinä olet lapsellinen ja ylidramaattinen ja suoraan sanoen ei vaimomateriaalia. Noh, eiköhän se selviä miehellekin pian ;-)

ap:n suunnitella omat häänsä sen mukaan, mitä muu suku tulee ajattelemaan? :D Eikö ne häät ole ihan sen avioparin oma juttu ja häistä tehdään sen näköiset kuin pari haluaa?

Oisko sulle ihan sama, jos sopisitte miehesi kanssa että esim. lapsen yrittämisestä ei kerrota kenellekään, ja sitten mies kertoisikin äidilleen?

Minustakin sopimukset täytyy pitää, vaikka ne olisivat tyhmiä jonkun tai toisen osapuolen mielestä. mies olisi voinut sanoa, että kertoo anopille.En voisi enää luottaa, aina tuntuisi, että mies kertoo kaiken äidille.

sääliksi käy sun ukkoas kun tuollainen nalkuttava pirttihirmu vaivoina

ja olet ihan varma, että jokainen tykkää tuollaisista yllätyksistä? Minusta sinä olet lapsellinen ja ylidramaattinen ja suoraan sanoen ei vaimomateriaalia. Noh, eiköhän se selviä miehellekin pian ;-)

ap:n suunnitella omat häänsä sen mukaan, mitä muu suku tulee ajattelemaan? :D Eikö ne häät ole ihan sen avioparin oma juttu ja häistä tehdään sen näköiset kuin pari haluaa? Oisko sulle ihan sama, jos sopisitte miehesi kanssa että esim. lapsen yrittämisestä ei kerrota kenellekään, ja sitten mies kertoisikin äidilleen?

Tuo olisi jo aika paksua. Onneksi anoppini on kuollut. Mutta noin se varmaan ap:n mielestä menee, mikään ei ole kahdenkeskistä.Tietysti voi miettiä, onko mies se oikea, jos on äidistään noin riippuvainen. Outo oli tuo eka avioliittokin, jos tulevaa vaimoa ei oltu näytetty anopille ennen häitä.

Mielestäni luottamus on parisuhteessa tärkeää, ja mieshän petti sen luottamuksen. Täällä tietenkin on sankoin joukoin porukkaa, jonka mielestä kyseessä on pikkujuttu, mutta tuskin kukaan heistä on ollut samassa tilanteessa.



Jos yhdessä jotain sovitaan, niin ei toinen voi sitä sopimusta omin nokkinensa mennä rikkomaan. Niin se nyt vaan on.



Oletko pystynyt puhumaan miehen kanssa asiasta? Ymmärtääkö hän sinun näkökulmasi?

Tuntuu kuin miehelle olisi tärkeämpää olla lojaali äidilleen kuin tulevalle vaimolleen!

Oletko pystynyt puhumaan miehen kanssa asiasta? Ymmärtääkö hän sinun näkökulmasi?

Luottamuksen pettäminen ei tosiaankaan ole pikkujuttu, eikä sitä tarvitse noin vain painaa villaisella vaikka palstan muiden kirjoittajien suhteissa tapahtuisi jatkuvasti paljon pahempaakin.

Omassa suhteessani on ollut pari suht. vastaavaa tilannetta, ja niistä jutuista on sitten vain keskusteltu. Olen avoimesti näyttänyt olevani pettynyt ja vihainen, ja kysynyt mieheltä ymmärtääkö tämä miksi. Jos ja kun mies lopulta ymmärtää, hän tuskin haluaa vastaavan enää toistuvan.

Kannattaa myös pyrkiä ymmärtämään, miksi mies toimi kuten toimi. Hänellä voi olla ihan perusteltukin syy toiminnalleen. Silloin ainoa virhe minkä hän teki, oli se luottamuksen pettäminen ja salailu. Rehti mies olisi puhunut asiasta avoimesti ja pyrkinyt siihen, että suunnitelmaa muutetaan/säädetään yhdessä asiasta sopien, eikä niin että mies sooloilee asiassa, joka on kummallekin osapuolelle tärkeä.

Jos mies tuon ymmärtää ja lupaa toimia jatkossa toisin, antaisin asian olla ja keskittyisin nauttimaan naimisiinmenosta!

kun puolet tässäkin ketjussa on sitä mieltä, että on ihan yhdentekevää pettää luottamus rikkomalla yhteinen sopimus.

yhteisen sopimuksensa edellisen aviopuolison kanssa, joten miksi ap olettaa hänen miehensä nyt olevan jotenkin toisenlainen?

jos yhdessa on jotain sovittu ni ei sita menna 'aidille kertomaan'. ottais pattiin tosi pahasti.

etta 'mies tekee oman mielensa mukaan, onko sinulla ongelma siita??" jos jostain asiasta on sovittu ja niin paatetty on miehen puolelta tosi paskamaista etta tekee tosin. MIKA TEITA IHMISIA VAIVAA?

Kiitos noista ymmärtävistä kommenteista. Tiedän itsekin, että reaktioni oli aika vahva, mutta tämä mies on ensimmäinen elämässäni, jonka sanaan on aina voinut luottaa. Vaikka asia jonkun mielestä tuntuu pieneltä, minulle se oli iso asia.



Ja kyllä, minua on petetty oikeastikin, edellinen liittoni päättyi siihen, että mieheni petti minua parhaan ystävättäreni kanssa. Eli vertailupohjaa on.



Onneksi maailmasta löytyy vielä muitakin, joiden mielestä sana pitäisi pitää.



Olemme jutelleet asiasta ja mies myöntää tehneensä väärin. Hän kertoi syyksi sen, että halusi nähdä äitinsä reaktion asiaan yksin, ettei äiti suorasukaisena ihmisenä pamauttaisi jotain typerää, kun menemme kertomaan, että meidät on vihitty. Tarkoituksena oli mennä suoraan kirkosta kertomaan hänelle. Ja totta, jos anoppi olisi näyttänyt hapanta naamaa, olisi päiväni ollut pilalla. Mutta kuulemma hän suhtautui uutiseen ihan mukavasti. Silti vielä harmittaa.