Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Perheelle yhteinen sukunimi - mutta miten?
24.04.2012 |
Minulla ja avomiehelläni on kaksi lasta, ja lapsilla on miehen sukunimi. Alun perin mies oli avioliiton kannattaja, mutta jostain syystä on vetkutellut asian kanssa jo monta vuotta - avioliittoa lienee turha odottaa. Itsellenikään avioliitto sinällään ei ole oleellista, mutta minua häiritsee olla eri niminen muusta perheestä.
Niinpä sitten asialle pitäisi tehdä jotain. Toistahan ei voi pakottaa naimisiin, eli vaihtoehtoja jää kaksi: joko vaihdattaa lasten sukunimet (miehelle se on kuulemma ihan sama...) tai sitten vaihdattaa oma sukunimi miehen nimeksi ilman avioliittoa.
Ai miksikö? Siksi, että minä pääsääntöisesti hoidan lastemme asioita ja liikun heidän kanssaan, ja olen jotenkin kyllästynyt aina selittämään että "lapsen nimi on xx xx, mutta minä olen xx xx". Haluaisin ennen lasten kouluun menoa siis muutoksen tähän asiaan.
Kummin tekisitte, itselle miehen nimi vai lapsille äidin nimi?
Kommentit (31)
Tyttölläni on isänsä sukunimi ja itselläni omani. Nyt hän on menossa esikouluun syksyllä, enkä ole koskaan kokenut mitään ongelmia nimeen liittyen (siis siihen, että on eri sukunimellä kuin minä). Luulen, että nimi asia vaivaa jotenkin itseäsi enemmän kuin muita, kuten tekstissä mainitsitkin. Mutta miksi se on sulle niin iso ongelma? No, ottakaa kaikille ihan uusi yhteinen sukunimi ilman avioliittoja, jos se jotain helpottaa?
Minä olen huomannut, etten pidä siitä, että olen eri sukuniminen kuin muu perhe. Lisäksi joudun matkustamaan jonkin verran, ja esim. viisumikäytännöt ovat aika hankalat: aina on hommattava lapsille virkatodistus, käännätettävä se kohdemaan kielelle (maksaa lisää...) eikä matkavakuutuskaan kuulemma näissä maissa päde, kun lapsilla eri sukunimi kuin äidillä (siis muuten kuuluisivat minun matkavakuutukseeni). Onhan se toisaalta ymmärrettävää, sitähän voisi hoidattaa kenen tahansa lasta ulkomaillakin, kun vaikeaa se on todistaa, että nämä ovat juuri minun.
Ja vaikkei tätä ongelmaakaan olisi, niin minusta se vain ei tunnu hyvälle. Kaikki asiat kun eivät ole järkiasioita - ihmisillä on tunteita ja tuntemuksia. Ne, joille on ok olla erinimisiä, olkaa vain, en minäkään ajattele mitään negatiivista havaitessani uusperheitä tai muuten sekanimisiä, kuten meillä. Minusta se ei vain itsestäni ole hyvä juttu.
No, tänä aamuna otin asian vaihteeksi puheeksi, ja mies vastasi, että eiköhän se sukunimiasia saada järjestymään. Odotan mielenkiinnolla, onko ratkaisu jonkun ehdottama "uusi sukunimi kaikille", vai onko edessä kuitenkin avioliitto (vaikka musta ei enää saakaan unelmien prinsessaa ja siviilivihkiminen on hanurista).
t: ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun kerran suhteenne on vakaalla pohjalla.
Ai miksikö? No siksi, että se tekee monista asioista helpompaa, varsinkin sitten kun avioliitto päättyy.
Ja arvaa mitä: JOKAINEN avioliitto päättyy joskus: eroon tai kuolemaan.
Koko perhe ei voi ottaa uutta yhteistä sukunimeä ilman avioliittoa. Mikäli he haluaisivat yhteisen uuden nimen, niin toisen vanhemman tukisi sitä ensin yksin hakea ja toinen saisi siihen oikeuden avioliiton kautta ja lapset vanhempiensa kautta.
Sinulle joka ihmettelit av:n käsitystä avoliitosta, voin paljastaa pienen salaisuuden. Tämä on keskustelupalsta, jossa käy Paaaljon erilaisia ihmisiä. Vaikka jossain asiassa 90% kirjoittajista olisi jotain mieltä, ei siitä edelleenkään tulisi mitään yleistä oikeaa mielipidettä, vaan 10% olisi toista mieltä + et voi tietää mitä mieltä ne ihmiset ovat, jotka eivät ole kantaansa vaihtaneet. Tämän lisäksi ihmiset saavat vaihtaa mielipidettään.
Siis se, että joku haluaa olla avoliitossa ei tarkoita sitä, että kaikki haluaisivat :)
lapsi on isänsä nimellä. Eihän tosta mitään muuta "haittaa" ole kuin juuri se, että täytyy sekä itsensä että lapsi esitellä etu- ja sukunimellä. En ole kokenut hankalaksi. Eihän sitä mitenkään erityisesti tarvitse selitellä kuitenkaan.
lapsi on isänsä nimellä. Eihän tosta mitään muuta "haittaa" ole kuin juuri se, että täytyy sekä itsensä että lapsi esitellä etu- ja sukunimellä. En ole kokenut hankalaksi. Eihän sitä mitenkään erityisesti tarvitse selitellä kuitenkaan.
Ei ole koskaan ollut mitenkään hankalaa, en edes muista että olisi pitänyt missään esitellä lapsia sukunimen kanssa... Koulukin on aloitettu ilman mitään ongelmaa, taitaa ap:ta vaan kismittää kun ei olekaan _päässyt_ naimisiin ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lisäksi joudun matkustamaan jonkin verran, ja esim. viisumikäytännöt ovat aika hankalat: aina on hommattava lapsille virkatodistus, käännätettävä se kohdemaan kielelle (maksaa lisää...) eikä matkavakuutuskaan kuulemma näissä maissa päde, kun lapsilla eri sukunimi kuin äidillä (siis muuten kuuluisivat minun matkavakuutukseeni). Onhan se toisaalta ymmärrettävää, sitähän voisi hoidattaa kenen tahansa lasta ulkomaillakin, kun vaikeaa se on todistaa, että nämä ovat juuri minun.
Miksei isän passissa oleva sama nimi kelpaa todistamaan että lapset ovat samaa perhettä? Ja kannattaa ottaa koko talouden kattava matkavakuutus kotivakuutuksen kanssa =D
Siis olette parisuhteessa, teillä on yhteisiä lapsia, ettekä suunnittele eroa. Miksi tämmösestä asiasta pitää tehdä hirvee ongelmaen, kun voisitta vaan ruokkiksella käydä maistraatissa kirjoittamassa nimet paperiin ja sillä selvä. Ei siitä naimisiin menosta tarvitse edes kertoa kellekään jos ei halua. Paitsi työnantajalle ehkä kannattaa, kun saa palkallisen loman...
Ihan mielenkiinnosta, onko teillä kaikki paperiasiat nykysessä tilanteessa hoidettuna? Testamentit ja jotkut "avoehdot"? Siltäkin vaivannäöltä säästyisitte...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eikä matkavakuutuskaan kuulemma näissä maissa päde, kun lapsilla eri sukunimi kuin äidillä (siis muuten kuuluisivat minun matkavakuutukseeni). Onhan se toisaalta ymmärrettävää, sitähän voisi hoidattaa kenen tahansa lasta ulkomaillakin, kun vaikeaa se on todistaa, että nämä ovat juuri minun.
Matkavakuutus kattaa sinun lapsesi, nimestä huolimatta. Olet nyt ymmärtänyt jotain väärin.
Ja aika monessa maassa eri sukunimet ovat normaali käytäntö, mieti vaikka Islantia. Ja Espanjassakin käytäntö on eri kuin täällä meillä.
Taitaa olla vähän keksittyjä ongelmia nuo!
Mun, lapsella on isänsä sukunimi, miehellä oma ja sen lapsi vaimon nimissä. Ei tunnu missään, enkä mä selittele ihmisille mitään.
Naimisiin en halua, eikä lasten nimiä vaihtaa, joten olkoot.
On hyvin tavallista, että äidillä on eri sukunimi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vai onko edessä kuitenkin avioliitto (vaikka musta ei enää saakaan unelmien prinsessaa ja siviilivihkiminen on hanurista).
Voittehan te pitää pienet intiimit häät kappelissa ja kakkukahvit sen jälkeen tai ihan vaan oman perheen kesken.
Tai voitte pitää suuret juhlat, vaikka farkuissa, ilman prinsessateemaa.
Häistä voi tehdä tai olla tekemättä just sellaiset kuin itse tykkää.
Alue: Aihe vapaa
Tyttölläni on isänsä sukunimi ja itselläni omani. Nyt hän on menossa esikouluun syksyllä, enkä ole koskaan kokenut mitään ongelmia nimeen liittyen (siis siihen, että on eri sukunimellä kuin minä).
Luulen, että nimi asia vaivaa jotenkin itseäsi enemmän kuin muita, kuten tekstissä mainitsitkin. Mutta miksi se on sulle niin iso ongelma?
No, ottakaa kaikille ihan uusi yhteinen sukunimi ilman avioliittoja, jos se jotain helpottaa?