Kyläkoulu -hyvä vai huono

Kyläkouluissa kuten kaikessa muussakin on sekä hyvät että huonot puolet, kuten kaikessa muussakin.



Hyvää kyläkoulussa on pienuus ja yksilöllisyys. Liian pieniä kouluja ja luokkia tuskin nykyään enää on, eli pienuuden haittoja ei juuri ole.



Keskinkertainenkin kyläkoulu on yleensä parempi kuin iso koulu juuri edellä mainituista syistä. Luokassa on tavallisesti vähemmän oppilaita siinäkin tapauksessa, että olisi useamman luokan oppilaista samalla opettajalla.



Huonoa on se, että jos koulu on huono niin se on sitä todella pahasti. Isossa koulussa ei yksi huono opettaja ole niin mahdoton kuin pienessä. Isoissa tasaantuvat niin hyvät kuin huonot helpommin kuin pienissä.



Minulle on ollut itsestään selvää, että tietenkin lapset aina niin pieneen kouluun kuin vaan mahdollista, niistä huonoista puolista huolimatta.

Ymmärrän niitäkin, jotka haluavat siirtää lapsensa isompaan juuri niiden huonojen puolien vuoksi.

ovat jo nyt aiheuttaneet eteläisessä Suomessa 40 - 50 km koulumatkoja ekaluokkalaisille. Joku 300 lapsen kouluyksikkö ei enää riitä, joten meilläkin lapsi lähtee kotoa 6.30 ollakseen ajoissa koulussa. Helsingissä hän olisi nopeammin kuin mitä on "lähikoulussa"

ja aivan yhtä vähän pikkuruiseen kyläkouluun. Itselle ihanne olisi koulu, jossa jokaista ikäryhmää olisi yksi oma luokkansa, en vain tiedä onko tuollainen enää missään todellisuutta.



Perusteita: Itse olen käynyt 60 oppilaan ala-asteen jossa oli luokkajaot 1-2 3-4 5-6. Minusta opetus kärsi jo tuosta eri opetusryhmiin kuuluvien lasten laittamisesta yhteen. Saman kunnan toisessa koulussa luokat menivät 1-2 ja 3-6, luulisi jo neljän matikan tason yhtäaikaisen opettamisen olevan sekavaa.

Mutta ennen kaikkea ongelma oli liian pienien porukoiden "kuppikuntien" muodostuminen ja se, etteivät niistä ulkopuolelle jääneet voineet muodostaa yhdessä porukkaa, vaan hiukan oikoen voisi sanoa että joka luokalla oli yksi oppilas (tai sekä yksi tyttö että yksi poika) jotka syrjäytettiin ryhmästä. Luulen, että mitä pienempi koulu, sitä vaikeampi lapsen löytää itselleen kavereita jos ei onnistu siinä juuri oman luokkansa sisällä.



En kyllä haluaisi lastani myöskään mitään mammuttikoulua jossa opettajat eivät tiedä välitunnilla oppilaiden nimiä, tai keiden kanssa nämä kaveeraavat tai onko epäilyttävässä tilanteessa ympärillä olleet niitä, joiden on ennen puhuttu kiusaavan.



Omassa lukiossani oli reilu 60 oppilasta per ikäluokka, eli yhteensä vajaa 200 oppilasta. Siinä määrässä toiset oppilaat oppi nopeasti tunnistamaan kasvoilta ja omasta ikäluokasta suuren osan nimeltäkin. Opettajat tunsivat kaikki oppilaat sentään sen verran hyvin, että tiesivät nimen, luokan, kaveriporukan jossa liikkui koulussa ja vastaavaa pohjatietoa.



Koulun koko oli yhteisön tuntemisen kannalta ihan hyvä, mutta miten mahtaisi 200 oppilaan ala-aste jakautua, olisiko kaksi alle 20 oppilaan rinnakkaisluokkaa per ikäryhmä vai tekisivätkö yhden hyvin ison luokan joka ikäryhmää? Kahdessa rinnakkaisluokassa per ikäryhmä olisi se hyvä, että tarvittaessa luokkajakoja voisi ehkä sumplia, jos joku on luokassaa yksinäinen ja rinnakkaisluokalla olisi kaveri. (omat lapset ei vielä koulussa, enkä tiedä miten suuret todelliset ryhmäkoot yleensä ovat. Itsellä oli koko peruskoulun noin 20 oppilaan ryhmät, mutta liekö kasvanut tuosta kovastikin?)

jotka haluavat päteä joka paikassa. Tämä pätee sekä oppilaisiin,opettajiin ja vanhempiin. Lisäksi kyläkoulussa kaikki "tuntevat" toisensa. Se ei välttämättä ole hyvä asia sillä kylän mustalmmas-perhe saa kyläkoulussa aika tylyn vastaanoton.Voi olla ainoa mahdollisuus vain muuttaa paikakunnalta.

Opettaja joskus voi haalia vanhempia taakseen ja ruveta politikoimaan koulussa niin että hänen haluamansa asiat menevät läpi ja "hyviksien" lapset saavat hyvät todistukset.

kaikille ei välttämättä löydy mieleistä kaveria jos oppilaita on vähän ja samaa sukupuolta

Kokemusta on.Kannatan suurempia yksiköitä.

Hän viihtyi todella hyvin, mutta joutui vaihtamaan työpaikkaa, kun koulu vähäisen oppilasmäärän takia suljettiin. 10 km päässä oli uusi työpaikka, noin 100 lapsen pienkoulu. Muistan vielä ne alkukankeudet, mutta loppujen lopuksi hän tottui siihenkin ja alkoi viihtymään. Eihän tuo 100 lasta mikään iso koulu ole:D



Itse en laittaisi lapsiani kyläkouluun siitä yksinkertaisesta syystä, että lähikoulu ei ole kyläkoulu. Jos lähin koulu olisi kyläkoulu (eli asuisimme maalla) niin oletettavasti pistäisin lapseni sinne. Varmaan pienessä koulussa nähdään lapset yksilöinä täysin eri tavalla kuin jossain megaluokan koulussa ja se luonnollisesti on lapsen etu.

Ei mitään mahdollisuuksia valita niitä aineita, joista olet kiinnostunut. Eli mitään kivoja kursseja ei ole, vain pakolliset.



Jos opettaja (se ainoa) inhoaa sinua (tai perhettäsi,koska kaikki tuntevat kaikki), se näkyy numeroissa ja opetuksessa.



Luokalla ei ole välttämättä montaa oppilasta, joten heidän kaikkien kanssa pitäisi tulla toimeen. Myös niiden kusipäiden.

Isommassa koulussa voisi hengailla toisessa ryhmässä, mutta kyläkoulussa ei voi. (kun ei ole toista ryhmää!)



Omien kokemuksieni takia lapseni menevät niin isoon kouluun kuin mahdollista.

Eli: saavat paljon mahdollisuuksia eri kursseihin, opettajia on paljon jolloin yhden opettajan mielipiteet pilaavat mahdollisesti vain yhden aineen numeron, mahdollisia luokkakavereita tai rinnakkaisluokkalaisia on paljon joten löytyy varmasti joku samalta aaltopituudelta.

Eihän normaalissakaan alakoulussa saa mitään kursseja tai aineita valita..? Lähes kaikki kyläkoulut kun ovat alakouluja. Alakouluissa ei opeakaan kovin helpolla vaihdella ja yksi opettaja lopulta opettaa joka tapauksessa lähes jokaista ainetta (muutamaa poikkeusta lukuunottamatta).

Miksi tuollaista tarvii edes kysellä? Asiahan on täysin selvä.

Sisarukseni lapset ovat kaikki kyläkoulussa ja se on aivan ihana! Turvallinen, lähellä, ei isoja oppilasmääriä, yhteisöllisyyttä.

Rahaa on valtavasti, kiitos maajussien, siis koulun omaa rahaa ja retkiä tehdään paljon.

Koko koulu mahtuu yhteen linja-autolliseen kun menevät retkelle, tosi kivaa.

Arvata saattaa että täällä isossa kaupungissa missä lapseni asuu, ei tehdä retkiä yhtään..

eikä rahaa ole..

A-kieleksi voi valita 2 eri kieltä. Luokkia on 1-6 siten, että osaa on esim pelkkä 3lk, osalla on kaksi samaa tasoa eli 2a ja 2b. Kaikki opet tuntee oikeastaan kaikki oppilaat ja jo ekaluokkalaisilla on muitakin opettajia kuin oma, että tutustuvat. Esim. vaikka ekaluokkalaisten kuviksen pitää ope Y ja musiikin ope X ja sitten oma ope Z pitää muut.

Kyläkouluiksi lasketaan alle 3 opettajan koulut. Eli yhdysluokkia löytyy näistä.

Lapsuuteni kyläkoulussa ne, joita kiusattiin, olivat koko koulun silmätikkuina jatkuvasti. Olin yksi heistä. Pääseminen yläasteelle oli vapahdus, sillä vaikka kiusaaminen jatkui, sitä eivät tehneet KAIKKI ja KOKO AJAN.



Opettajista löytyi yksi luonnevikainen tyranni ja yksi kokematon ja taitamaton. Muissa parissa ei ollut muuta vikaa kuin että he eivät puuttuneet räikeäänkään kiusaamiseen.



Kaikki viime aikojen kouluampumistapaukset ovat sattuneet maalla, en tiedä k.o. koulujen koosta. Pyssyn hankkineet ovat hyvin todennäköisesti käyneet ala-astetta kyläkoulussa.