Onko ihan normaalia ajatella yhtä ihmistä ihan koko ajan

Silloin siitä ei ihan heti yli pääsekään.



Muussa tapauksessa yritä keksiä muuta ajateltavaa tilalle.

etten ole. Ei auta mikään mitä olen yrittänyt.

muuta kuin että heippa vaan kohtalotoveri. Tai no enhän mä sitä nyt ihan koko aikaa ajattele, mitä nyt vaan noin 100 kertaa päivässä. Ja tämän tästä mietin kyllä vakavasti, että olenko menettänyt järkeni. :D Mutta miksi se nyt niin kamalaa olisi, jos vähän olisitkin mennyt ihastumaan, siis jopa rakastumaan? Ja jos sä sitä tosiaan ajattelet tuollaisella intensiteetillä, niin kannattaiskohan harkita tekevänsä asialle jotakin?

Keksi joku muu juttu, jota olisi kiva ajatella esim. sisustusjuttujen tai jonkin matkan suunnittelu. Aina kun huomaat ajattelevasi sitä tyyppiä, ala tietoisesti miettiä tätä toista hommaa. Pitäisi toimia.

yritetty jo. Ja olen kokeillut ajatella intensiivisesti muita asioita mutta aina, ja useita kertoja päivässä tämä pakkomielle hiipii taas.

Olen laskeskellut että antaa ajan kulua.Mielessä koko ajan silti.Huoh.Asialle en voi tehdä mitään elämäntilanteidemme takia.Parempi vaan kärsiä itsekseen.

Siis olet yrittänyt unohtaa vai yrittänyt tehdä oikeasti kaikkesi, jotta kärvistelysi muuttuisi joksikin muuksi, jopa onnekkaassa tapauksessa uudeksi ihmissuhteeksi?

ja muutenkin tilanne mahdoton. Olen ilmaissut kiinnostukseni jonka jälkeen kaverillinenkin yhteydenpito loppui.

ja muutenkin tilanne mahdoton. Olen ilmaissut kiinnostukseni jonka jälkeen kaverillinenkin yhteydenpito loppui.

kun mitä olet tehnyt saadaksesi pakkoajatukset kaverista loppumaan? Oletko yrittänyt tietoisesti ruveta miettimään jotain muuta, kun se tunkee ajatuksiisi?

kuulla etten ole ainoa. Tilanteeni on aika samalainen sillä erotuksella, että tunteita oli molemmilla ja minä lopetin leikin. Nyt en sitten pääsekkään asiasta yli, vaan ajattelen miestä jatkuvasti. Olen yrittänyt oikeasti kaikkeni, että tämä loppuisi.



En osaa sen enempää auttaa, itse toivon, että ajan kanssa helpottaisi. Mitkään päätökset ajatella muuta ja unohtaa eivät kyllä ole ainakaan vielä toimineet.

Kun huomaat ajattelevasi sitä äijää, ala tietoisesti ajatella jotakin muuta. Joka ikinen kerta. Tai anna itsellesi joka päivä 15 minuuttia aikaa ajatella sitä ja sen jälkeen käännät ajatukset muualle. Näin mulle neuvoi psykologi, kun piehtaroin itsesäälissä jonkun turhan pellen jätettyä mut. Toimi.



Se on sitten eri asia, jos haluaa piehtaroida jossain murheen alhossa, mutta mitä sitä täällä sitten ulisee? Kertoo kuinka spesiaali mies oli kyseessä? :D :D :D

Kun huomaat ajattelevasi sitä äijää, ala tietoisesti ajatella jotakin muuta. Joka ikinen kerta. Tai anna itsellesi joka päivä 15 minuuttia aikaa ajatella sitä ja sen jälkeen käännät ajatukset muualle. Näin mulle neuvoi psykologi, kun piehtaroin itsesäälissä jonkun turhan pellen jätettyä mut. Toimi.

Se on sitten eri asia, jos haluaa piehtaroida jossain murheen alhossa, mutta mitä sitä täällä sitten ulisee? Kertoo kuinka spesiaali mies oli kyseessä? :D :D :D

- Se yksi kohtalotoveri

eräs mies ollut mielessä joka ikinen päivä. Eikä loppua näy :-( en todella tiedä mitä tekisin.

Onko kellään kokemusta? T :puolivuotta kärvistellyt.

Itsekin olen ollut samassa tilanteessa pariin otteeseen. Mulle auttoi tuon ihmisen negatiivisten puolten ajattelu ja niiden paisuttelukin. Ja ihan vaikka jonkin fyysisenkin vähänkään epämiellyttävän jutun miettiminen liioitellusti. Auttaa oikeasti, ajan kanssa.

etpä tosiaan ole ainoa, itse ihastuin aikoinaan 17 vuotta vanhempaan opettajaan. yli kolme vuotta tuhlaantui elämästäni kyseistä miestä ajatellen ja lopetin jopa suhteeni elämäni rakkauden kanssa kun en pystynyt ajattelemaan muuta kuin opettajaani. nyt olen oppinut elämään tunteideni kanssa mutta kaduttaa h*lvetisti että jätin silloisen poikaystäväni



-tyhmätyttö

... mitä kovemmin yrittää olla ajattelematta jotain asiaa, sitä kovemmin sitä ajattelee. Eli tämän mukaan asia olisi täsmälleen päin vastoin kuin edellä joku neuvoi.



Uskon, että useimmilla ihmisillä on suuren osan elämästään päällä joku aihe x, jonka parissa mieli paljon askartelee. Joskus se voi olla ihastus, joskus jokin muu.



Minusta tämä asia ei ole ongelma, eikä varsinkaan mitään elämän tuhlaamista. Kyllä ne ajatukset siitä kohdentuvat uudelleen, jos todella tulee tarvis. Esim. jos kotitalo palaa ja iskee syöpä, tyyppi unohtunee nopeasti.

ehkä kannattaisi lähetellä kyseiselle tyypille paljon noloja tekstiviestejä ja tunkeilla hänen elämäänsä vaikka postilaatikon kautta sormia hivutellen tai jotain käyttäpidempää käyttäen.



Voisit myös odotella oven takana, kunnes kyseinen tyyppi vie roskat tai käyttää koiraansa ulkona.



Myös tyypin varjostaminen ja valokuvien ottaminen ilman kyseisen tyypin lupaa on ihan varteenotettavia vaihtoehtoja.



Niistä kuvista voi olla myöhemmin paljon iloa. Kuvia voi vaikka laittaa seinälle kyseisen kaverin koiran ulkoiluttamisreittikartan vierelle.



Kun seinä on täynnä kyseisen tyypin kuvia ja kähvellettyjä esineitä tai hiuksia, rupia, nukan paloja. Voit sytyttää kynttilöitä ja tehdä juhannustaikoja. Manaat vaikka miestä luoksesi ja lohduttelet itseäsi sillä että ehkä taika tehoaa.



-vainu diiva

Enkä valitettavasti tiedä miten pääsen ajatuksista eroon, pitäisi kyllä...

Mut joo, ei kai siihen unohtamiseen ole mitään poppaskonstia, kunhan huolehtii ettei mene vainoamisen puolelle niin pikkuhiljaahan se tunne laimenee. Tai sitten ei, mutta mitä sitten? Ei ihminen voi päätään irrottaa ollakseen ajattelematta jotain tiettyä asiaa/ihmistä. Voisiko ap just hakeutua kys. henkilön seuraan ja kaivaa sieltä niitä negatiivisia asioita joilla sitten mässäillä?