Äidin koulutus on lapselle tärkeä
Tästä tutkimuksesta poiketen meillä on toisin, itse olen käynyt vain kansakoulun, poika on lukiossa ja menestyy hyvin, on hoikka pitkä poika.
Hampaat on myös kunnossa sekä pojalla että äidillä.
En tiedä onko vaikutusta sillä että asutaa pk-seudulla.
Kommentit (36)
Minä olen tätä nyt seurannut 1980-luvulta asti ja TIEDÄN.
Ja usko pois, alan olla todella uupunut hänen auttamiseensa. Sillä aina kun autan edellisestä ahdingosta, hän hölmöilee uudestaan.
Joskus tosiasiat ovat ikäviä.
Minä olen tätä nyt seurannut 1980-luvulta asti ja TIEDÄN.
Ja usko pois, alan olla todella uupunut hänen auttamiseensa. Sillä aina kun autan edellisestä ahdingosta, hän hölmöilee uudestaan.
Joskus tosiasiat ovat ikäviä.
koska isäni on ollut samoilla linjoilla jo n.18 vuotta ja on aktiivisesti hakenut itselleen apua sieltä sun täältä ja olen itse myös auttanut häntä viimeiset 2 vuotta koska nyt vasta on ollut minulle mahdollista. Ihminen saa kyllä apua mutta moni ei jaksa sitä hakea koska se on melko raskasta.
joka olisi palannut töihin heti vanhempainvapaan jälkeen. Itsekin hoidin lapset kotona 4- ja 6-vuotiaiksi, sittenkin menivät vain puolipäivähoitoon. 8
Ai, sinä et tiedä ketään ja vedät siitä johtopäätöksen, että ei kukaan. Luoja kun kouluttamaton ihminen voi olla tyhmä...
Mutta fakta on että kotonahoidetut lapset ovat sosiaalisesti kömpelömpiä... ainakin kaikki jotka minä tiedän. Sinullakin on kaveriongelmia tiedossa
Aika harva edes tietää, missä yhteydessä käyttää sanaa sosiaalisuus.
Sosiaalisuus ja seurallisuus on eriasioita, ja se missä mm. tarhantädit käyttää sanaa sosiaalisuus, on todellisuudessa lapsen seurallisuutta.
Olen monet mielenkiintoiset keskustelut käynyt näiden tätien kanssa, ennen kuin meni perille, mitä nämä kaksi sanaa tarkoittaa.
Aika harva sitä näemmä edes ymmärtää.
Aika harva edes tietää, missä yhteydessä käyttää sanaa sosiaalisuus.
Sosiaalisuus ja seurallisuus on eriasioita, ja se missä mm. tarhantädit käyttää sanaa sosiaalisuus, on todellisuudessa lapsen seurallisuutta.
Olen monet mielenkiintoiset keskustelut käynyt näiden tätien kanssa, ennen kuin meni perille, mitä nämä kaksi sanaa tarkoittaa.
Aika harva sitä näemmä edes ymmärtää.
tietoa kaikenlaisista asioista, jota vaikkapa vapaa-aikanasi hankit. Jos tapanasi on vaikka lukea terveysalanjulkaisuja tai ekorakentamista on sulla aika hyvät tiedot asioista.
Mitä ihmeen terveyskysymyksiä voit ratkaista ekonomin papereilla??? Sehän osoittaa vain vahvan suuntautumisen taloushallinnon asioihin. Tietty, ei se sulje pois ettetkö voisi hankkia tietoa muistakin asioista.
Itsestäni voin sanoa, että lueskelin aika paljon vaihtoehtolääkintää ja ONNEKSI, koska nyt osasin panna menestyksellisesti kampoihin virallisen puolen lääkäreille. Olisipa muutama tarina kerrottavaksi!!! Onneksi nykyään sitä tietoa saa kuka tahansa eikä tarvitse olla H-Moilanen.
edelliselle kirjoittajalle. Hänhän sanoi ettei tiedä ketään kotiinjäänyttä korkeasti koulutettua.
Meidän lapset on muuten nyt jo koulussa ja kumpikin saa paljon kehuja sosiaalisista taidoistaan, empatikyvystään ja rauhallisuudestaan.
sana sosiaalisuus, kun aika moni ei todellakaan tiedä mitä se tarkoittaa.
Ja käyttää sanaa, vaikka kyseessä on ihmisen seurallisuus eikä sosiaalisuus.
Sosiaalisuuteen usein myös liitetään vain sosiaaliset taidot, vaikka se on paljon enemmän muutakin.
Koulutus voi olla hyvä asia, se voi olla myös riskitekijä. Koulutus ei lopulta kerro yhtään mitään siitä, onko hyvä vanhempi. Ap laittaa poikansa onnistumisen suoraan koulutuksen ja pääkaupunkiseudun piikkiin, mutta samanlainen tilanne voi olla kouluttamattomien vanhempien pikkukylän pojalla. Vanhemmuutta ei mitata koulutuksella.
Ja ei, en ole katkera koulutetuille. Olen itse kasvatustieteiden maisteri, itseasiassa erityisluokanopettaja. En kuitenkaan näe koulutustani suorana merkkinä lasten onnistumiselle.
Koulutus voi olla uhka, esimerkiksi liian suuret odotukset ajavat joskus luovuttamaan ja päihteiden piiriin. Joskus menestyneille vanhemmille ei kelpaa lapsensa valinnat, jos ne ovat heidän mielestään "rahvaanomaisia". Joskus koulutetuilla voi myös mennä oma menestys lapsen edelle.
Koulutus antaa tietenkin myös mahdollisuuksia, koulutetuilla on usein parempi osaaminen ja tietotaito. Mutta koulutus ei lopulta kuitenkaan kerro vanhemmuuden tasosta. Jos henkilöllä on jonkinlaista maalaisjärkeä ja silmät päässä, hän huomaa tämän. Edes kasvatustieteiden professori ei automaattisesti ole hyvä kasvattaja käytännössä. Jos jonkun mielestä koulutus tekee suoraan auvoisaksi, hänen pitäisi ottaa järki käteen ja laittaa jalat takaisin maahan. Vanhemmaksi ei kouluttauduta, vaan kasvetaan. Vanhemmuus on yksittäisiä ja pitkänlinjan valintoja, joissa ehkä koulutuksesta voi olla hyötyä, mutta voi aivan hyvin olla olemattakin.
Sosiaaliluokasta riippumatta löytyy sekä hyviä että huonoja vanhempia, eikä mitään ryhmää saa suoraan tuomita. Yleisivistyksen ja maalaisjärjen omaavien ihmisten tulisi tämä ymmärtää.
saattaisit tietää, että tässäkin tutkimuksessa haettiin tilastollista keskiarvoa. Yksilö- ja yksittäisellä tasolla tilanne voi olla ihan miten vain: kuten juuri kuvailemallasi tasolla.
Olen työläiskodista ja vielä Itä-Suomesta lähtöisin (melkein Kainuusta), hampaani ovat ehjät, olen normaalipainoinen ja akateeminen. Enkä silti epäile tutkimuksen tulosta.
ammattikoulupohjalta.. ; )
Tarvitaanko tutkimusten ymmärtämiseen akateeminen koulutus? ; )
Ei tarvitse kuin kävellä muutaman päiväkodin ohi kun lapset ulkona niin näkee mitä se sosiaalisuus siellä on!
Aivan liian vähän henkilökuntaa sanon minä miten ihmeessä he jaksavat? Kauhistus sentään kuinka ala-asteen opettajilla onkaan työtä näitten sosiaalisten kanssa!
Tulipa ihan mieleeni milloinkas lapsia oikein ruvettiin joukolla työtämään päiväkoteihin? Olisko sillä mitään syytä näitten nuorten pahoinvointiin ja huonoon käytökseen? Onkohan tästä tehty tutkimuksia?
Kun lapseni meni aikanaan pikkuiseen kouluun tutkittiin siellä kaikkien lasten koulukypsyys. Arvatkaapa kuka oli ehdottomasti koulukypsin lapsi? Saanko kertoa? No, kotikasvatettu! Kavereista ei ikuna ole ollut pulaa suorastaan päinvastoin!
Tunnen hyvin äidin, jonka poika on kasvatustieteiden tohtori! Tämä keskitason koulutuksen saanut kotiäiti on tosi menestyksekkäästi kasvattanut lapsensa. He ovat kaikinpuolin hyviä ja tyytyväisiä elämäänsä.
Sitten tämä äiti lähti luomaan uraa ja ei voi kuin ihailla!! Itse sanoisin, että äidin on tajuttava, nämä lapset ovat minun ei yhteiskunnan vastuulla.
sanoa suoraan asioista. Sun kädentaitosi ja raha-asioiden hoito todistavat järjenkäytöstä!!
En ole noin taitava (kokkaus) mutta kun katson taaksepäin niin huomaan miten taitavia päätöksiä olen itsekin tehnyt perheeni hyödyksi ihan omilla aivoillani!
ei ihan niin vaan voi yleistää joka tilanteeseen. Eiköhän aika monen nykyisen akateemisen omat vanhemmat ole käyneet vain kansakoulun, paitsi kovin nuorten
Ènnen nimenomaan vain koulutetut kouluttivat lapsiaan.
mitenkään ongelmallinen.
Mutta tiedän myös sen että suomessa on ongelmallisille "sössijöille" erittäin paljon koteja ja muita paikkoja mistä saa apua jos on käynyt huonosti. Sinä se kuitenkin vaan jaksat ylistää omaa itseäsi ja ottaa itsellesi kunniaa kun niin paljon olet auttanut MUTTA SILTI on vaan pakko kirjoittaa noin ikävästi. Jos olet kerran vapaaehtoisesti auttanut siskoasi niin pidä mölyt mahassas. Kyllä se olisi saanut apua muualtakin.
Jos ei muuta niin soitto kirkkoon tai turvakotiin tai vaikkapa kodittomien majaan niin jostain kyllä apua saa.
Ruokaa saa muuten myös ILMAISEKSI leipäjonoon kun astuu;-)
On hienoa jos voi toista auttaa mutta silloin ei kyllä pitäis puhua/kirjoittaa toisesta tohon sävyyn.