Lue keskustelun säännöt.
Äsken uutisissa: alemman sosiaaliluokan perheissä
23.04.2012 |
Lasten hampaat ovat reikiintyneemmät ja lapset ovat lihavia. No tiedettiinhän se, mutta nyt joku tehnyt asiasta kunnon tutkimuksen.
Kommentit (53)
Joita myös tutkimuksessa ilmeni. Turussa on hoikemmat lapset kuin jossain Kuopiossa.
ja kauniimmat!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mun 3 lasta terveitä, hampaat saavat pelkkiä kehuja hammaslääkärillä, liikutaan paljon, lapsia on kehuttu päiväkodista saakka kun ovat niin hyviä syömään kaikkea ruokaa ja vihanneksia...ja me ollaan duunareita. Samaa ei voi sanoa monenkaan tuttavan lapsista joiden vanhemmat ovat ns korkeasti koulutettuja. He mielummin jättävät lapsille pöydän kulmalle mäkkärirahaa kun itse tekevät uraa töissä!
ei taida lapseskaan olla kovin häävisti kasvatettuja kun ei ole äitinsäkään!
kun ei ole älli riittänyt ammattikoulua pidemmälle. Mä luulen, että alhainen tulotaso, alhainen koulutus jne. on kytköksissä myös työttömyyteen ja alkoholismiin. Tällaiset ihmiset eivät jaksa pitää itsestään huolta eikä valitettavasti omista lapsistakaan.
joopa joomun 3 lasta terveitä, hampaat saavat pelkkiä kehuja hammaslääkärillä, liikutaan paljon, lapsia on kehuttu päiväkodista saakka kun ovat niin hyviä syömään kaikkea ruokaa ja vihanneksia...ja me ollaan duunareita. Samaa ei voi sanoa monenkaan tuttavan lapsista joiden vanhemmat ovat ns korkeasti koulutettuja. He mielummin jättävät lapsille pöydän kulmalle mäkkärirahaa kun itse tekevät uraa töissä!
Sitäkö, että koska sinun perheessäsija tuttavapiirissäsi on noin, tutkimus on väärässä? Sitä, että tutkimus on tehty väärin? Sitä, että tutkimuksen aineisto on huonoa? Vai mitä?
Yrittäkää nyt hyvät ihmiset ymmärtää, että kun jostain asiasta tehdään tutkimus, se ei tarkoita, että sen tulosten pitäisi päteä ihan joka ikiseen yksilöön ja perheeseen. Tässä tutkimuksessa kerrotaan, että mm. äidin koulutuksella on todistettavasti vaikutus lasten terveyteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Terveellinen ruokahan on kallista ja alemman sosiaaliluokan ihmisillä ei ole varaa ostaa sitä, mistä seuraa lihominen ja hampaatkin kärsii.
Toimenpiteet: aletaan subventoida terveellistä ruokaa.
(ja kohta joku vetää yhtäläisyysmerkkiä terveellisen ruuan ja halpojen kasvisten välille unohtamatta marjoja ja sieniä, joita saa ilmaiseksi =)
kuka kuuluu ns alempaan sosiaaliluokkaan? t.Maiju
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luulisi että akateemisella koulutuksella senkin osaisi tehdä mutta toisaalta onhan sekin opittu ettei akateeminen koulutus takaa edes sitä että opiskellut tietäisi milloin Suomi itsenäistynyt :D
Esim. oma mieheni kävi amiksen, koska leipuriksi ei opiskella lukiossa tai kauppiksessa...se on ollut hänen toiveammattinsa pienestä asti. On kunnollinen mies, elättää perheensä eikä ole mikään rööki/kalja/penkkiurheilija-juntti. Vaikka tienaa melko vähän, en näe häntä, saati meidän perhettä, roskasakkiin kuuluvana.
Roskasakkiin kuuluvia ovat mielestäni ihmiset, joilla ei ole edes sydämen sivistystä. Suvaitsevaisuus nolla, koulut on jätetty kesken ja herraviha palaa koko suvussa. Vähäiset rahat saadaan sossulta ja Kelalta, jotka sitten tuhlataan lyhytpinnaisesti alkoholiin, röökiin jne. Lapsia ei kannusteta opiskelemaan...eikä kasvatuksesta muutenkaan oteta paineita, joka ikävä kyllä osalla tarkoittaa piittaamattomuutta terveysasioissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Terveellinen ruokahan on kallista ja alemman sosiaaliluokan ihmisillä ei ole varaa ostaa sitä, mistä seuraa lihominen ja hampaatkin kärsii.
Toimenpiteet: aletaan subventoida terveellistä ruokaa.
(ja kohta joku vetää yhtäläisyysmerkkiä terveellisen ruuan ja halpojen kasvisten välille unohtamatta marjoja ja sieniä, joita saa ilmaiseksi =)
mutta ennen kaikkea sillä, onko tottunut hakemaan ja käsittelemään tietoa. Tämä on siis sama ilmiö, kuin imettämisessä: koulutetut äidit imettävät keskimäärin pidempään kuin vähemmän koulutetut. Tässä eivät päde niinkään taloudelliset syyt, koska korvikehan on kalliimpi tapa ruokkia vauva kuin imettäminen, vaan se, että koulutetummilla äideillä on enemmän tietoa imetysongelmista sekä imetyksen terveysvaikutuksista.
mun tuttavapiirissäin lukuisia tavallisia duunariperheitä eikä yhdessäkään niistä ole ylipainoisia lapsia saati ongelmia hampaiden kanssa :D
Minäkin todella kaipaisin tietoa siitä millainen perhe tässä tutkimuksessa on luokiteltu alempaan sosiaaliluokkaan. Onko siinä sossun asiakkaat ja työttömät vai ihan tavallisetkin duunariperheet...melkoisen kyseenalaista tutkimusta jos ei osata sen tarkemmin määritellä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja olsipa todella kiva tietää miten tuo jako on tehty :D kuka kuuluu ns alempaan sosiaaliluokkaan? t.Maiju
miten tutkimus on tehty, niin tästä pääset alkuun:
http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tiedote?id=29312
En vielä itsekään ehtinyt lukea tuota linkin tekstiä, mutta todennäköisesti tutkimuksessa on käytetty sosioekonomisen aseman määrittämiseen erilaisia muuttujia, mm. koulutus ja varallisuus.
muutaman kuukauden korkeintaan Useimmat heistä laittoivat lapset päivähoitoon lasten ollessa 9kk iässä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
muutaman kuukauden korkeintaan Useimmat heistä laittoivat lapset päivähoitoon lasten ollessa 9kk iässä...
alemman sosiaaliluokan lasten huonommasta terveystilanteesta.
melkoisen kyseenalaista tutkimusta jos ei osata sen tarkemmin määritellä...
että tuossa tutkimuksessa ei ole osattu määritellä tarkasti niitä perusteita, joilla ihmiset on luokiteltu sosioekonomisiin luokkiin? Miten tarkasti olet tutustunut tutkimukseen?
=). Tässä eivät päde niinkään taloudelliset syyt, koska korvikehan on kalliimpi tapa ruokkia vauva kuin imettäminen, vaan se, että koulutetummilla äideillä on enemmän tietoa imetysongelmista sekä imetyksen terveysvaikutuksista.
=). Tässä eivät päde niinkään taloudelliset syyt, koska korvikehan on kalliimpi tapa ruokkia vauva kuin imettäminen, vaan se, että koulutetummilla äideillä on enemmän tietoa imetysongelmista sekä imetyksen terveysvaikutuksista.
Ja koulutetuimmilla on enemmän maitoa :-)
ja siinä oli parinkymmenen sivun kyselykaavake, johon piti rastittaa esimerkiksi molempien vanhempien koulutustaso, ammattiasema, tulotaso, varallisuus, tulojen ja menojen suhde (tai suhteuttaminen) ja tiedot perheen asumisoloista 8montako huonetta/henki, omakoti vai rivi vai kerrostalo, keskustassa vai lähiössä vai maalla jne. Eli kaipa se näistä sosioekonominen luokka näistä on yhdistelty.
Esim vanhempien harrastuksia tai kulttuuritottumuksia (mitä tv-ohjelmia katselee, mitä lehtiä lukee) ei muistaakseni kysytty. Sitä saatettiin kysyä, tuleeko talouteen päivittäislehtiä ja jos niin montako (mutta en ole varma, viime syksynä oli toinenkin kysely nuorten ja heidän perheidensä yheiskunnallisesta aktiivisuudesta, tuo saattoi liittyä myös siihen).
Tarkaanottaenhan tuloksissa ei kuitenkaan puhuttu PERHEEN sosioekonomisen aseman merkityksestä, vaan nimenomaan ÄIDIN KOULUTUSTAUSTAN todettiin taas kerran vaikuttavan lähes kaikkeen, paitsi siihen masennukseen.
tekee sen johtopäätöksen että kaikki akateemisten lapset ovat fiksuja, hoikkia, terveyden perikuvia kun taas kaikki "amisjunttien" lapset ovat lihavia, huonokuntoisia ja hampaat tippuvat suusta
:D:D:D Hohhhoijaa*!
linkki Hesarin uutiseen tutkimuksesta:
http://www.hs.fi/kotimaa/Asuinalue+vaikuttaa+lasten+hyvinvointiin/a1305…