Kamalin muuttosi ikinä?
Mun on tämä viimeisin. Idioottina buukkasin sen samalle viikolle IVF-punktion kanssa. Mä sain hyperin ja olen ollut ihan poissa pelistä ja muutto on kaatunut mieheni hartioille. Meillä on osa tavaroista vielä vanhassa osoitteessa, mm. lapsen alusvaatteet hukassa, samoin mun työvaatteet ja miehen sukat. Kymmeniä laatikoita pitäisi saada huomiseen purettua, kun ovat vuokralla. Mä saatan joutua osastolle hyperini kanssa. Mä en enää kestä tätä kaoottista tilannetta, hajooon!
Muilla kauhujen muuttoja?
Kommentit (9)
aivn järkyttävä!!!!!
Minä siivosin ja siivosin kuin hullu siinä ohessa pakkasin. Olin aloittanut samantien kun muutto varmistui eli noin 3 viikkoa ennen muutopäivää. Lapseni 1 v 8 kk joutui yllättäen leikkaukseen, olimme 2 viikkoa sairaalassa. Kiire puukkasi, mutta sain kaikki tehtyä vanhassa asunnossa, kehtasin jättää asunnon hyvällä mielellä uusille. Mutta mutta se asunto johon me muutimme oli kuin sikolätti!! :(( siellä ei oltu tehty mitään sen jälkeen kun kävimme sitä katsomassa. Kaapeissa oli vielä jopa ruokaa jäljellä. Itku pääsi. Ei auttanut muu kuin siivota.
Tuleva asukas soitteli jo klo 11 maissa muuttopäivänä voivatko lähteä tulemaan. Ulkona pahin lumimyräkkä sinä talvena. Kuorma-auto juuttui harva se kerta milloin mihinkin. EI ollut itku kaukana. Litimärissä lenkkareissa ihan koko päivä. Meinasin oksentaa jännityksestä kun jouduin itse ajamaan automme vanhasta osoitteesta uuteen koska näkyvyys oli nolla. Se oli helvettiä jos mikä
Silti asuttiin kahta kämppää pitkään, kun itse sairastuin ja toinen lapsistani. Yksi lapsi terveenä, joka ei kuitenkaan mitään muuttoa voi hoitaa... Kaverit katos apujoukoista jne...
Mulla ei ole ollut muuta kamalaa muuttoa kuin se, jossa muutin synnyinmaastani Suomeen. Olen siis siirtolaisvanhempien lapsi. He muuttivat takaisin kotimaahansa, minä "ulkomaille".
Kaverin muutto omakotitalosta toiseen. Vihainen akka, joka yritti että samalla muuttomiehet siivoo ja oli lapset muuton jaloissa. Lapset oli jo 10+ mutta vei kaiken huomion isännältä.
Hamstraaja -veljeni muutto hissittömän kerrostalon 2. kerroksesta saman yhtiön toisen hissittömän talon 3. kerrokseen. Huoh. Tavaraa oli aivan järjettömästi ja kaikki roudattiin kantaen ja nokkakärryillä työntäen pihan poikki. Lähes kaikki oli kyllä järjestelmällisesti pakattuina, mutta veljeni oli erittäin tarkka siitä, minne kukin laatikko uudessa asunnossa sijoitetaan ja alkoi hermostua silminnähden kun tavaroiden kantamisen tahti kiihtyi, eikä enää kyennyt täysin hallitsemaan tilannetta. Lopulta kireä ilmapiiri eskaloitui räjähdykseen. Syynä se, kun menin omin lupineni nostelemaan kasassa olleita parveketuoleja muuttoporukan istuttavaksi aterioinnin ajaksi.
Monta muuttoa olemme puolisoni ja lasteni kanssa hoitaneet, mutta mikään ei ole vetänyt vertoja tälle savotalle.
Ei ollut apukäsiä eikä autoa. Kannoin kaikki kamani katuja pitkin yksin. Yksiöstä yksiöön mutta silti.
Vauva oli 5 päivän ikäinen, olin ajatellut, ettei se sieltä ennen laskettua tule :) itse kärsin vielä verenhukan aiheuttamista oireista, enkä pysyny oikein tolpilla, makoilin siis vauvan kanssa sohvalla ja siirryttiin sohvan mukana samalla kyydillä uudelle asunnolle. Oli todella vaikeaa olla vain, sillä olen aika kontroloiva tyyppi. Mies sai hermoromahduksen keskeen kaiken kun kaikki kusi. Aamulla muuttoa varten varattu pakettiauto ei startannu, toinen auto joutui kolariin ja ja.. Ahdistaapa ajatella koko muuttoa :D