Kirja, joka muutti elämäsi?

[quote author="Vierailija" time="19.02.2014 klo 00:00"]

Anthony de Mellon Awareness olisi muuttanut, jos olisin lukenut sen nuorempana. Törmäsin siihen vasta sen ikäisenä, että olin jo ehtinyt tulla suunnilleen samaan lopputulokseen elämästä. Mutta se kirja on totisinta totta, ja toivon kovasti että jokainen maailman ihminen sen lukisi ja sisäistäisi. Siihen loppuisi hyvin moni ikävä ilmiö maailmasta. Ihmiset alkaisivat elää onnellista elämää.

Heti kirjan alussa esitetään tärkeä vastakkainasettelu, joka on liian monelta jäänyt tajuamatta: on kahdenlaista mielihyvää, ja vain toinen laji on sitä kestävää ja tavoittelemisen arvoista. Sen toisen tavoittelu johtaa vain kurjistumiseen, mutta kuitenkin moni omistaa koko elämänsä sen tavoitteluun.

(Tiedoksi niille, joiden hihhulitutka värähti: en usko jumalaan.)

[/quote]

De Melloa pidetään ainakin katolisen kirkon piirissä hereettisenä, joten ei pelkoa. Hänhän on siis entinen jesuiittapappi.

William Somerset Maughamin kirjat. Jos pitää mainita yksi, niin Veitsen terällä.

"Enkeleitä hiuksissani", lorna byrne ..aivan ihana kirja:)

Sekä "tapa minut äiti" (luin parivuotta sitten kasilla) kertoo anorektikkotytöstä. Päätin itse parantua ja onnistuin:)

[quote author="Vierailija" time="19.02.2014 klo 00:00"]

Anthony de Mellon Awareness olisi muuttanut, jos olisin lukenut sen nuorempana. Törmäsin siihen vasta sen ikäisenä, että olin jo ehtinyt tulla suunnilleen samaan lopputulokseen elämästä. Mutta se kirja on totisinta totta, ja toivon kovasti että jokainen maailman ihminen sen lukisi ja sisäistäisi. Siihen loppuisi hyvin moni ikävä ilmiö maailmasta. Ihmiset alkaisivat elää onnellista elämää.

Heti kirjan alussa esitetään tärkeä vastakkainasettelu, joka on liian monelta jäänyt tajuamatta: on kahdenlaista mielihyvää, ja vain toinen laji on sitä kestävää ja tavoittelemisen arvoista. Sen toisen tavoittelu johtaa vain kurjistumiseen, mutta kuitenkin moni omistaa koko elämänsä sen tavoitteluun.

(Tiedoksi niille, joiden hihhulitutka värähti: en usko jumalaan.)

[/quote]

Paha kapitalismi -tutki värähti.

[quote author="Vierailija" time="19.02.2014 klo 00:00"]

Anthony de Mellon Awareness --Tiedoksi niille, joiden hihhulitutka värähti: en usko jumalaan.

[/quote]

Entä uskotko Rakkauteen sen sävyisesti kuin sitä on tässä pienessä videossa kuvattu?

http://www.fathersloveletter.com/Finnish/#4

[quote author="Vierailija" time="19.02.2014 klo 00:41"]

William Somerset Maughamin kirjat. Jos pitää mainita yksi, niin Veitsen terällä.

[/quote]

haha, sattuipa hyvään aikaan... Luulin olevani ainoa Maughamia lukeva, sunnuntaina lopetin Ah Kingin. Kiitos vauvapalsta, on kiva tajuta että muutkin tekevät samoja asioita kuin minä joka (täyteen teinityyliin) ajoittain luulen olevani se ainoa...  :)

Aiheeseen, Hemingwayn Kenelle Kellot Soivat oli sellaisia pysäyttäviä kirjoja teininä. Itse asiassa niin pysäyttävä etten ole uskaltanut lukea sitä vieläkään uudelleen. 

Primo Levin Se Questo e un Uomo on aikuisikäni raskain kirja joka on todella vahvistanut maailmankatsomustani. Keskitysleirikirja tasaisella, jopa kevyellä äänellä kerrottuna, kaikkine yksityiskohtineen ilman kirjallista draaman luomista. Tapahtumat itse ovat niin järkyttävän hirveitä, että Levin suorasanainen, suorastaan lattea kerronta avaa reitin tajuta että ne tapahtumat olivat todellisia, ne ihmiset elivät, tämä ei ole dramatiikkaa vaan kuvaus siitä mitä tapahtui. Ja kysymys. 

Ja listan loppuun pääsee Esko Valtaoja, jonka kirjat saavat minut nauramaan uudestaan ja uudestaan, ja tajuamaan mittasuhteita. :)

K:::

Eläinten vallankumous.

Humiseva harju.

Gina Cerminara: Monta asuinsijaa

Mark Helprin, Talvinen tarina. Huikea kirja, jonka jälkeen näin maailman täysin eri tavalla.

Tuntematon sotilas. Palaan lukemaan aina välillä.

Richard Bach :Silta yli ikuisuuden. Teki varhaisteiniin vaikutuksen. Kolmevitosena ei jaksanut montaa sivua kahlata.. Niin se aika syö.

Jonathan Safran Foerin Eläinten syömisestä

http://www.taloussanomat.fi/ihmiset/2011/02/06/taman-jalkeen-et-enaa-syo-elaimia/20111728/12

[quote author="Vierailija" time="19.02.2014 klo 01:01"]

[quote author="Vierailija" time="19.02.2014 klo 00:41"]

William Somerset Maughamin kirjat. Jos pitää mainita yksi, niin Veitsen terällä.

[/quote]

haha, sattuipa hyvään aikaan... Luulin olevani ainoa Maughamia lukeva, sunnuntaina lopetin Ah Kingin. Kiitos vauvapalsta, on kiva tajuta että muutkin tekevät samoja asioita kuin minä joka (täyteen teinityyliin) ajoittain luulen olevani se ainoa...  :)

Aiheeseen, Hemingwayn Kenelle Kellot Soivat oli sellaisia pysäyttäviä kirjoja teininä. Itse asiassa niin pysäyttävä etten ole uskaltanut lukea sitä vieläkään uudelleen. 

Primo Levin Se Questo e un Uomo on aikuisikäni raskain kirja joka on todella vahvistanut maailmankatsomustani. Keskitysleirikirja tasaisella, jopa kevyellä äänellä kerrottuna, kaikkine yksityiskohtineen ilman kirjallista draaman luomista. Tapahtumat itse ovat niin järkyttävän hirveitä, että Levin suorasanainen, suorastaan lattea kerronta avaa reitin tajuta että ne tapahtumat olivat todellisia, ne ihmiset elivät, tämä ei ole dramatiikkaa vaan kuvaus siitä mitä tapahtui. Ja kysymys. 

Ja listan loppuun pääsee Esko Valtaoja, jonka kirjat saavat minut nauramaan uudestaan ja uudestaan, ja tajuamaan mittasuhteita. :)

K:::

[/quote]

Oletko onlinelta tuttu K:::?

Herman Hessen Narkissos ja Kultasuu ja jossain määrin myös Arosusi, Dostojevskin Rikos ja rangaistus

Napoleon Hill: Ajattele oikein - menesty!

Stalinin elämäkerta. Olen ollut oikeistolainen siitä lähtien.

Kallist toveri Stalin!