Taas koko loppupäivä pilalla 3v:n takia

Olen saanut kaikki lapset kouluikäisiksi! Ei enää IKINÄ kaupan lattialla kiljuvia (omia) lapsia.



Tsemppiä sulle, parin vuoden päästä helpottaa. Mä niin nautin tästä tunteesta, että olen päässyt tuosta elämänvaiheesta eteenpäin.



Terveisin kolmen äiti (lapset syntyivät kaikki alle neljän vuoden sisään, "muutamat" raivarit koettu)

miks koko loppupv pilalla? Rakastatko sä sitä lastas? Miks haukut sitä täällä?

mutta yritä nyt kuitenkin olla ajattelematta, että tuo pilaa koko loppupäivän, koska eihän se niin ole. Sinä itse voit toki sen pilata, jos murjotat tuosta 3-vuotiaallesi koko loppupäivän.



Ikävä kyllä me vanhemmat välillä taannumme lastemme kanssa siihen ikävaiheeseen, missä lapsi itse on, ehkä sinullekin kävi näin? Itselläni teini-ikäinen lapsi ja huomaan välillä käyttäytyväni itsekin kuin teini (ja aikoinaan uhmaiässä käyttäydyin kuin uhmaikäinen). Sellaista sattuu, mutta aikuisen pitäisi se huomata ja osata muuttaa käytöstään.... ;-)



tsemppiä ja jaksamista!

Nykyään se jatkuvasti mankuu siellä jotakin. On kymmenen.

Et kai sä anna kolmevuotiaan normaalin uhmakohtauksen pilata koko päivää? Vaikka raskaana oletkin, joku järki nyt sentään päähän. Ja syyllistät tietysti lasta koko loppupäivän kuinka "äiti on nyt surullinen ja vihainen kun sä et osaa käyttäytyä". Onnea vaan lapsillesi, marttyyriäidistä kärsii vielä aikuisenakin.

Itsellä 2,5v:lla erittäin vaikea uhmaikä menossa! Lisäksi vauva on kohta 2kk (vauva on perustyytyväinen). Kaikki aina kysyvät, kuinka jaksaa vauva-aikana, kukaan ei koskaan kysy kuinka jaksaa uhmiksen kanssa (joka on mielestäni paljon hankalampaa!). Tsemppiä! Älä anna uhmiksen pilata päivääsi, on lapsella ainakin turvallinen olo, kun uskaltaa uhmata.

Tulimme kotia ja lapsi pyysi anteeksi käytöstään kun puhuimme asiasta. Loppu hyvin ja kaikki hyvin. Sillä hetkellä taas tuntui, ettei loppupäivänä jaksa hymyillä ja piti just sillon kirjottaa tälle palstalle =) Se on vain aina yhtä masentavaa puhua ja puhua ennen kauuppaan menoa että luvataanko olla kiltisti, kaupan jälkee tehdään sitä ja tätä jos olet kiltisti jne... koskaan se ei toteudu



ap

se 3v noin käytännössä mitä se kilttinä olo siellä kaupassa tarkoittaa? Luulen, että ei. Kun juttelet niin anna vähän konkreettisempia neuvoja. Ja jos olet 8kk raskaana niin miksi sinä sen muksun perään säntäsit niiden kauppakassien kanssa? Ne kassit kyllä pysyy paikallaan sen hetken. Jos lapsi haluaa kulkea itse eikä istua kärryssä niin sano sille, että jos säntäilee karkuun joutuu kärryihin istumaan. Jos kulkee äidin vieressä saa kävellä itse. Ja kerro miksi se ei saa säntäillä. Ja joo kyllä mä sympatiseeraan sua oikeasti, kokemusta on:) Mutta älä tee siitä itsellesi yhtään sen hankalampaa kuin mitä se on.

ja päästäisit pois vasta kun laitat autoon tai rattaisiin?



yksinkertainen ratkaisu ja päivä ei ole pilalla.



terveisin 4 lapsen äiti, jonka viimeisin on nyt 3v.

Kaupassa kakarat istuu kärryssä ostosten ajan.



Itkupotkuraivarista seuraa pois lähtö kaupasta - PIM!



Käydään kaupassa sitten joskus toiste - josko paremmin onnistuu.



Lapselle selväksi, mitä se kiltisti olo kaupassa on. Rauhassa paikallaan, äitiä auttaen, tavaroita mankumatta, minnekään ryntäilemättä.

Kantsis ehkä mennä synnärille tarkistuttamaan vauvan vointi? Mm. Istukka voi irrota...

paljon haluamisia kaupassa kyselisi.



Haluaa sitten kotona siniset tai vihreet sukat tai lasin maitoa tai mehua.



Tsah - olen puhunut

NIm. Viiden äiti

Aikuinen ihminen pilaa moisella koko loppupäivänsä? Jaa. Miksei se ollut kärryissä, minne noin pieni kuuluu. Äläkä vaan sano, että siksi kun se ei halua sinne.

Aikuinen ihminen pilaa moisella koko loppupäivänsä? Jaa. Miksei se ollut kärryissä, minne noin pieni kuuluu. Äläkä vaan sano, että siksi kun se ei halua sinne.

Eikö av:lla kaikkien lapset ole jo 1,5-vuotiaasta kävellyt reippaasti kymmenen kilometriä kauppaan ja takaisin?

Yhdenkään kanssa ei pärjää, mutta lisää vaan tehdään. Onnea valitsemallasi tiellä...

Aikuinen ihminen pilaa moisella koko loppupäivänsä? Jaa. Miksei se ollut kärryissä, minne noin pieni kuuluu. Äläkä vaan sano, että siksi kun se ei halua sinne.

Eikö av:lla kaikkien lapset ole jo 1,5-vuotiaasta kävellyt reippaasti kymmenen kilometriä kauppaan ja takaisin?

ostoskärryjä tarkoitin, tietenkin. Huoh....

Itkupotkuraivarista seuraa pois lähtö kaupasta - PIM! Käydään kaupassa sitten joskus toiste - josko paremmin onnistuu.

niin joskus ne on pakko tehdä juuri silloin. Turha lähteä kotiin tyhjän jääkaapin luo. Ja voi olla yh tai perheen toinen vanhempi voi olla esim. työmatkalla, ettei sinne kauppaan sitten päästäisi ollenkaan!

Olisit lähtenyt vaan kävelemään eri suuntaan,lapsi olisi kyllä tullut perässä.Perään juoksisin vain parkkipaikalla jossa on vaarallista.

Kotikasvatuksella ei voi uhmaikää poistaa...

Kannattaa kokeilla eri asennetta, anna lapselle pieni

puuha, saa vaikka etsiä hyllystä pikkumehun ja laittaa

kärryyn, etc.

Siinä on helppo taas vanhempien jeesustella miten ovat onnistuneet kasvattamaan lapsen kun totuus on se että 3-v istuu edelleen kärryissä.

Meillä ei yksikään kolmesta ole istunut kärryssä noin vanhana. Ja kyllä, raivareita on ollut ja käytössääntöjä on harjoiteltu ja paljon.

Tsemppiä ap, tuo vaihe menee onneksi joskus ohi :)