Lyhyet naiset!
Onko teille ollut elämässä haittaa siitä, että olette lyhyitä (alle 155cm). Tyttöni jää melko pieneksi, siksi meitin tätä. Vai onko pienikokoisuudesta jopa hyötyä? Joku kertoi aiemmin, että on suosittu miesten keskuudessa...
Kommentit (35)
Tässä ketjussahan on Ap:n lisäksi ollut kai yksi kirjoittaja, joka ei ole ns normia pituuttaan pitänyt huonona asiana. Käsittääkseni me muut (ja myös nuo mun aiemmin mainitsemani sukulaisnaiset) ovat osanneet joko luonnostaan ajatella tai sitten kääntää lyhyytensä edukseen.
Älä nyt ihmeessä keksi että lyhyet naiset eivät automaattisesti arvosta itseään!
Siis ns normia pituutta lyhyempää pituuttaan...
Täällä 155 cm...miehistä ei ole ikinä ollut pulaa, päinvastoin :)
Ainoa (oikeasti ainoa!) haitta minun elämässäni liittyy kaupassakäyntiin. En ylety ottamaan ylimmiltä hyllyiltä tavaraa, ja lapsen nostaminen kärryyn ja pois on vähän vaikeaa.
Pyydän reippaasti apua niiden ylhäällä olevien tavaroiden kanssa, joten eipä sekään hirveästi häiritse :)
anteeksi. Nimenomaan tarkoitin vastauksen negatiiviseen kommenttiin pituuden arvostamisesta. Kaikki riippu siitä, miten te itse arvostatte itseänne. Kokemukseni on positiivinen lyhyiden naisten suhteen. Mutta tietenkin itsensä arvostaminen koskee myös pitkiä (älkää silti käyttäkö korkkareita).
Olen 176cm ja käytän välillä jopa 12cm korkkareita :) Usein tosin korkkarini ovat 5-8cm.
Tiedän moniakin miehiä, jotka pitävät erityisesti pitkäjalkaisista pitkistä naisista :)
Mutta ei sillä pituudella pitäisi kyllä olla niin paljoa merkitystä.
anteeksi. Nimenomaan tarkoitin vastauksen negatiiviseen kommenttiin pituuden arvostamisesta. Kaikki riippu siitä, miten te itse arvostatte itseänne. Kokemukseni on positiivinen lyhyiden naisten suhteen. Mutta tietenkin itsensä arvostaminen koskee myös pitkiä (älkää silti käyttäkö korkkareita).
Ihmisen pituusko ratkaisee, tuleeko toimeen?
Tuskin?:DDDD
2/3 vaan kertoin,että hän tulee lyhyydestä huolimatta hyvin toimeen. Vastaus oli positiivinen ap:lle, kun hänellä oli huolia (ennakkokäsityksiä?)
Kyllä se vaan niin on, että moni kakku päältä kaunis, mutta jos on silppua sisältä, ei se maistu. Lyhyeltä ehkä vaaditaan enemmän näyttöä, karismaa, puhelahjoja, älyä, taiteellisuutta tai mitä vaan, mutta tokihan niitä pieneenkin mittaan mahtuu! Se, mitä olet sisältä, on sinua, ei pituutesi tai kasvosi kaksikymmenvuotiaana. Kaikki me myös vanhenemme, menetämme nuoruusiän hehkua ja kollageenia, rypistymme, typistymme, rumenemme. Se, mitä on sisisimmässämme, on ainoastaan merkityksellistä. Ulkonäkö ei ole se number uno.
Mutta sen olen huomannut, että toisinaan tulee vastaan naisia joita pituuteni ärsyttää suuresti!
Koskaan en ole miehiltä kuullut mitään negatiivista, päinvastoin, miehet tykkää, ehkä he kokevat itsensä mieheksi ja suojelijaksi tai jotain, kun nainen on tällainen "taskuvenus" :D
Muutamia kertoja olen kuullut, ihan ventovierailta naisilta jonkun tosi näppärän kommentin, siitä kuinka olen tällanen naurettavan mittainen tappi..Mutta mikäs siinä, ymmärrän minä, että toiset voivat kokea uhkaavaksi sen, että toinen on siro muodokas, vaikkakin lyhyt ;) Antaa amatsonien huudelle :D (tosi elämässä en koskaan kyllä kommentoi kenenkään pituutta, kaikki ollaan mitä ollaan.
Mutta älä huoli, ei pituus, tai lyhyys, ole naiselle mikään murhe, jos siitä ei sellaista tee..toki olisihan se kiva löytää mistä tahansa kaupasta sopivia vaatteita, tai yltää ylähyllyille, mutta on niitä vaatteita olemassa meille lyhyillekin, ja jakkarat on keksitty..Ja voihan sitä pyytää apua.
Se etu pienuudessa on myös, että mahtuu hyvin syliin vielä aikuisenakin ;)
Älä nyt ihmeessä keksi että lyhyet naiset eivät automaattisesti arvosta itseään!
ei taida oikeen päätä pakottaa? Eiköhän se tarkottanut että naisen pituudella ei ole väliä vaan sillä arvostaako nainen itseään.
Älä nyt ihmeessä keksi että lyhyet naiset eivät automaattisesti arvosta itseään!
ei taida oikeen päätä pakottaa? Eiköhän se tarkottanut että naisen pituudella ei ole väliä vaan sillä arvostaako nainen itseään.
Itse olen 166 senttiä ja mies on päälle 180 senttiä. Silti meidän nyt jo täysi-ikäinen tyttö on "vaan" 158 senttiä.
Ei ole kärsinyt pituudestaan. On oikein nätti ja sirpakka paketti. Jossain vaiheessa suri sitä että ei saa mallintöitä pituutensa takia, mutta se vaihe on jo mennyt ohi.
Mun lapsi on erittäin nätti ja siro, on tullut äitiinsä. Mutta rehellisyyden nimissä on sanottava että vaikuttaahan se välillä sellaselta "rääpäleeltä" kavereidensa keskellä.
kuulosti pahalta, kenen tahansa suusta, mutta varsinkaan äidin! Tuossa alkaa jo tuntua (korjaa jos olen väärässä), että äidillä tosiaan on alitajuntaisia ajatuksia siitä, että lapsi on liian pieni, ei sopiva perhekokoon, ei ihan mallikas. Muuten kyllä puhuit tytöstä kauniisti, mutta tuo rääpäle jäi riipimään mieltäni. Ei se ole pelkkää hellittelynimeä, se on jo pilkkaa. That´s my opinion
joten se on vain paras hyväksyä iloisena, oli sitä taikka tätä !
Itse olen lyhyt nainen ja minulla on ollut tosi mukava elämä; olen voinut treffailla niin pitkiä kuin lyhyitäkin miehiä; käyttää niin huikean korkeakorkoisia kuin mataliakin kenkiä; joskus shoppailen vaatteitakin halvemmalla lastenosaston 160-senttisten tangolta; minulla on ompelukone, joten voin itse näppärästi aina lyhentää farkkujen lahkeetkin. Kaupoissa löytyy aina jakkara tai komea pitkä mies antamaan minulle muropaketin sieltä ylähyllyltä...hih..;))
Olen saanut juuri sen aviomiehen kuin halusinkin; juuri sen koulutuksen ja työpaikan kuin halusinkin, juuri sen asunnon ja auton kuin halusinkin; eikä pituudella ole mitään tekemistä näiden asioiden kanssa. Lentokoneeseen mahdun erinomaisesti eikä tarvitse olla polvet suussa.
Jos olisin itse voinut valita; olen mieluummin alle 160-senttinen kuin yli 190- senttinen, joten olen hyvin iloinen ja kiitollinen, että näin sattui käymään !
Voit lakata tässä ja nyt kokonaan miettimästä lastesi pituuksia - heistä tulee varmastikin onnellisia ihmisiä; eikä pituudella ole sen kanssa mitään tekemistä..;)
Mutta sen olen huomannut, että toisinaan tulee vastaan naisia joita pituuteni ärsyttää suuresti!
Koskaan en ole miehiltä kuullut mitään negatiivista, päinvastoin, miehet tykkää, ehkä he kokevat itsensä mieheksi ja suojelijaksi tai jotain, kun nainen on tällainen "taskuvenus" :DMuutamia kertoja olen kuullut, ihan ventovierailta naisilta jonkun tosi näppärän kommentin, siitä kuinka olen tällanen naurettavan mittainen tappi..Mutta mikäs siinä, ymmärrän minä, että toiset voivat kokea uhkaavaksi sen, että toinen on siro muodokas, vaikkakin lyhyt ;) Antaa amatsonien huudelle :D (tosi elämässä en koskaan kyllä kommentoi kenenkään pituutta, kaikki ollaan mitä ollaan.
Mutta älä huoli, ei pituus, tai lyhyys, ole naiselle mikään murhe, jos siitä ei sellaista tee..toki olisihan se kiva löytää mistä tahansa kaupasta sopivia vaatteita, tai yltää ylähyllyille, mutta on niitä vaatteita olemassa meille lyhyillekin, ja jakkarat on keksitty..Ja voihan sitä pyytää apua.
Se etu pienuudessa on myös, että mahtuu hyvin syliin vielä aikuisenakin ;)
Ja lisään vieläpä, että mies jopa ite haluaa mun istuvan sylissä ja kantaa mut sänkyyn :D Minusta ainakin on tosi mukavaa ;)
Koskaan en ole jäänyt jalkoihin, sillä ihmiset väistävät paremmin lyhyttä, kuin normaalipituista. Festareilla useammat antavat minulle tilaa, koska näkevät myös minun takaa aivan loistavasti. Jos joku on joskus tunkenut eteeni, niin olen kohteliaasti huomauttanut asiasta ja yleensä tämä ihminen onkin sitten pahoitellut asiaa ja siirtynyt minun taakseni :)
t. 150cm
Tässä ketjussahan on Ap:n lisäksi ollut kai yksi kirjoittaja, joka ei ole ns normia pituuttaan pitänyt huonona asiana. Käsittääkseni me muut (ja myös nuo mun aiemmin mainitsemani sukulaisnaiset) ovat osanneet joko luonnostaan ajatella tai sitten kääntää lyhyytensä edukseen.
Älä nyt ihmeessä keksi että lyhyet naiset eivät automaattisesti arvosta itseään!