Halitteko murrosikäistä poikaanne?

koska hän on lapseni ja rakastan häntä

aika paljonkin, eikä yhtään pistä vastaan. Tottakai rakasta lasta hellitään.

sillä rakastan häntä yhä kuin pientä poikaani. Ja poika selvästi kaipaa sitä. Minua ei halittu enää nuoruuressani ja se harmtti minua.

Jos halitte niin miksi, ja jos ette, niin miksi ette?

Itse en oikein tajua näitä halittelijoita ja turhan hyysääjiä.

monta kertaa päivässä mutta hänen ehdoillaan. Eli jos on mököpäällä niin en mene lähellekään vaan annan tilaa. Junnu tykkää siitä, että häntä halitaan, se pieni poika on kuitenkin edelleen hänen sisällään mutta vaikeampi löytää kuin ennen.

sillä rakastan häntä yhä kuin pientä poikaani. Ja poika selvästi kaipaa sitä. Minua ei halittu enää nuoruuressani ja se harmtti minua.

Joskus pitää vähän "keksiä" syy halaamiselle. Murrosikäinen tarvitsee hellyyttä, mutta myös niitä omia rajoja, ei iholle voi tunkea ollenkaan niinkuin pienemmän lapsen kanssa.

Esikoinen oli helpompi tapaus halailla, ei pistänyt hanttiin. Nuorempi välillä sanoi, että "ei nyt ehdi", mutta halia sain, kun perustelin, että se on minulle tärkeä juttu. Onnitteluhalaukset kyllä ovat onnistuneet ihan tuosta vaan.



Meillä ei kotona halattu eikä halata vieläkään, joten omien lasten suhteen halusin toimia toisin. Miehenkään kotona ei halailtu, mutta onnittelu-, läksiäis- ja takaisintulohalit onnistuvat myös mieheltä. Meillä siis vanhempi pojista ei enää asu kotona ja nuorempikin lähtee lähivuosina.

Siksi koska on rakas poikani ja tuon ikäinen kaipaa äidin rakkautta ihan yhtäpaljon kuin 1 vuotiaskin.



Poika itse tulee myös haliin mua. Ja julkisella paikalla jopa antaa pusun poskelle kun erotaan.



Teinit kaipaa vanhempiensa hellyyttää, harmittavan moni vanhempi ei sitä tajua.



Samoten teinit tuhlaa hellyyttään taapero-pikkusisarukselleen. Hellyttävää katsoa kun isot sisaret tulee koulusta ja taapero juoksee kädet ojossa halittavaksi:)

en usko että tuo tapa tuosta mihinkään loppuu.