Uskaltaisitko ostaa vanhan talon?

ostaisin ennemmin kuin vaikkapa 90-luvulla rakennetun. Pitää tietty tarkistaa perusasiat: kivijalan korkeus, katon kunto jne.

ostaisi mitään vanhaa p****a, halvemmaksi tulee rakentaa kokonaan uusi, kuin ruveta tekemään isoa remonttia ja purkaa vanhaa. Ja ihan hirveä homma remontoida, helpompi tehdä uusi.



Myös perinteiseen tyyliin voi rakentaa, ei tarvitse olla modernia!! Ei siis missääm nimessä vanhaa taloa mulle... haisevatkin niin kammottavalle.



Uuteen taloon saa juuri ne jutut joita tarvii, toimiva ja tunnelmallinen uusi talo on paras.

kun olen asunut vanhassa ja nyt uudessa...ihanaa kun on uudet, ehjät, sopusuhtaiset, avarat, valoisat nurkat :)



Asuimme ennen vanhassa hirsitalossa ja voi kiesus että siellä veti joka nurkasta...oli kylmä kuin ryssän helvetissä :D

ostaisi mitään vanhaa p****a, halvemmaksi tulee rakentaa kokonaan uusi, kuin ruveta tekemään isoa remonttia ja purkaa vanhaa. Ja ihan hirveä homma remontoida, helpompi tehdä uusi.

Myös perinteiseen tyyliin voi rakentaa, ei tarvitse olla modernia!! Ei siis missääm nimessä vanhaa taloa mulle... haisevatkin niin kammottavalle.

Uuteen taloon saa juuri ne jutut joita tarvii, toimiva ja tunnelmallinen uusi talo on paras.

eivät vain ole kokonaisuutena samanveroisia, jos ajattelet koko kiinteistöä vanhoinen pihapiireineen ym. Nykytontit joille voi rakentaa ovat pääsääntöisesti todella ankeita ja lisäksi pieniä. Ja vaikka olisi kivakin tontti niin vie vuosia ja jopa vuosikymmeniä ennen kuin pihapiiri on samanveroinen kuin vanhoissa taloissa.

vetää hyvinkin vertoja vanhoille taloille ja mitä olen vanhojen talojen pihoja nähnyt niin meidän voittaa kirkkaasti mutta makuasioitahan nämä turhaa niistä kiistellä :)



vanhojen talojen pihoissa mua häiritsee se jonkin sortin siivottomuus, epätasaisuus ja suunnittelemattomuus. jotakuta toista titysti sellainen "luonnontila" viehättää mutta ei minua. Meillä on pihassa tarkoin mietityt terassit, istutukset jne...

tontin koko tietysti plussaa vaikka itse en isoa pihaa haluaisi sen suuritöisyyden vuoksi. En tykkää kun lähes aina esim rintamamiestalon piha on epäsiisti sekamelska. Omenapuita ripoteltu sinne tänne ja nurmikko epätasainen ja siivoton. yleensä koskaan sinne ei saa edes kunnon terassia ellei maksa itseään kipeäksi pohjatöistä.

ostaisi mitään vanhaa p****a, halvemmaksi tulee rakentaa kokonaan uusi, kuin ruveta tekemään isoa remonttia ja purkaa vanhaa. Ja ihan hirveä homma remontoida, helpompi tehdä uusi.

Myös perinteiseen tyyliin voi rakentaa, ei tarvitse olla modernia!! Ei siis missääm nimessä vanhaa taloa mulle... haisevatkin niin kammottavalle.

Uuteen taloon saa juuri ne jutut joita tarvii, toimiva ja tunnelmallinen uusi talo on paras.

eivät vain ole kokonaisuutena samanveroisia, jos ajattelet koko kiinteistöä vanhoinen pihapiireineen ym. Nykytontit joille voi rakentaa ovat pääsääntöisesti todella ankeita ja lisäksi pieniä. Ja vaikka olisi kivakin tontti niin vie vuosia ja jopa vuosikymmeniä ennen kuin pihapiiri on samanveroinen kuin vanhoissa taloissa.

ostaisin jonkun lahon töllin ja purkaisin sen ja rakentasin uuden tilalle. Se on vain aikamoinen mylläys siinä pihalla, kun vaihtaa maat talon alle, että kyllä tontti ilman mitään kasvillisuutta on helpompi. Me nyt kohta neljä vuotta asuttu tässä, ja kun piha laitettiin heti ekana kesänä, on se tosi kiva jo nyt, vaikka puut ovat pieniä.

Olen niin mukavuudenhaluinen että haaveena ihan uusi talo joka on toimiva, avara ja juuri itselle suunniteltu. Ei yllätyksiä rakenteissa jne...

komeasti jo pensaat kasvaa, pensasaita korkea ja puita emme edes halua pihaamme joten ihan kiva tämä on. Ja mikä parasta niin meillä pihassa 100m2 terassi joka kunnon pohjatöiden takia ei kallistele eikä notku talven jälkeen.

vetää hyvinkin vertoja vanhoille taloille ja mitä olen vanhojen talojen pihoja nähnyt niin meidän voittaa kirkkaasti mutta makuasioitahan nämä turhaa niistä kiistellä :)

vanhojen talojen pihoissa mua häiritsee se jonkin sortin siivottomuus, epätasaisuus ja suunnittelemattomuus. jotakuta toista titysti sellainen "luonnontila" viehättää mutta ei minua. Meillä on pihassa tarkoin mietityt terassit, istutukset jne...

että makuasioita tosiaan joista turha kiistellä:) Itseäni taasen viehättää juuri sellainen vanhantyylinen pihapiiri, tosin epäsiisteydestä en pidä eikä se mielestäni kuulu minkään ikäisiin taloihin. Itse kammoan tarkkaan harkittuja, hillityn hallittuja pihoja kestopuupatioineen ja timanttituijineen. Rakastan vanhoja käppyräisiä omenapuita, sireeniaitoja, rönsyilevää puutarhaa. Paras olisi kun saisi sellaisen jossa olisi vielä vanha pihasaunakin:)

sisko osti ja oli todella ikävä yllätys kun alapohja homeessa...

Niin huonosti tehtyjä, usein halvimmista mahdollisista materiaaleista ja täynnä muovia. Lisäksi uudet talot harvemmin ovat kaupungissakaan hyvillä alueilla, vaan hyvät alueet on jo rakennettu aikoja sitten.



Mutta kukin tyylillään.



Ostettiin 2 vuotta sitten 61-vuosimallin talo, ei rmt, eli talon malli on vähän erilainen, mutta rakennustapa sama. Olin ennen tätä lukenut PAAALJON rintsikoista, esim. Panu Kailan "Talotohtoria" ja opiskellut kosteusasioita, johtumista, eristämistä, jne jne. Kävimme katsomassa useita taloja ja kuten ylläkin useampi totesi; kaikenlaista on tarjolla.



Ostamamme talo oli peruspilaamaton, eli mitään merkittäviä remontteja ei oltu tehty, joitain pieniä muutoksia vain. Palkkasimme parhaan ja puolueettomimman kuntotarkastajan, minkä saimme ja kiersimme tämän kanssa paikat läpi. Toki omista lukemisista oli paljon hyötyä. Tärkeimpiä seikkoja on varmasti ilman vaihtuminen (home ei viihdy vaihtuvassa ilmassa), hengittävät materiaalit (kosteudet kuivuvat ja haihtuvat pois) ja ehjät perustukset. Voi olla muitakin juttuja, mutta nämä tulivat nyt tässä mieleen.



Talo oli halpa ja erinomaisella paikalla. Tämä tietenkin tarkoitti sitä, ettei vastannut asumismukavuudeltaan nykypäivän odotuksia. Talo oli kuitenkin asumiskelpoinen sellaisenaankin, joten kaupat tehtiin.



Itse ei osata tehdä mitään tapetointia tai maalausta isompia hommia. Selvitin ennen ostoa kuitenkin, mitä minkäkin jutun teettäminen maksaa. Esim. julkisivut ja katto eivät olisi olleet pakollisia remontteja, mutta teetettiin ulkonäkösyistä, eikä mielestäni tullut kohtuuttoman hintaiseksi. Samalla talon arvo heilahti reippaasti ylöspäin.



Nyt tässä parin vuoden aikana ollaan tehty ja teettetty yhtä sun toista. Periaatteena tekemiselle on koko ajan ollut vanhan rakennustavan seuraaminen: talo oli 50 vuotta vanha, ehjä, terve ja toimiva. Muovia emme ole käyttäneet missään. Lähinnä olemme päivittäneet tiloja; kodinhoitohuone tuli alakertaan suihkutilan yheyteen, keittiö ja vessa uusiksi. Uusia tapetteja jne.



Tämä talo on tehty paksuista ja kovista lankuista, tiiviistä kovasta puusta ja sahanpurueristeestä, eli vanhoista hyväksihavaituista materiaaleista. Energiatehokkuus ei ole nykyodotusten mukainen, mutta maakaasu ja varaava takka pitävät kustannukset kohtuullisina.



Vaikka remontointiin on mennyt rahaa, mielestäni sitä ei ole mennyt liian paljon; tällä hetkellä n.40 000 €. Talon arvo hyvän sijainnin takia taas on noussut paljon tätä enemmän. Toisaalta tämä on meille koti, ei pelkkä sijoitus.



Olemme tyytyväisiä, aiomme asua tässä pitkään.

Ostimme Espoosta 40-luvulla rakennetun rintamamiestalon, johon on 70-luvulla tehty lisäosa. Teetimme ennen kauppoja kuntokartoituksen, jossa löytyi yksi vesivaurio, jonka myyjä korjasi. Talo on vanha, mutta asumiskelpoinen ja sellaisena sopi (mm. edullisen hintansa vuoksi) meille.



Isoin tähän mennessä eteen tullut pommi oli katon vuotaminen talven myrskyssä. Katteen uusiminen oli 5-vuotissuunnitelmissa, mutta nyt se kiilasi tärkeysjärjestyksessä korkeammalle. Muita tulevaisuudessa eteen tulevia isompia remontteja ovat mm. sähköjen uusiminen, salaojat, viemärit ja vesiputket sekä ikkunoiden uusiminen. Niitä tehdään sitä mukaan kun hajoavat tai kun rahatilanne antaa myöten.



Vanhassa talossa asuvan kannattaa kehittää itselleen sellainen elöämänfilosofia, että yllätyksiä voi tulla ja tulee, mutta niistä selviää rahalla. Lisäksi on hyväksi kestää keskeneräisyyttä. Ei tämä kaikille sovi.

Talo on kyllä 1915 rakennettu hirsitalo, mutta aivan hurmaava pitsihuvila, joka vaatii kyllä tosi paljon työtä.



Tämän ikäisissä taloissa ei yleensä ole homeongelmia jos remontit on tehty oikein.

täällä, vaikka en ikinä ostaisi vanhaa taloa, en minäkään pidä tuijista ja tiililaatikkoistutuksista.



Tehtiin uuden perinnetalomme piha perinteiseksi, luonnolliseksi ja helppohoitoiseksi. Kiva on.



Omenapuut kasvaa nopeasti meidän pihassa. Mutta muista että ne vanhat omenapuut lahoavat jossain vaiheessa, ja joutuu marjapensaistakin vaihtamaan jne.



Yleensä nuo vanhojen talojen pihat on rumia ja hoitamattomia, talo haisee laholle, samoin piha. Vanhat piharakennukset haisevat mädälle puulle. Ei semmoisessa ole kiva oleskella.

kiitos paljon viesteistä, kiva kun on tullut näin paljon keskustelua aiheesta. Kyllä luulen että vanha talo ostetaan, täytyy vain tarkasti tosiaan kunto selvitellä ja varautua myös yllätyksiin.

Myyjä ottaa piilovirhevakuutuksen nimenomaan siksi, että saa vakuutuksesta korvauksia jos jotain ilmenee.. se ei siis poista myyjän vastuuta vaan on taloudellinen turva myyjälle. Myyjä on vastuussa virheistä viisi vuotta kaupan jälkeen.

niin onko hätäistä ajatella että hän epäilee talossa olevan jotain ongelmaa? Eli pitäisikö itsellä epäilykset herätä?

Itse ajattelisin myyjän vakuutuksen olevan positiivinen asia. Hän ei ole ainakaan maksukyvytön jos jotain ongelmaa sattuisi ilmaantumaan.. Saataisin itsekin harkita vakuutusta jos olisimme myymässä taloa. Meillä pamahti myyjän uusimat putket ja korvauksista jouduttiin aikamme vääntämään ennen kuin saatiin.

Tässä muutamia faktoja myyjän vastuusta:

- käytännössä 2v kauppojen jälkeen ilmitulleita virheitä - olivat ne miten vakavia tai laajoja tahansa - on lähes mahdoton vierittää myyjän vastuulle. Ostajan tulee huomata perustavanlaatuiset virheet nopeammin ja on lähes mahdotonta enää todistaa milloin virhe on syntynyt ja ennen kaikkea, että se oli olemassa jo kaupantekohetkellä. Todistusvastuu on ostajalla; myyjän riittää vain kiistää kaikki.

- myyjän ei ole pakko kertoa, jos myytävä kiinteistö on homesaneerattu. Homesaneeraus oikein tehtynä maksa maltaita (valitettavasti omakohtaista kokemusta asiasta...) mutta toiset käsittävät homeen peittämisen (esim. pintaremontilla) homesaneeraukseksi. Oikeuden edessä molemmat yhtä päteviä eikä peruste kaupan purkamiselle. Terveydellä ei oikeudessä olen mitään merkitystä; "hometta on joka talossa" ja "eivät kaikki homeet ole vaarallisia" ovat pelottavan yleisiä fraaseja myös oikeudessa.

- kaupanpurkaminen on erittäin vaikeaa ellei jopa mahdotonta. Käytännössä kiinteistön tulee olla täysin korjauskelvoton, asumiskelvoton ja mielellään kaikin puolin vaarallinen (esim. vaarassa romahtaa, vaarallinen ympäristölle) ennen kuin voidaan puhua kaupanpurkamisesta. Valitettavasti lähes missä kunnossa tahansa olevat tönöt voidaan luokitella korjauskelpoisiksi.

- jos kiinteistössä havaitaan virhe, tehdään asiasta reklamaatio. Jos myyjän kanssa ei päästä neuvotteluratkaisuun, on seuraava vaihe asian vieminen käräjille. Kannattaa huomioida, että (paikkakunnassa riippuen) käräjille päästään useiden kuukausien kuluttua - oma aikansa menee myös todistusaineiston ja asiantuntijoiden hankkimiseen. Kun asia on käräjillä käsitelty, niin todennäköisesti jompi kumpi on tuomioon tyytymätön, jolloin siitä valitetaan hoviin. Koko oikeusprosessi kaikkineen voi kestää vuosia ja rahaa palaa tuhansia euroja jo pelkästään asianajajiin. Kiinteistöä ostettaessa kannattaa tarkistaa oma oikeusturvavakuutuksensa kattavuus... Käräjille lähteminen kannattaa arvioida tarkasti; joskus kiinteistön korjaaminen tai myyminen (tappiolla) voi olla loppujen lopuksi parempi vaihtoehto.

- lähes kaikissa vakuutuksissa kaikki kiinteistössä ilmenevään homeeseen liittyvät kustannukset (mm. homesaneeraus, irtaimiston puhdistus tai uusiminen) on rajattu korvauksen ulkopuolelle. Myyjä puolestaan voi todeta ettei hänen aikaan ongelmia ole ollut, joten ei kannata luottaa siihen, että jostakin tulee saamaan korvauksia mahdollisen homevaurion tullessa ilmi. Homeista sinänsä voidaan päätellä jotain asioita; osa homeista on ns. sekundäärejä eli toisen "asteen" homeita, jolloin homeongelma on jo pitkään muhinut mutta homeen muodostumisen alkuajankohtaa on mahdoton todistettavasti määritellä.

- ostajalle sälytetään yllättävän paljon vastuuta kiinteistön kunnon selvittämisestä. Kuntotarkastus katsotaan selvityksesksi kiinteistön kunnosta MUTTA pahimmillaan ongelmat, jotka eivät ole tulleet ilmi kuntotarkastuksessa voidaan tulkita siis syntyneen vasta tarkastuksen jälkeen, jolloin myyjä vapautuu vastuusta ja kuntotarkastuksilla ei vastuuta olekaan... Eli pahimmillaan kuntotarkastus toimii myyjän eduksi ostajaa vastaan. Ja kuntotarkastuksesta on syytä tietää, että se on yksittäisen henkilön AISTIN VARAINEN arvio kiinteistön kunnosta. Siis täysin subjektiivinen näkemys kiinteistön kunnosta eikä ostajalla ole mitään keinoja "mitata" kuntotarkastajan ammattitaitoa. Välittäjän tai myyjän valitsemaan kuntotarkastajaan ei tule suostua mutta ylipäätänsä luotettavan kuntotarkastajan löytäminen voi olla melko vaikeaa. Kuntotarkastuksissa tehtävät pintamittaukset ovat myöskin täysin rittämättömiä - monesti ongelmat ovat syvemmällä eikä pintamittaus paljasta ongelmia. Ja jälleen kerran - jos pintamittauksella on todettu esim. pesutilat kuiviksi niin on jokseenkin vaikea jälkikäteen todistaa, että mahdollinen kosteusvaurio onkin syntynyt jo edellisen omistajan aikana. Jos ei teetä kuntotarkastusta niin saa varautua käräjillä kertomaan seikkaperäisesti miten on kiinteistön kunnon selvittänyt ennen kauppoja.

Vinkkejä vanhan kiinteistön ostoa harkitseville:

- selvitä ensimmäisenä millainen lattiakaivo pesutiloissa on ja onko siinä korokerengas. Jos siinä on korokerengas niin enempää ei kohteesta kannatakaan enää selvittää vaan etsi seuraava kohde... Tämä on kokeneelta homeasiantuntijalta saatu neuvo - korokerengas lattiakaivossa tietää lähes poikkeuksetta ongelmia. Ja jos et tiedä mikä on korokerengas niin älä osta kiinteistöä...

- älä anna hienojen pintojen hämätä - vasta tehty pintaremontti voi peittää homeenhajun täysin ja piilottaa epäkohdat

- selvitä salaojitus sekä niiden toimivuus - "kyllä niiden pitäisi toimia" ei ole riittävä vastaus...

- mitä alkuperäisemmässä kunnossa kiinteistö on, niin sitä parempi. Monesti väärin tehdyillä remonteilla on saatu tuhoa aikaan; varsinkin kosteat tilat on usein puutteellisesti vesieristetty (pahimpia 80-luvulla tehdyt laajennukset sekä pesutilojen remontit)

- selvitä talon elinkaari mahdollisimman tarkasti: miten on rakennettu (millainen perustus, millaiset rakenteet), mitä korjauksia ja remontteja on tehty. Jos kiinteistössä on viime aikoina tehty jotain parannuksia/korjauksia ja ne on teetetty ulkopuolisella, niin ota yhteyttä tekijään - ammattilaisen käsitys kiinteistön rakenteista voi olla eri kuin myyjän.

- lainaa kirja "Homehelvetti - kriisistä ratkaisuihin" (Halonen-Helimo-Kananen); ei siksi, että se pelottelisi olemaan ostamatta vanhaa taloa vaan siksi, että kirjassa on hyvin kattava tarkistuslista sekä tietoa eri vuosikymmenillä rakennettujen talojen "tyyppivrheistä" eli vaaranpaikoista. Niiden avulla osaat kysyä oikeita asioita ja tiedät mihin kiinnittää huomiota. Kirja on ihan hyvää luettavaa kaikille kiinteistön ostoa harkitseville, koska suomalaisista kiinteistöistä noin kolmannes on kosteusvauroinen tai homeinen.

t. yksi joka ei enää ikinä osta vanhaa taloa

varmasti parempaa laatua kuin vanhoissa taloissa siitä pitää rakennusvalvonta huolen. Eri asia sitten miten rakennettu niitä kun ei kunnolla pystytä valvomaan. Jos uutta tekee niin kannattaa itse vahtia kuin haukka...näin me tehtiin ja varmasti on laatua tämä talo :D

siella voi tulla yllatyksia vastaan. ehka alue viela eristetaan.

siella voi tulla yllatyksia vastaan. ehka alue viela eristetaan.