Minkälaisia tragedioita sota on suvussasi aiheuttanut?

Isoäitini piiloitettiin Ruotsiin eri nimellä ja sieltä siirtyi pikavauhtia Suomeen. Sukulaisia siirrettiin Puolaan ja tapettiin siellä.

Kovin pitkälle sukuun en tiedä, mutta isoisä tuli sadasta aika kiukkuisena kaveria ja ryyppäsi itsensä hengiltä. Isoäiti porskutti aika tehokkaasti eteenpäin silti, vaikka äiti oli kyllä juuri tuossa pääsiäisen aikaan löytänyt jotain isoäidin masentumiskirjeitä isoisän kuoleman ajalta.



Ukki taas oli onnekseen lennätintoimistossa sota-ajan, joten säästyi niiltä hirveimmiltä asioilta. Mummo pyöritti sillä aikaa kolmen pienen lapsen taloutta yksin yhdessä vuokrahuoneessa jonkun vedettömän ja sähköttömän omakotitalon yläkerrassa. Iltaisin saatuaan lapset nukkumaan alkoi kuorimaan jotain jyviä, jotta saisi ne likoon aamupuuroa varten.



Olen monesti miettinyt miten siinä voi pärjätä, rontata nyt kolmea ihan pientä lasta (jotain 4v 1,5v ja vauva) portaissa yksin, kun pitää kantaa talon vedet ja pyykätä käsin.. huoh. Ja huusi ulkona.