Mua niin suututtaa maaseudun

Veljeni naapurissa oli tuollainen vanha talo, jonka perikunta lopulta myi. Uudet asukkaat maksoivat jonkun muodollisen summan ja saivat talon pihapiireineen. Ensitöikseen he sulkivat reitin veljen pelloille vedoten siihen, että traktorit pihatiellään häiritsivät. Piti hankkia virallinen kartta ja osoittaa, että se "pihatiensä" ei ollut heidän maillaan vaan veljeni omistuksessa, heillä oli siihen vain rasiteoikeus. Seuraavaksi alkoi remontti, jonka oletettiin onnistuvan talkoilla eli tämän tästä tuli postilaatikkoihin monisteita, joissa kutsuttiin talkoilla tekemään milloin kattoa, milloin ulkoseinien maalaamista. Traktoreita pyydettiin naapurista lainaksi kesken pahimman peltotyöajan ja hermostuttiin, kun naapurit eivät ehtineet paikalle auttamaan. Sähkömiehelle ei haluttu maksaa kuitilla vaan esitettiin, että osa summasta olisi verotonta, osa verollista. Kuulema molemmille hyvä diili. Joka kevät soittavat ympäristötarkastajalle, että tiellä on sontaa ja pihassa haisee. Joka kevät tarkastaja tulee paikalle ja toteaa, että lannanlevitys tehty kaikkien määräysten mukaisesti, maanomistajan yksityistienpätkä ei ole sellainen alue,johon tarkastajalla olisi valtuuksia puuttua. Ei edes silloin, kun joku kokee sen omaksi pihatiekseen. Siksi siltä kylältä ei myydä muita taloja. Jo tämä yksi osa-aika-asukas saa niin paljon harmia aikaan, että enempiä ei tarvita.

Eikö tuollainen kuitenkin ole aika poikkeuksellista?

jostain 50-luvun maaseudusta. Puhutaan yhteisöllisyydestä ja änkeydytään joka paikkaan tajuamatta, että esimerkiksi hirvijuhlat eivät välttämättä ole kuin maanomistajille tarkoitettuja. Tai että kylän hiihtokilpailuissa tärkeintä ei olekaan hiihto vaan yhdessäolo eli ei merkitystä sillä, miten nopea 2v Silja on vaan ideana on joskus päästä maaliin. Vaikka äidin saattelemana.

osuit naulan kantaan

se on juuri näin,ongelmia tulee jos nirppanokka-kaupunkilaisille myyt.Aina haisee tai muuten tehdään työtä yömyöhään joka häiritsee heidän vapaa-aikaansa. Itte ootte maineenne pilannu .EI MYYDÄ TEILLE.

eikä edes ostamassa mitään. Ei edes maalta lähteneille myydä?? Moni haluaa pienen töllin kotikylästä kesäpaikaksi.

myös perikunta jokunen vuosi sitten talon muualta muuttaneille. Ihan mukavia ihmisiä ovat, en tajua mistä te temmotte tuollaisia juttuja kuin tuossa ylempänä. Mahtaisiko teissä olla itsessännekin vikaa?



Tosin kyllä meillekin sattui yksi huvittava tapaus uusien naapureiden kanssa. Kantava tamma oli ulkona talvella about 10 astteen pakkasessa. Naapuri järjesti itsensä kiertäen kaartaen kahville meille ja sai lopulta kysyttyä että "eiks toi raskaana oleva hevonen pitäs ainakin pitää sisällä". Sit kun päästiin juttelun alkuun, niin tunnusti, että miehensä oli käskenyt tehdä eläinsuojeluilmoituksen koska me "ei päästetä raskaana olevaa hevosta sisälle". Lapsiakin oli kuulemma "vauvan tuleva äiti" säälittänyt niin että olivat itkeneet. :=DD



No, onneks rouva tuli juttelemaan ennen kuin ryhtyivät tuumasta toimeen.

se on juuri näin,ongelmia tulee jos nirppanokka-kaupunkilaisille myyt.Aina haisee tai muuten tehdään työtä yömyöhään joka häiritsee heidän vapaa-aikaansa. Itte ootte maineenne pilannu .EI MYYDÄ TEILLE.

eikä edes ostamassa mitään. Ei edes maalta lähteneille myydä?? Moni haluaa pienen töllin kotikylästä kesäpaikaksi.

eikä mitään tölliä. Jos ne hyväksyisivät talon kunnon, niin ei olisi ongelmaa, mutta kun eivät tajua koko juttua.

Olen kaupungista maalle muuttanut nykyinen maalainen. Meillä on juuri kuvaillun kaltainen tierasite. Tiesimme sen ostaessa, ei tullut yllätyksenä. Yllätyksenä tuli se, että maajussin olisi pitänyt saada parkkeerata autonsa meidän tontille. Ehei, ei onnistunut puunalkujen tuhoaminen vaan joutui jättämään autonsa tielle. Tieoikeus kun koskee vain tieltä kulkua tietylle pellolle, huom. siis tietylle pellolle, ei esim. metsätöihin.

Täällä on joka niemessä ja notkossa juuri näitä perikunnan taloja ja mökkejä joita ei haluta myydä pois. Ja jos myytäisiin niin lahosta "mökistä" postimerkkitontilla ilman rantaa pyydetään kuusinumeroinen summa, kun onhan se Elsi-tädin vanha mökki niiiiiin kiva ja ihana. Siinä ne talos ja mökit sitten rauhassa mätänee pois, ja samalla omistajat valittaa kun maaseutu kuolee pois.



Miksiköhän kuolee?

Mullakin olisi tältä istumalta vaikka kuinka monta tarinaa kerrottavaksi omista kokemuksista ja tuttujen kokemuksista ihan eri kyliltä ja eri maakunnista. Enpä nyt jaksa kuitenkaan kovin pitkästi tarinoida.



Mutta jokaiselle isommalle kylälle riittää niitä naapureita, jotka ovat ottaneet elämäntehtäväkseen valittaa viranomaisille joka ikisestä työvaiheesta, jolla viljelijä yrittää tilaansa hoitaa. Kun ei ole ymmärrystä normaalista maatilan toiminnasta, niin sitten vastustetaan ihan vain periaatteesta ja vastaan laittamisen ilosta.



Juuri tuosta lannanlevityksestä valitetaan. Tiemaksuja ei makseta, kun eihän kaupungissakaan tarvi maksaa. Ympäristöluvista valitetaan aluehallintovirastoon asti, vaikka kaikki on suunniteltu naapurit huomioon ottaen. Toisten maita käytetään kuin omia, kun mitä se muka haittaa.



Nämä ei siis ole tapahtuneet minulle, mutta tunnen paljon maalaisia, ja tällaisista kokemuksista ihmiset puhuvat koko ajan. Ja tämä on nykyajan ilmiö, joka johtuu siitä, että jotkut maalle muuttajat ovat niin vieraantuneet maaseudusta, että häiriintyvät ihan normaalista naapurien työnteosta. Joillekin se jatkuvat viranomaisille valittaminen varmasti tuo myös jotain vallantunnetta.

Olen kaupungista maalle muuttanut nykyinen maalainen. Meillä on juuri kuvaillun kaltainen tierasite. Tiesimme sen ostaessa, ei tullut yllätyksenä. Yllätyksenä tuli se, että maajussin olisi pitänyt saada parkkeerata autonsa meidän tontille. Ehei, ei onnistunut puunalkujen tuhoaminen vaan joutui jättämään autonsa tielle. Tieoikeus kun koskee vain tieltä kulkua tietylle pellolle, huom. siis tietylle pellolle, ei esim. metsätöihin. Täällä on joka niemessä ja notkossa juuri näitä perikunnan taloja ja mökkejä joita ei haluta myydä pois. Ja jos myytäisiin niin lahosta "mökistä" postimerkkitontilla ilman rantaa pyydetään kuusinumeroinen summa, kun onhan se Elsi-tädin vanha mökki niiiiiin kiva ja ihana. Siinä ne talos ja mökit sitten rauhassa mätänee pois, ja samalla omistajat valittaa kun maaseutu kuolee pois. Miksiköhän kuolee?

Valitetaan ettei kylälle tule asukkaita, väki vanhenee ja muuttaa kirkolle palvelutaloon. Mutta kun täällä ei edes ole tontteja tarjolla, kun "meillei edelleenkään myyrä".

Just alkuperäismaalaisen mieheni kanssa puhuttiin näistä mätänevistä taloista. Erittäin taloustaitoisena ihmisenä oli sitä mieltä että jos meille tulee maakauppojen yhteydessä ylimääräisiä taloja, ne pannaan ilman muuta myyntiin. Summakaan ei tarvitse olla niin suuri, talothan eivät paikallaan tyhjänä tönöttäessään kuitenkaan tuota mitään.

.

Omistaja päättää, mitä se sun napaa kutittaa???

Kyllä mua usein silkka yksinkertaisuus kutittaa =)

Miksi sinä et ole yksinkertainen, jos haluaisit sen talon omistaa, mutta sen nykyinen omistaja on?

Jospa omistaja haluaa säilyttää talon ja tontin perinnöksi tuleville sukupolville, muistona niistä edellisistä.

Ei se tarkoita sitä, että omistaja olisi "yksinkertainen", vaikka sinä itse olet liian yksinkertainen ymmärtääksesi sen talon omistamisen arvoa.

eivät ole mitään miljoonafooninkisia jättimäisiä, superhyvistä hirsistä tehtyjä pohjalaistaloja jotka kestää tuulet ja ydinsodat vaikka maailman tappiin, vaan ne ovat noita perähuoneen ja tuvan kokoisia surkeita laudoitettuja töllejä, joiden seinät on tiivistetty paperilla ja joita myös suureellisesti rintamamiestaloiksi kutsutaan. Hyvässä lykyssä niihin on joku joskus laitattanut sisäkylppärin ja vessan, mut nekin on tehty niin, että ne takuulla ovat tuoneet hometta rakenteisiin.

Talot eivät siis yksinkertaisesti enää vastaa nykyihmisen vaatimuksia asumisen talosta pelkästään jo ahtaiden asuinneliöidensä vuoksi. Siksi ne jäävät tyhjilleen.

mutta silti jaksaa oikein suututtaa, kun joku muu ei myy. Pitäisikö ap:n ehkä harkita oman elämän hankkimista.



Meillä on talo, jota ei olla myymässä, koska meidän intressissä on oman tilan kehittäminen, ei asuntojen tarjoaminen muille. Kun tilalta aletaan lohkomaan tontteja talojen ympärille, niin pitkällä tähtäimellä se on tilan pirstaloimista, mitä ei kukaan tilan kehittämistä ajatteleva suosittele.

eivät ole mitään miljoonafooninkisia jättimäisiä, superhyvistä hirsistä tehtyjä pohjalaistaloja jotka kestää tuulet ja ydinsodat vaikka maailman tappiin, vaan ne ovat noita perähuoneen ja tuvan kokoisia surkeita laudoitettuja töllejä, joiden seinät on tiivistetty paperilla ja joita myös suureellisesti rintamamiestaloiksi kutsutaan. Hyvässä lykyssä niihin on joku joskus laitattanut sisäkylppärin ja vessan, mut nekin on tehty niin, että ne takuulla ovat tuoneet hometta rakenteisiin.

Talot eivät siis yksinkertaisesti enää vastaa nykyihmisen vaatimuksia asumisen talosta pelkästään jo ahtaiden asuinneliöidensä vuoksi. Siksi ne jäävät tyhjilleen.

saa päättää omasta omaisuudestaan haluamallaan tavalla .Mitä se kellekään kuuluu myikö vai ei. Kummallista ajattelua. Mädäntyköön mökit, ei kuulu sivullisille.

Seurakunta möi tontin, jonne kulkutie menee toisen talonomistajan kanssa yhteistä tietä ja jatkaa tämän pihapiiristä eteenpäin. Tie on siitä mennyt aina. Nyt tämän vanhan savolaisasukin mielestä ko. tietä mökille ei saa käyttää ja kaikesta muustakin kuten lumitöistä hän valittaa. Uuden hienon mökin paikallisilla rakennuttanut loma-asukas kyllästyi ja pisti paikan myyntiin.



Voi tietysti sanoa, ettei tässäkään tapauksessa uusi tulokas sopeutunut kylän tapoihin :)

Te ette voi mitenkään tietää mitä suunnitelmia talojen ja niiden pihapiirien omistajilla on niille paikoilleen.



Mekin omaamme hyvät taloustaidot. Silti ollaan mietitty eläketalon paikkaa, vaikka eläkeikään on vielä 30 vuotta aikaa. Emme kuvittele olevamme niin ainutlaatuisia ihmisiä, että olisimme ainoat maanomistajat, jotka miettivät minne eläketalon rakentavat. Joilloin voi jopa olla jo hyvä pihapiiri valmiina, joka vain odottaa sitä eläketalon rakentamista.



Ja sitten ap ihmettelee miksi eivät myy ja hän kyllä myisi. Edelleenkään ei pitäisi sun napaa kutitella mitä käyttöä maanomistajat ovat tonteilleen suunnitelleet.

Just alkuperäismaalaisen mieheni kanssa puhuttiin näistä mätänevistä taloista. Erittäin taloustaitoisena ihmisenä oli sitä mieltä että jos meille tulee maakauppojen yhteydessä ylimääräisiä taloja, ne pannaan ilman muuta myyntiin. Summakaan ei tarvitse olla niin suuri, talothan eivät paikallaan tyhjänä tönöttäessään kuitenkaan tuota mitään.

Onneksi sinulla on niin viisas mies että esittämäsi ongelma ratkesi!

jossa rasitetie oli ihan muualla kuin siinä, missä tie oli ollut aina. Oli todella hankala saada mökkiläinen uskomaan, että hänellä ei ole oikeutta sen tien käyttämiseen, vaikka se oli paremmassa kunnossa kuin muinainen rasitetie. Kannattaa ennen kauppoja tarkistaa, mistä kulku tontille oikeasti on. Tie melkein perille ei merkitse, että se tie olisi käytettävissä.

Jos joltain yhtäkkiä ennalta arvaamattomasti kysytään puhelimessa kesken arkitöiden, että möisitkö sen vanhan talon sieltä, niin aika moni vastaa, ettei ole myymässä mitään. Ja se siitä sitten.



Mutta myyjän kannattaa tietenkin olla muutaman kuukauden tai vuoden päästä uudelleen yhteydessä ja kokeilla, joko ajatus myymiseen olisi kypsynyt. Joskus käy niin, että kun myyjäehdokkaalle antaa aikaa sulatella asiaa, niin kaupat sitten syntyvätkin. Mutta kaupat jää tekemättä, jos ostaja olettaa, että siinä kiireen keskellä omistaja osaisi antaa tuntemattomalle soittajalle huolella harkitun vastauksen.

Ja toki jokainen saa tehdä omaisuudellaan ihan mitä tahtoo. Se ei silti estä mua suremasta niiden talojen kohtaloa. Mitä valtavaa haaskausta.

Ilmeisesti se on teille liian vaikea ymmärtää.

Olen kaupungista maalle muuttanut nykyinen maalainen. Meillä on juuri kuvaillun kaltainen tierasite. Tiesimme sen ostaessa, ei tullut yllätyksenä. Yllätyksenä tuli se, että maajussin olisi pitänyt saada parkkeerata autonsa meidän tontille. Ehei, ei onnistunut puunalkujen tuhoaminen vaan joutui jättämään autonsa tielle. Tieoikeus kun koskee vain tieltä kulkua tietylle pellolle, huom. siis tietylle pellolle, ei esim. metsätöihin. Täällä on joka niemessä ja notkossa juuri näitä perikunnan taloja ja mökkejä joita ei haluta myydä pois. Ja jos myytäisiin niin lahosta "mökistä" postimerkkitontilla ilman rantaa pyydetään kuusinumeroinen summa, kun onhan se Elsi-tädin vanha mökki niiiiiin kiva ja ihana. Siinä ne talos ja mökit sitten rauhassa mätänee pois, ja samalla omistajat valittaa kun maaseutu kuolee pois. Miksiköhän kuolee?

vaan kulkemiseen. Eli ei ole olemassa tieoikeutta tietylle pellolle vaan on olemassa rasitetie, jota sen pellon omistaja saa käyttää. Hän saa mennä pellolle tai metsään, sillä ei ole merkitystä. Ainoa merkitys on sillä, että omistaa sen pellon tai se pelto on hallinnassa esim vuokralla. Kulkemisen tarkoituksella ei ole merkitystä.

Sinulla ei oikeasti taida olla mitään tonttia.

Jos haluaa vaikka laajentaa navettaa, ovat nämä vanhan talon ostaneet ensimmäisinä estämässä rakennustöitä. He eivät halua hajuhaittoja! Eli muutetaan maalle ja ryhdytään sen jälkeen tekemään kaikki mahdollinen, että alkuperäisillä asukkailla olisi hankalaa. Joka kevät pitkät itkut siitä, miten tiet ovat huonossa kunnossa ja tiekokouksessa samanlaiset parut, kun täytyy maksaa tienpidosta lisää, että tie on haluamassaan kunnossa.