Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Pelkään, että menetän kohta kaiken...
08.04.2012 |
Sairastan kaksisuuntaista mielialahäiriötä. Olen kuitenkin pärjännyt sairauden kanssa vaikka sitä on hoidettu väärin. Menestyin lukiossa ja valmistuin yliopistosta hyvään ammattiin. Olen kuluttanut hypomaniassa aivan mielettömät summat rahaa koska olen tienannut niin hyvin. Nyt on velkaa velan päälle enkä tiedä mistä tiistaina aloitan tämän kaiken setvimisen... Sain oikean lääkityksen 3 viikkoa sitten ja tuntuu kuin olisin saanut silmälasit nähdä maailma oikeanlaisena vuosien sokeuden jälkeen.
Velkaa on melkein 100 000€. Pankista en saa enää lainaa koska ei ole takaajaa. Tilillä 100€, yksi 4-vuotias elätettävänä.
Korttitalo kaatuu pian. Onneksi on vakityö ja hyvä palkka. Olen ihan romahtamispisteessä. Luottotiedot menee ja se on kamala häpeä. En voi puhua tästä kenellekään. Mistä voisin saada apua?
Kommentit (6)
Mulla on kanssa kaksisuuntainen. Tyyppi II, tai sekamuotoinen. Olen jo kerran kiivennyt vaikean masennuksen kourista normaalielämään.
Nyt olen lääkityksellä ja terapiassa, oma (pankin) koti ja perhe. Kaikki hyvin? Ei.
Joko nukun niin paljon kuin pystyn ja olen kuitenkin väsynyt, tai sitten en nuku ja olen väsynyt. En tunne enää mitään muuta kuin ärtymystä ja surua. Tunnen että lapsillani olisi asiat paremmin ilman äitiään. He ansaitsevat niin paljon parempaa. Tunnen että minussa ei ole mitään hyvää. Tahdon rangaista itseäni, en ansaitse mitään hyvää koska olen paha. Toivon että saisin jotenkin hävitettyä itseni tästä elämästä, kuin en olisi koskaan ollut olemassakaan. Toivon etten koskaan olisi syntynytkään.
Kaikesta huolimatta elän vielä suhteellisen normaalia elämää, tungen vain kaiken taka-alalle ja painan päälle.
Anteeksi purkaukseni. Jotenkin se vain tursusi yli, koska minullakin on kaksisuuntainen ja minäkin pelkään että menetän kohta kaiken. Enkä minäkään oikein voi ilmaista näitä tunteitani kenellekään.
Toivon että löydät avun jostain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä on katala sairaus. Nyt 6 vuoden lääkehoidon jälkeen minulta purettiin pois masennuslääke ja aloitettiin Deprakine ja todella maailma muuttui. En vaan haluaisi muuttaa meidän ihanasta asunnosta, koska lapsi kotiutunut tänne hyvin, päiväkoti on ihan vieressä, naapuriperheet ihania. Vuokra on 1200€/kk. Saan palkkaa n. 100 000€/vuodessa, mutta maksan toki yli 40% palkasta veroa. Kaapit täynnä kalliita vaatteita ja kenkiä, jota en edes muista ostaneeni. Kun lapsi on kanssani tai teen työtä, hoidan ne suurella sydämellä ja keskittyen, mutta kun lapsi on isällään joka toinen viikonloppu en edes muista näistä päivistä mitään. Maanataina sitten huomaan omistamani tuhansien eurojen arvosta laatukosmetiikkaa, kalliita koruja ja laukkuja ja olen varannut kalliita matkoja... Jos tuota ihanaa lasta, elämäni iloa ja rakkautta ei olisi, en varmaan jaksaisi elää lainkaan.
Mutta, ajattele, että kyseessä on ns asuntovelka, köyhätkin lyhentelee sataatonnia, eli soita velkojille ja sovi maksuaikataulusta, olet sentään hyvin tienaava.
Olen 35v. ja nyt vasta hyväksynyt sairauteni. Tämä jokapäiväinen helvetillinen tasapainoilu oman mielen kanssa vie voimat. Anteeksi myös oma purkaukseni, en voi kenellekään maailmassa puhua tästä paitsi toki psykiatrilleni.
Olen 35v. ja nyt vasta hyväksynyt sairauteni. Tämä jokapäiväinen helvetillinen tasapainoilu oman mielen kanssa vie voimat. Anteeksi myös oma purkaukseni, en voi kenellekään maailmassa puhua tästä paitsi toki psykiatrilleni.
Vertaistukipalstoista ei ole hajuakaan.
Se numero mikänytolikaan.
Alue: Aihe vapaa
http://www.kuluttajavirasto.fi/fi-FI/velkaneuvo.aspx
Myös joka kunnassa on velkaneuvontaa. Onneksi sulla on työtä ja hyvä ´palkka. Kyllä sä selviät. Bipolaarihäiriö on kurja sairaus. Hienoa että olet saanu lääkityksen.