Laittaisitteko alle 3-vuotiaan päiväkotiin?

koska meillä on varaa siihen. (juuri ja juuri)

Mutta monilla ei ole varaa olla kotona ja siksi muksut laitetaan jo ihan pikkusina päiväkotiin. Ihan ihmisiä niistäkin tulee!!!

laittanutkin kaikki 4 lasta alle 3-vuotiaina päiväkotiin. He ovat saaneet päiväkodista sydänystäviä, joiden kanssa käyvät koulua, harrastuksissa ym.. Tokihan aamuisin tuntui usein, että asiat voisi (?) toisinkin olla, mutta miedän lasten päiväkodissa oli todella ihana yhteishenki ja ohjaajat, joten en kadu ratkaisuja tänäkään päivänä. Nykyään pk-opeja kun tulee vastaan, niin vaihdetaan kuulumisia, heidän lapsiaan on myös samoissa harrastuksissa, samoilla luokilla ym. Ihana muistot kaiken kaikkiaan lasten päiväkotiajoista ja nuorinkin on nyt 8-vuotias tokaluokkalainen, että päiväkotiurat on meillä nyt käyty.

Töissä on käytävä, että saa ruokaa, vaatteita ym. Ihan normaalia elämää se on =D.

Ja osa on ollut kotihoidossa taaperoikäsenä ja osa on menossa hoitoon pienenä.



Hyvin pärjäsi pienet, tuo on vanhemman pään mielipide. Ei kokemus.

Mulla on 4 lasta, ensimmäinen ja toinen menivät pkhon kun olivat 5v ja vajaa 4v. Kolmas meni pkohon jo 1v11kk ikäisenä ja neljäs 2v 8kk ikäisenä. Aina se elämä ei mene ap niinkuin suunnittelee ;) Ja pakko mainita, mun kaksi vanhinta jotka siis menivät pkhon jo melko "vanhoina" olivat juuri ne jotka eivät viihtyneet siellä, itkivät usein,etenkin toinen lapsistani itki kun piti mennä, tuntui pahalta pakottaa lasta menemään sinne :/ Mutta kaksi nuorimmaistani, viihtyvät todella hyvin ja kaikista eniten tuo kuka meni 2v 8 kuisena :)

Itse olen ollut päiväkodissa töissä 15 vuotta enkä tule lastani koskaan laittamaan päiväkotiin alle 3-vuotiaana. Kahdentoista lapsen ryhmä on aivan liian suuri tuon ikäiselle.

kun oli ihan pakko, mutta ONNEKSI saimme soviteltua lyhyen hoitoajan eli oli ekat puoli vuotta hoidossa vain 6 tuntia eli 9-15 välisen ajan. Minä vein lapsen töihin mennessä ja mies haki kolmelta. Itse tein töitä 10-16 ja mies pelkkää yötyötä.



Nämä 2 muuta lasta sitten ovat saaneet olla kotona reilut 3-vuotiaiksi josta olen tosi onnellinen.

Rohkeus ja sosiaaliset taidot ym. vaihtelevat jopa saman perheen lapsilla. Kaikki meillä ovat olleet kylläviimeistään 3-vuotiaina valmiita, osa selvästi jo 2-vuotiaina.

Aion aikanaan ku lapsia saan, pitää lapsen kotona VÄHINTÄÄN kaksivuotiaaksi, mieluimmin viisivuotiaana vasta päiväkotiin.



Koska tulevaa eri voi kuitenkaan aina ennustaa, niiin sanottakoon että jos ei ole varaa olla pitkään kotona, voisin alle kolmevuotiaan laittaa perhepäivähoitajalle. Päiväkotiin sen ikänen on liian pieni vielä.



Mut jos suunnitelmani onnistuu, lapsi pysyy kotona 4-5vuotiaaksi ja menee silloin päiväkotiin. Siinä iässä hiljalleen jo kaipaa ikästään seuraa + oppiipa toimimaan ryhmässä jo ennen eskaria...

Provohan tämä taisi olla :). Mutta näyttivät jotkut tähän tarttuneen. Tuolla asenteella päivähoitoon suhtautuvat vanhemmat ainakin varmistavat, ettei lapsensa vielä kolmevuotiaanakaan sopeudu kovin hyvin päivähoitoon.



Jos se päiväkoti on hirveä kauhistus, niin eihän se oma mussukka siellä vielä neljä- tai viisivuotiaanakaan osaa olla ja vika on tietysti tarhassa. Parempi tietysti jättää eskarikin väliin ja sitten laittaa suoraa kouluun - voi raukkaa, kun siellä sitten joutuukin olemaan isossa ryhmässä yhden opettajan paimennettavana.

Provohan tämä taisi olla :). Mutta näyttivät jotkut tähän tarttuneen. Tuolla asenteella päivähoitoon suhtautuvat vanhemmat ainakin varmistavat, ettei lapsensa vielä kolmevuotiaanakaan sopeudu kovin hyvin päivähoitoon.

Jos se päiväkoti on hirveä kauhistus, niin eihän se oma mussukka siellä vielä neljä- tai viisivuotiaanakaan osaa olla ja vika on tietysti tarhassa. Parempi tietysti jättää eskarikin väliin ja sitten laittaa suoraa kouluun - voi raukkaa, kun siellä sitten joutuukin olemaan isossa ryhmässä yhden opettajan paimennettavana.

Niin, ja aina se opekin sitten juuri tämän "herkän, tunnollisen, täydellisen, fiksun" lapsen ottaa silmätikukseen ihan aiheetta ja äitee on barrikadeille nousemassa Suomen koululaitosta vastaan :)

Itse EN voisi edes kuvitella!

Koska alle 3-vuotiashan on ihan vauva ja mun mielestä niin pienen paikka on vaan äidin ja isän lämpimässä, turvallisessa syleilyssä.

Minua ainakin pelottaisi että oma lapseni olisi aivan liian herkkä ja herkkä särkymään etenkin alle 3-vuotiaana...

Jopa kun päiväkodeissa on kaikkea kiusaamista. Niin haluan ehdottomasti suojella lastani kaikelta semmoiselta mahdollisimman kauan!

3-vuotias on sentään sen verran vanha että osaa kyllä kotona suoraan kertoa jos häntä kiusattaisiin päiväkodissa ja on muutenkin jo itsevarmempi ja osaa varmasti näpäyttää paremmin takaisin kun 1-2vuotias....

Sinut ap laittaisin hoitoon, olet niin herkkä että et kestä elämää sitten kun se sun kullannuppus saavuttaa uhmaiän ja se ihku symbioosi katkeaa.

Ihan naurettava olet.

terveisin alle 3-vuotiaiden ryhmän lastentarhanopettaja.



Vaikka tiimi olisi paras mahdollinen, ei päiväkoti voi tarjota tuon ikäiselle kuin kohtuullisen kasvuympäristön.



Alle kolmivuotias tarvitsee eniten syliä, eikä sitä lapsiryhmässä vain riitä jokaiselle. On autettava kävelemään harjoittelevia, vaihdettava vaippaa, syötettävä, saatava jokainen puetuksi kurahaalareihin... Jos parillakin lapsella tulee samanaikaisesti itku, joutuu vähintään toinen odottamaan.



Henkilökuntaa tarvittaisiin pienten ryhmään ehdottomasti lisää, muttei sekään vielä ratkaisisi ongelmaa - alle kolmivuotias tarvitsee ennen muuta omat vanhempansa.



Mekin teemme parhaamme, mutta tietäisittepä vain, kuinka monta kertaa päivän aikana kuuluu pieni ääni, joka sanoo "Minun isi tulee pian minut hakemaan. Tulee. Minun isi tulee."

3 kuukautisena. Ihan normaalia siellä. Eikös hollantilaiset ole ihan normaaleja ihmisiä silti??

Jep, rahalla saa monenlaista mut ei sitä rakkautta ja turvallisuuden tunnetta mikä pitää lähtee rakentuu vakaalta kotipohjalta et kehittyy jonkin näköset vahvat kommunikointi taidot. Eikä se et sysätään heti johonkin laumaan. Niin kuin sanoin et jotkut laumassa voi olla aikamoisia susia ja repiä etenkin kappaleeks semmosen jolla ei oo tempperamenttiä ja tervettä itsetuntoa, itseluottamusta siellä pohjalla... Se lähtee tiiviistä, turvallisesta kotielämästä!



Minusta on ihana itsekin vaan sellaset kotiaamut lapsen kanssa, et antaa lapsen rauhassa heräillä, tuijotella telkkua ja syödä siinä aamiaista sit ulkoilee jne. :)



Enkä edes luota niihin kaikkiin hoitotäteihin! Jotkut niistä voi olla erittäin v*ttumaisia ja epäluotettavia hoitajia..... Mun vauvaa ei hoida kukaan vieras ihminen, vaan minä ite, oli miten oli ja PISTE! siitä en tingi.



Mun ei itse oo tarvinnut koskaan olla päiväkodissa. Oli aina mahdollista et olin mummolassa hoidossa, mikä oli ihan kiva. Ja ei alle 3-vuotias sen kummemmin vielä kavereita tarvitsekaan kun ole muistikuviakaan oikeen elämästä, kyllä se riittää et joku äidin/isän kaveri käy puolin ja toisin kylässä ja voi ottaa oman lapsen mukaan ja sit saa pienokaiset leikkiä. Tai tehdään tällit jonnekki muualle, uimahalliin tms. Tai mennään vaan puistoon ja siellä hän näkee ja tapaa ikäisiään



3-vuotiaasta ylös päin alkaa olla sit niiden kaverisuhteiden muodostaminen pikku hiljaa tärkeämpää ja sillon päiväkodissa on varmaan mukava puuhastella ja leikkiä kavereiden kanssa



MUT EI ENNEN SITÄ!

terveisin alle 3-vuotiaiden ryhmän lastentarhanopettaja.

Vaikka tiimi olisi paras mahdollinen, ei päiväkoti voi tarjota tuon ikäiselle kuin kohtuullisen kasvuympäristön.

Alle kolmivuotias tarvitsee eniten syliä, eikä sitä lapsiryhmässä vain riitä jokaiselle. On autettava kävelemään harjoittelevia, vaihdettava vaippaa, syötettävä, saatava jokainen puetuksi kurahaalareihin... Jos parillakin lapsella tulee samanaikaisesti itku, joutuu vähintään toinen odottamaan.

Henkilökuntaa tarvittaisiin pienten ryhmään ehdottomasti lisää, muttei sekään vielä ratkaisisi ongelmaa - alle kolmivuotias tarvitsee ennen muuta omat vanhempansa.

Mekin teemme parhaamme, mutta tietäisittepä vain, kuinka monta kertaa päivän aikana kuuluu pieni ääni, joka sanoo "Minun isi tulee pian minut hakemaan. Tulee. Minun isi tulee."

Aika moni lapsi saa myös kotona "kohtuullisen" kasvuympäristön. Ei koti ole automaattisesti paras mahdollinen hoitopaikka lapselle. Äidit käyttävät mm. ruumiillista kurittamista kotien seinien suojassa. Onneksi tavallisia vastuunsa tuntevia perheitä on suurin osa. (Ja sellasenkin perheen alle 3-vuotiaat lapset voivat olle päiväkodissa hoidossa...)

Olenhan siellä itsekin työskennellyt ja tulen jälleen työskentelemään töihin palatessani. Mutta alle 3-vuotiaalle kahdentoista lapsen ryhmä on aivan liian suuri. Lapsen stressitaso nousee vääjämättä tuon kokoisessa ryhmässä. Alle 3-vuotiaan kehitykselle on ehdottoman tärkeää pysyvät ihmissuhteet, syli ja rauhallinen ympäristö. Tätä päiväkoti ei nykymuodossaan pysty tarjoamaan.

Jos alle 3-vuotiaan vie päivähoitoon, on oikea paikka perhepäivähoito tai vastaava.

Päiväkoti taas on ehdottomasti parempi vaihtoehto, kun lapsi on esim. täyttänyt 4-vuotta, jolloin stressinsietokyky on vahvistunut ja perusturvallisuus kehittynyt.

Ikävää, että kaltaisiasi ihmisiä on vanhempina, joiden mielestä lapsen tulee vain pärjätä. Oli ikä sitten mikä vain...

Provohan tämä taisi olla :). Mutta näyttivät jotkut tähän tarttuneen. Tuolla asenteella päivähoitoon suhtautuvat vanhemmat ainakin varmistavat, ettei lapsensa vielä kolmevuotiaanakaan sopeudu kovin hyvin päivähoitoon.

Jos se päiväkoti on hirveä kauhistus, niin eihän se oma mussukka siellä vielä neljä- tai viisivuotiaanakaan osaa olla ja vika on tietysti tarhassa. Parempi tietysti jättää eskarikin väliin ja sitten laittaa suoraa kouluun - voi raukkaa, kun siellä sitten joutuukin olemaan isossa ryhmässä yhden opettajan paimennettavana.

terveisin alle 3-vuotiaiden ryhmän lastentarhanopettaja.

Vaikka tiimi olisi paras mahdollinen, ei päiväkoti voi tarjota tuon ikäiselle kuin kohtuullisen kasvuympäristön.

Alle kolmivuotias tarvitsee eniten syliä, eikä sitä lapsiryhmässä vain riitä jokaiselle. On autettava kävelemään harjoittelevia, vaihdettava vaippaa, syötettävä, saatava jokainen puetuksi kurahaalareihin... Jos parillakin lapsella tulee samanaikaisesti itku, joutuu vähintään toinen odottamaan.

Henkilökuntaa tarvittaisiin pienten ryhmään ehdottomasti lisää, muttei sekään vielä ratkaisisi ongelmaa - alle kolmivuotias tarvitsee ennen muuta omat vanhempansa.

Mekin teemme parhaamme, mutta tietäisittepä vain, kuinka monta kertaa päivän aikana kuuluu pieni ääni, joka sanoo "Minun isi tulee pian minut hakemaan. Tulee. Minun isi tulee."

Aika moni lapsi saa myös kotona "kohtuullisen" kasvuympäristön. Ei koti ole automaattisesti paras mahdollinen hoitopaikka lapselle. Äidit käyttävät mm. ruumiillista kurittamista kotien seinien suojassa. Onneksi tavallisia vastuunsa tuntevia perheitä on suurin osa. (Ja sellasenkin perheen alle 3-vuotiaat lapset voivat olle päiväkodissa hoidossa...)

23-vuotias nainen täällä kirjottelee joka synnytti esikois poikansa nyt 29.3.2012 ja toista lasta aiomme alkaa yrittämään varmaan joskus kolmen vuoden kuluttua, joten jos kaikki menee toivotusti niin esikoisen ei tarvitse IKINÄ mennä päiväkotiin, mut kuopus sit 3veenä...



Kolmekymppisenä aion palata työelämään, siihen asti kotiäitinä.



- Ap

alle vuoden ikäisiä viedään osapäivähoitoon surutta.



Minun lapseni tekee 1v 3kk iässä tällaista viikkoa: 3 päiväkotipäivää, joiden pituus on 6 tuntia. Ei mene pilalle. Ihanaa kun saan vähän omaa aikaa ja töitä tehtyä!