Kuolisitko mieluummin 95-vuotiaana tietäen kuolinpäiväsi vai ensi vuonna siten, ettet tiedä sitä?

elämä eletty, lapset kasvatettu ja kun näin paljon aikaa olisi jäljellä, osaisin myös nauttia, 95 olisi jo kunnioitettava ikä!

Tässä ei nyt voi tietää kipuja ja sairauksia ja muita... En haluaisi vielä lapsilta äitiä näin varhain, että ensi vuonna. TOisaalta pelkään, että ahdistaisi sitten yli 90v kauheasti ajatus, että tietää kuolinpäivänsä siitä huolimatta, että siinä iässä se on melko vääjäämätön muutamien vuosin päästä joka tapauksessa... Onneksi tuollaista ei tartte valita.

tietenkin 95-vuotiaana,kun mulla on pienet lapset.

mutta en muuten haluaisi elää noin vanhaksi.eikä ole pelkookaan,kun on niin huonot geenit.

Minulla on pieni lapsi, joka tarvitsee minua vielä pitkään ja lisäksi en malta odottaa, että saan nähdä hänen varttuvan.

Pahasti ehkä sanottu mutta isoäitini kuoli 96v, toki häntä on välillä ikävä mutta iloisella tavalla eli muistelee millainen hän oli ja mitä hauskaa hänen kanssa tehtiin.



Jos kuolisin vuoden päästä, minusta jäisi suurempi aukko perheeni elämään.

Tietenkin 95-vuotiaana. Elämä on ihanaa.

95-vuotiaana tietäen päivän. Veljeni kuoli 30-vuotiaana liikenneonnettomuudessa täysin yllättäen ja siinä kohtaa äkkikuolema tuli liiankin tutuksi, se on lähtevälle varmasti "helppo tapa", mutta kamalistakin kamalinta jälkeen jääville. Ja nuorena kuoleminen ei ole koskaan oikein.