Vieläkö nykyään on lapsia, jotka eivät osaa lukea, kirjoittaa ja laskea 1. luokalle mennessään?
Meidän 6-vuotias osaa nuo jo kaikki ja nyt pelottaa, turhautuuko lapsi jos samalle luokalle tulee jotain aivan alkeita vailla olevia.
Kommentit (46)
Kyse on taidoista, jotka harjoittelemalla kehittyy. Parilla kuukaudella tai vuodellakaan ei ole suurta eroa jonkun ajan kuluttua. Sama asia muidenkin taitojen kanssa. Esim itse opin uimaan vasta 9-vuotiaana, koska aiemmin ei ollut mahdollisuuksia. Silti minusta tuli nopsaan hyvä ja vahva uimari, paljon parempi kuin ystäväni, joka oli uinut "aina". Ehkä nää aiemmin lukemaan oppineet ei kehity sen takia, ettivät silti lue myöhemmin paljon.
4- vuotiaana lukemaan ja nyt 6- vuotiaana lukee kirjoja. Hui, mun mielestä on aika aikaisin oppinut. Ihan hyvä vaan jos oppii muita taitoja koulussa. Laskeminenkin sujuu hyvin. Uskon, että koulussa sitten jaetaan eri ryhmiin lapsia.
jotka eivät osaa luistelun perusjuttuja kuten esim. peruspotkuja, kolmosia, valssihyppyä, piruettia, salkovia ja tulppia 1. luokalle mennessä? Meidän 6v osaa nuo kaikki ja nyt pelottaa että turhautuuko lapsi jos samalle luokalle tulee jotain aivan luistelun alkeita vailla olevia saati liikunnallisesti lahjattomia.
NO voi herran jestas, ei varmaan, kun he ovat joutuneet tasapäistävän kouilulaitoksemme uhreiksi! Oppimiskyvyiltään tavallisista lapsista osa oppii aikaisemmin lukemaan ja osa taas varsin myöhäänkin. Kun näitä samoja lapsia on tutkittu myöhemmin, ei varhainen lukutaito ole mitenkään korreloinut myöhemmän pärjäämisen kanssa.
Tämän nyt tajuaa kuka tahansa, paitsi koulutussosiologian laitoksen tutkijat!
Arveletko, että aikuisena teknisesti taitava ja nopea lukija on harjoitellut enemmän kuin se hidas lukihäiriöinen? Itse haluan ehdottomasti, että Suomi jatkaa tasa-arvoisella koulutuspolitiikalla ja menestyy edelleen Pisa-tutkimuksissa, koska koko ikäluokka saa kunnon opetusta.
Nicopetteri käyttää taas ekaluokan keväällä vaippoja ja tuttia, vaikka kouluun tullessaan osasi derivoida.
Omista ekaluokistani n. puolet oppilaista on osannut lukea kouluun tullessaan. Erot lukutaidossa tasaantuvat melko nopeasti.
Heikot saavat tukea ja edistyvät. Lahjakkaat taas eivät ja taantuvat. Opettajalle ja sosiaalidemokraattiselle koulutuspolitiikalle yhtenäinen ja samantasoine ryhmä on varmaan tavoite, mutta lahjakkaiden lasten vanhemmille kauhistus. Samalla myös todiste siitä, että koululaitos ei pysty tukemaan lahjakkaita lapsia heidän omalla tasollaan. Yksityiskouluunko tässä pitää lapsi laittaa?
Tämän nyt tajuaa kuka tahansa, paitsi koulutussosiologian laitoksen tutkijat!