Lue keskustelun säännöt.
Onko teidän mielestänne 5vuotiaalla "pakko" olla harrastus?
06.04.2012 |
Poika nyt 5v5kk ja vuosi lopputalvesta aloitti jalkapallokoulun. Aluks tykkäsi sisäharkoista, varsinkin kun mukana oli pari hyvää tarhakaveria.
Harjoitusten siirryttyä kesällä ulos alkoi into hiipua, mutta mies puolipakolla uhkailemalla sai pojan suostuteltua harkkoihin, vaikka poika enimmäkseen vaan seisoskeli kentällä tai touhusi omiaan tai "paini" kavereidensa kanssa.
Nyt poika totaallisen kyllästynyt treeneihinsä (treenit kerran viikossa), mutta mies uhkailee poikaa ettei tv:tä ym. jos ei harkoissa suostu käymään. Viime treeneistä tuli itkien pois, kun ukko pakottaa ja pakottaa harkkoihin vaikka toinen ei halua.
Mies vaan sanoo, että harrastus pitää olla ja poika jää kaveriporukan ulkopuolelle, ellei jotain harrasta. Itse en poikaa enää treeneihin väkisin veis kun selvästikkään niistä ei tykkää, mutta kun mulle sattuu työvuoro harkkojen aikaan, mies raahaa pojan niihin.
Kommentit (7)
mielestäni tarpeeksi,eli juoksee ja pelaa kuulema kavereidensa kanssa lähes koko ulkona olo ajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei tietenkään ole pakko olla harrastusta. Meillä lapsilla on aina harrastuksia, minusta ne ovat hyväksi lapselle.
Pitäisi osata kuunnella lasta ja viedä häntä mieluisiin harrastuksiin. Jos joku ei nappaa, pitäisi miettiä miksi ja sitten vaihtaa harrastusta.
Meillä esim. kotona koko ajan jumppaava lapsi (7v) ei halunnut yhtäkkiä enää mennä jumppaan ollenkaan. Menin sitten katsomaan harjoituksia ja tajusin mistä kiikastaa. Lapseni ryhmässä leikittiin ja tehtiin vain vähän "jumppaa". Lisäksi lapseni seurasi toisen ryhmän harjoituksia, eikä oikein keskittynyt oman ryhmän toimintaan. Vaihdoimme sitten toiseen seuraan ja nyt tyttöni on taas innosta puhkuen menossa harrastukseensa.
Esikoinen taas välillä ei jaksaisi harjoitella soittoläksyään, mutta olisin ihmeissäni jos koskaan ei tulisi huonoa päivää..
Kuopus, 4v, käy kanssani "sukelluskerhossa". Siis perheuintiryhmän tapaista, mutta kokeillaan räpylöitä ja uidaankin jne.. on tosi hauskaa meistä kaikista!
Eli kannattaa etsiä pojallesi joku kiinnostavampi harrastus! Vaikka jalis joskus on kiinnostanut, niin ehkä ei enää..? joku muu voisi tuntua mukavammalta
silloin se palvelee tarkoitustaan. Jos lapsella olisi reeneissä kavereita ja nauttisi juuri kyseissetä lajista, varmasti hän sinne mieluusti lähtisikin.
Itse ajattelen, että jos lapsella on suhteellisen lyhyet pk-päivät, harrastus on ihan hyvä juttu lapselle. Tosin joskus se ensimmäinen kokeiltu harraste ei ole se juuri "mikko-petterille" sopiva juttu.
Joskus vanhemmat ovat niin harrastuksen lumoissa pakottamassa jälkikasvuaan kyseiseen lajiin, että oikein ihmetyttää, miksei vanhempi itse harrasta tätä ja anna lapsen valita itse omaa harrastusta. Mieluisesta lajista ne parhaat kaveritkin sitten löytyvät.
Käy päivähoidossa, väsyy siitä ihan tarpeeksi. Viikonloppuisin esim. luistellaan, uidaan tai käydään puistossa. Kirjastossa viikottain myös. Mielestäni ihan tarpeeksi ohjelmaa.
Mies voi mennä itse pelaamaan johonkin ukko-joukkueeseen jos se jalkkis on noin tärkeää!
Meillä poika ei suostunut 5v. jalkkisharkkoihin mutta 6v. sitten halusikin ITSE!
Nyt poika on 10v. ja pelaa kilpajoukkueessa ja ei taatusti pelaisi jos olisi silloin 5v. pakotettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikä pidä viedä väkisin. Varmaan kannattaa kuitenkin yrittää selvittää mistä haluttomuus johtuu. Jos treeneissä on sattunut jotain, tai poika kokee että häneltä vaaditaan liikaa, asia voi selvitä ihan lasta jututtamallakin. Jos kyse on siitä, ettei lapsi enää tykkää harrastuksestaan, niin koita saada miehen kanssa sovittua ainakin tauko.
Mielestäni lapsen pitää myös halutessaan saada kokeilla eri harrastuksia. Harrastukseen kuin harrastukseen voi kiinnostus hiipua ja joskus se voi syttyä uudelleen.
jos on päivähoidossa.
Ainakaan se ei saa olla pakkopullaa - minkäänikäisellä.