Aloitetaan päiväkodissa, ja hoitaja tahtoo tulla meille kotiin tutustumaan,

niin siitä lähtee viesti lastensuojelulle, että perhe tarkkailuun.

Toinen keino vaivihkaa seurata, millaisesta perheestä lapsi on, on tämä kotien kiertely. Eli kierrämme lasten kanssa katsomassa jokaisen kodin. Lapsi saa näyttää meille hoitajille missä asuu. Samalla lapsi saattaa lipsauttaa jotain salaista, mistä on hyötyä kun kartoitamme lapsen perhetilannetta.



Olemme näin saaneet selville monta lastensuojelutapausta, missä on ollut alkoholinkäyttöä ja pahoinpitelyä. Jos äiti on siellä päiväkodissa vartioimassa lasta kun tutustutaan, ei saada kaikkea selville.



Erittäin hyvä keino seuloa lasten taustat.

Lapsi sopeutuu paremmin päiväkotiin, kun on saanut tutustua hoitajaan omassa kodissaan. Meillä on käynyt sekä pph että päiväkodintäti. Lisäksi kun tuli uusi täti päiväkotiryhmään ja lapsemme pelkäsi häntä, sovimme (minun ehdotuksesta) että täti tulisi meille käymään. Hän tuli mielellään ja pelot katosivat.



Asumme pienehkössä kehyskunnassa. 2007 tuli ensimmäisen kerran käymään. Kun hoitaja tulee, hänelle ei tarjoilla mitään ja käynti on lyhyt. Lapsi kokee että hoitaja on luotettava ja vanhemmat tuntevat hänet, kun käy kotona kylässä kuten muutkin perheen ystävät.

työntekijä ehdotti samaa aikoinaan. Eli ihan normaali juttu.

mutta ei musta tunnu mukavalta että me emme tiedä paljon mitään niistä ihmisistä jotka hoitavat lapsiamme, mutta ne haluavat tietää meistä todella paljon ja ottaa kantaa meidän elämään. Päiväkodissa oltiin mm. sitä mieltä että meillä syödään liian terveellistä ruokaa, koska lapsille olisi kivempaa syödä enemmän karkkia - ja vaikka onkin totta että lapset söisivät karkkia mielellään vaikka joka päivä, tuntui hölmöltä kuunnella huomattavan ylipainoisen pk-open kritisoivan meidän perheen ruokavaliota (joka on ihan normaali sekaruokavalio, siihen ei vain kuulu paljon makeaa).

hoitajien taustat tulisi perheissä tietää paremmin! Vaadin päästä tutustumaan lapseni omahoitajan kotioloihin, jotta voin olla varma hänen taustastaan ja tutustua häneen paremmin hänelle rennossa ympäristössä. onhan kaikkien etu, että nen kuinka hän hoitaa kotiaan. Onhan hän tuleva lapseni hoitaja!

Taaperoikäisen on kuitenkin melko vaikeata yhdistää koikäynti ja päiväkodin hoitaja päiväkotiin.

hah, mihinköhän tämän ajatuksen perustat?

jos on niin pieni, ettei tunnista kotona käynyttä hoitajaa pk:n ympäristössä, on kyllä ihan liian pieni päibäkotiin..!

Vanhojen hoitajien joukossahan voi olla vielä pedofiilejä. Toki voi uusissakin jos eivät ole jääneet vielä kiinni. Aika yleistähän tuo on, että pedarit hakeutuu juuri töihin lastenalalle.

hoitajien taustat tulisi perheissä tietää paremmin! Vaadin päästä tutustumaan lapseni omahoitajan kotioloihin, jotta voin olla varma hänen taustastaan ja tutustua häneen paremmin hänelle rennossa ympäristössä. onhan kaikkien etu, että nen kuinka hän hoitaa kotiaan. Onhan hän tuleva lapseni hoitaja!

kaikkeen ole pakko suostua. Ei edes poliisi voi tulla teille ilman kotietsintälupaa. Kyllä ne lastensuojelutapaukset selviää hoitajille muutenkin, kun lapset kertovat paljon kotioloistaan ja näkeehän hoitaja senkin, onko lapsella kunnon vaatteet päällä, onko lapsi likainen tai onko pahoinpitelyn merkkejä tms.

ei kylläkään mikään kauheen mukava minusta. Meillä on käynyt kaksi eri hoitajaa/kahden eri lasen hoidon aloittamisen kanssa. Kummalakaan kertaa hoitajalla ei ollut mitään muistiinpanovälineitä mukana, että olisi todella voinut muistaa myöhemmin puhumiamme asioita lapseen liittyen. Ihan turhanpäivänen käynti oli. Todella epämiellyttävä tilanne lähinnä kun täysin tuntematon ihminen tulee tänne meidän kotiin pyörimään. Tuskin kivaa hoitajallekaan.

ja en tiedä, mitä hyötyä siitä oli.

Keitin kahvit ja edellisenä iltana olin leiponut pullat. Kahvittelime siinä ja lapsi leikki keittiön lattialla legoilla. Ei meillä oudoilla ihmisillä ollut oikein mitään puhuttavaa. Täti ryysti kahvit ja söi 3 pullaa ja kyseli, että onko toiveita. Vastasin, että ei ole. Jotain kangertelevaa yritettiin jutella, eikä siitä mitään erikoista tullut.



Toinen kerta oli yhtä yhdentekevä. Lapsi oli juuri mennyt päiväunille kun täti pöllähti kylään. Enpä viitsinyt lasta herättää kesken päiväunien. Kahvit siinäkin ryystettiin ja pulla maistui. Ei mitään sellaista, mitä en olisi voinut jutella siellä päiväkodillakin.



Meni vain omat päivärytmit sekaisin kun piti sitä tätiä odotella, joka oli sitten myöhässä ja oli pakko laittaa lapsi päikkäreille kun en viitsinyt väkisin pitää väsymyksestä itkevää lasta hereillä.

Se on ihan varma, ja toivottavasti vanhemmat uskaltaisivat sen pontevasti kieltää, ainakin ne, jotka eivät sitä ehdottomasti halua. Hoitajan vain täytyy tuota mahdollisuutta tarjota, kun joku on joskus tällaisen "hienon" ajatuksen saanut päähänsä ja vielä jyrättyä sen läpi. Se ei helpota oikeasti lapsen hoidon aloitusta lainkaan.

mutta nykyään kuulemma hoitajat käyvät kartoittamassa lapsen kotiolot, onko niissä kaikki kunnossa ja onko jotain lastensuojelullista pointtia taustalla.

Jos ei ole mitään pelättävää niin anna käydä. Joe ette päästä käymään, pannaan papereihin merkintä, että lasta seurataan erityisen tarkkaan, koska kotiolot epäilyttävät.

Ihan normaali käytäntö ja varmasti vapaaehtoinen. Eikä laiteta mitään merkintää, jos kieltäytyy! Helpompaa se on niille hoitajillekin hoitaa tapaaminen pk:ssa, mutta halutaan vaan antaa toinen vaihtoehto. Eikä siinä oo mistään tarkastuksesta kyse, vaan siitä, että ollaan kiinnostuneita lapsen elämästä myös päiväkodin ulkopuolella. Voidaan myös ajatella, että vanhemman on helpompi puhua asioista omassa kotonaan. Ihmisillä on lastensuojelusta kyllä aika vinksahtanu kuva. Ei ne tuu lapsia perheeltään heti pois ottamaan, vaikka jotain epäilyttävää olisikin. Sen sijaan voi saada tukea, jos huomataan, että perheellä vaikeaa. Tosin resursseissa olis toivomisen varaa. Miettikää nyt, millasissa perheissä lapsia on, eikä niitä silti oteta pois vanhemmilta ennen ku jotain oikeesti kamalaa tapahtuu.

sit kodin ja hoitopaikan yhteistyötä. Minä ilmoitin, että sopii kyllä, mutta tulen ensin kuuntelemaan hoitajien palavereihin, mitä siellä puhutaan. Ei kuulemma käy, salaisia asioita.

Sanoin hoitopaikkaan, että sama meillä, salaisia asioita.

Kun laitat lapsen hoitoon, on hoitajilla oikeus ja velvollisuus tietää lapseen liittyvistä asioista. Se on lapsen etu!!! Jos et halua mitään kertoa kellekään, niin älä laita lasta hoitoon! Sinulla sen sijaan ei ole oikeutta tietää muiden lasten asioista ja ei siis oikeutta osallistua henkilökunnan palavereihin.

ole oikeutta kyylätä kotia, eli höpö höpö. En minäkään juokse oppilaiden koteja kyttäämässä.



t. ope

hoitajien taustat tulisi perheissä tietää paremmin! Vaadin päästä tutustumaan lapseni omahoitajan kotioloihin, jotta voin olla varma hänen taustastaan ja tutustua häneen paremmin hänelle rennossa ympäristössä. onhan kaikkien etu, että nen kuinka hän hoitaa kotiaan. Onhan hän tuleva lapseni hoitaja!

Voit varmasti kysyä, voiko keskustelun hoitaa omahoitajan kotona. Hoitajalla on vanhemman tapaan oikeus kieltäytyä, mutta voi olla että se sopii ihan hyvin.

ole oikeutta kyylätä kotia, eli höpö höpö. En minäkään juokse oppilaiden koteja kyttäämässä.

t. ope

Ja openahan tiedät, että kotioloilla ei ole lainkaan vaikutusta lapsen koulunkäynttiin, vai mitä? Ei ole mielestäni lapseen tutustumisen edellytys, että lapsen kotona käydään tutustumassa (ei kyttäämässä), mutta se on yksi VAPAAEHTOINEN vaihtoehto.

Onko päiväkodin tädeillä jotain salattavaa kun eivät päästä vanhempia sinne.

että tuon käynnin jälkeen vanhemmat käyvät (useammankin kerran?) tutustumassa lapsen kanssa päiväkotiin, niin että kasvot ja ympäristö alkavat olla edes hitusen tuttuja.

Mutta miksi ihmeessä sitä kotikäyntiä tarvitaan jos äiti käy kunnolla päiväkodissa tutustumassa?

lasta kohtaan. Minulla on vaatimaton auto ja kuljen aika tavallisissa vaatteissa. En halua, että lastamme aletaan pitämään minään erityistapauksena. Haluaisin lapsellemme neutraalit lähtökohdat, kuten muillekin.

Mutta en uskaltanut kieltäytyä tästä ihanasta kasvatuskumppanuudesta ja kotikäynnistä. Täti sitten tuli meille ja alaleuka loksahti auki. Siinä sitten täti istui keittön pöydän ääressä ja joi kahvia ja söi pullaa ja ei kysellyt paljoakaan lapsesta. Kyseli keittiön sisustuksesta ja siitä, missä mieheni olikaan töissä ja mikä siis olinkaan ammatiltani yms.

Yritin tuputtaa lastani siihen eteen tutustumaan ja jutella lapsen asioista, mutta tätiä kiinnosti paljon enemmän meidän ammatit ja talon neliöt ja muut.

No, se hyvä puoli tässä toki oli, että ovat hyvin maireita meitä kohtaan ja lapsella on kuulemma aina kaikki hyvin. Tällaista kohtelua emme saisi, ellei täti olisi käynyt kotonamme.

t. Eräs, kuka ei haluaisi leimautua rikkaaksi, koska ei sitä mielestään ole. Mutta sen verran toki varakkuutta on, että se näkyy kotonamme ja sisustuksessamme.

Koti on yksityinen paikka, jonne kutsutaan.

Muuten ei ole asiaa.

Asutaan hulppeaasa millin maksavassa kodissa, joka sijaitsee järven rannalla.

Emme edes halua tuoda esille varallisuuttamme.

No onneksi ei tule kukaan, kun kuopus on jo 8v.

perhepäivähoitaja kertoi minulle, että heitä on ihan ohjeistettu seuraamaan lapsen ja vanhempien kommunikaatiota ja kirjoittamaan jälkikäteen siitä raportti. Mutta lain mukaanhan asiakkailla on oikeus nähdä kaikki itseään koskevat raportit!

Siinä on ideana nähdä lapsi sellaisena kuin lapsi oikeasti on kun hänellä on normaaliolot ja turvallinen ympäristö.



Moni lapsi päiväkotiin tutustuessaan piiloutuu sinne äidin/isän selän taakse, ei uskalla kertoa itsestään mitään, ei uskalla kysellä tai touhuta kuten kotioloissa.



Sitten päiväkotiin mennessä yksi hoitaja on jo tuttu, niin on päiväkodin aloitus lapselle miellyttävämpää.