Kehukaapa koirarotuanne! Ev

Löytyy monen kokoisia, ei lähde karvaa. Eloisia, iloisia ja oppivaisia

Norjanharmaan ja rotikan? tai muun ison, rotevan, musta/ruskeat merkit, luppakorvat sekoitus.



Älykkyyttä enemmän ku huoneellisessa pikkuräksyjä, pysyy pihalla, oppii "temput" kerrasta, ei hauku, sisällä sohvaperuna, lenkillä reipas, rakastaa lapsia ja osaa olla varovainen pienille, sopivasti paimennus ja vartiomisviettiä (jos joku tuntematon tulee sisälle ns. huomaamatta, pysäyttää eteiseen murisemalla paikoillaan kunnes talonväki tulee).

Kun lapset oli pienempiä, paimensi että pysyivät omalla pihalla, juoksi aina eteen, jos meinasivat karata :D

Lempeä luontoisia, helppohoitoisia, ilosia ja seurallisia kavereita. Tykkäävät lapsista, ellei lapset tee kiusaa tahallaan(pätee joka koirarotuun)Maailman suloisimpia pikku hännänheiluttajia :)

Nopeita, juoksee jopa 60k/h! Ei kuitenkaan tarvitse mitään erityisempiä maraton lenkkejä kuin muutkaan koirarodut, vaikka toki jaksavat mennä kyllä jos vaan itse jaksat. :) Tärkeämpää, että pääsevät edes kerran viikossa vapaana juoksemaan, näin tyydyttävät itse juoksutarpeensa. Ja jos vaan saavat toisen whippetin kanssa juosta niin vauhtia piisaa!

Helppo pitää vapaana irti, vaikka riistaviettiä löytyykin, sillä juoksevat saaliin (jäniksen) perässä näkönsä avulla, mutta pyrähdykset ovat usein lyhyitä jos lähtevät pupun perään, sillä näköyhteys ei metsässä kauaa säily. Ovat reissultaan takaisin nopeammin kuin huomaatkaan.



Ovat luonteeltaan säyseitä, lempeitä, ja superihmisrakkaita, tykkäävät nukkua kainalossa lämpöisessä. Pussailisivat kaikki vieraatkin. Eivät haasta riitaa toisten koirien kanssa. Ovat vielä fiksujakin, oppii kaikki temput hienosti, joskus osaavat olla myöskin kieroja,eli löytyy myös vähän omaa päätä. ;) Tarvittaessa terhakkuutta löytyy kiltistä luonteesta huolimatta.



Whippetin kanssa voi harrastaa melkein mitä vain, agilitya, tokoa ynm.. Ja tietysti rata -ja maastojuoksua!



Talvella whippet tarvitsee tietysti takin. Palelevat helposti, kun sitä rasvavarastoa eikä karvaa ole...



Kaikenkaikkiaan kaunis koira, josta saa kyllä itselleen patterin sohvalle telkkarin ääreen, ja ulos mentäessä parhaan lenkkikaverin!

Loistava perhekoira, omistautuu omalle perheelle, mutta toki yksi jäsenistä on se tärkein. Hyvä lenkkikaveri, mutta ei mene sekaisin, jos ei pääse lenkille joka päivä. Haasteellinen luonne, ei mikään nössö, joten luonnetta tarvitaan myös perheeltä. Hauska, keksiväinen koira, joten huumorintajua tarvitaan. Mutt kun koira tietää rajat niin on luvassa hauskoja snautserimaisia oloja.

Toinen tietysti, jos ei halua isoa koiraa niin kääpiösnautserit ovat myös suosittelulistalla.

Mikäli jaksaa kouluttaa ekat 2 v niin ihan paras koira lapsiperheeseen. Ovat lapsellisia itsekin, joten pitävät lapsista. Koulutuksen kyllä vaatii.

Jos paljon kokemusta koirista ja osaa kouluttaa, niin täydellinen rotu! Todella seurallinen ja hyvä harrastekoira. Käyn meijän neidin kanssa kesäsin juoksemassa ja talvisin hiihtämässä. Lasten kanssa tulee tosi hyvin toimeen. Toimeen tulee myös muiden eläinten kanssa, otan koiran usein mukaan tallille missä tykkää juosta vapaana metsässä perässä, ku meen maastoon ratsastaa.

Jos paljon kokemusta koirista ja osaa kouluttaa, niin täydellinen rotu! Todella seurallinen ja hyvä harrastekoira. Käyn meijän neidin kanssa kesäsin juoksemassa ja talvisin hiihtämässä. Lasten kanssa tulee tosi hyvin toimeen. Toimeen tulee myös muiden eläinten kanssa, otan koiran usein mukaan tallille missä tykkää juosta vapaana metsässä perässä, ku meen maastoon ratsastaa.

Tätä rotua en siis suosittele, ku vaan semmosille kenellä oikeesti kokemusta koirista. Ei mieluiten ensimmäiseks koiraks. Vaatii paljon kouluttamista ja koiralle tehtävä selväks kuka on pomo.

9 v. matriarkkaa, joka on harvinaisen viisas koiraksi. Sen kanssa voi tehdä mitä vaan. Haluaa totella ja haluaa tehtäviä. Talvella laitan sen potkukelkan eteen vetämään ja 10 km kauppareissu sujuu kuin vettä vain, lenkillä se "laskee lampaat" eli jos joku jää jälkeen porukasta, käy tarkistamassa ja tönii eteenpäin. Se noutaa aamulla sanomalehden laatikosta, etsii kanttarellit pusikosta ja kadonneen kissan komerosta. Perheenjäsenet tunnistaa nimeltä, ja "sanavarasto" käsittää noin 100 käskyä ja 300 sanaa. Nostaa ruokakuppinsa tiskipöydälle ja osaa avata oven kahvasta, sekä noutaa pudonneet esineet mulle kipeäselkäiselle. Kerran kun se oli nuori, pelastin sen ulkorakennuksen katolta, kun se kiipesi sinne vanhoja tukista tehtyjä puutikkaita pitkin. (oltiin harjoiteltu tottiksessa tikkaita, enpä arvannut että koira pistää ajatuksen omatoimisesti käytäntöön). Haukkuu metsoja ja teeriä. Seuraa jalan vieressä. Sanoo kioskinhoitajalle pyydettäessä päivää eli "vuh" ja ojentaa tassua, saa palkinnoksi nakkeja. Kantaa hampailla kauppakassia ja selkälaukuissa selässä lisää tavaraa. Voi lähettää käskyllä "Tuo halko" hakemaan pihalta puita. "Laulaa", kun soitetaan huuliharppua ja kerran mm. hälytti raivokkaasti iltayhdeltätoista autoon murtautujista. Tuli pojille kiire...Juoksee pyörän vieressä irti, ei tempoile, eikä karkaile. Talutinta harvoin tarvitaan. Ei välitä vieraista koirista. Antaa kissan syödä kupistaan ja odottaa vuoroaan.



Mutta saku EI ole laiskan ihmisen koira. Tylsistyy, jos ei saa tekemistä ja liikuntaa. Temppuja pitää siis jatkuvasti opettaa ja tottiskoulutus on vähintäänkin välttämätön, samoin johtajuus pitää olla selvä.



Alkaa vaan olla ideat vähissä, kun tuntuu että tämä koira osaa joka tempun ja vanhuudenvaivat lähestyy...



Sakujen lisäksi mulla on kiltti terrieriseropi, joka on expertti myyränpyynnissä, mutta helevetin tyhmä muuten....

chihut on koulutettava, muuten ei tule mitään. Pienikin koira voi olla aika ison egon omaava, jos ei koulutusta.

Mutta on totta, että rodut vaihtelevat mikä koulutusmäärä kullekin sopii. Snautserin kanssa on vain oltava hyvin johdonmukainen, yrittää kyllä kaikkensa kiertää ohjeita, vaikka tietää tasan mitä pitää tehdä.

Meillä snaku on myös metsäkoira, käy hirvestämässä isännän kanssa. Ja nauttii ku mikä!

Turkki vaatii tietysti omansa, mutta jos löydät hyvä trimmaajan niin ei siitäkään tarvitse itse huolehtia. Meillä kasvattaja hoitaa trimmin.

Iso koira pienessä paketissa.

Suuri sydän täynnä rakkautta perhettään kohtaan, lempeä lapsille, ei välitä fifien räksytyksestä, ei tarvitse peninkulmien juoksuttamista, vahtii pihan ja ilmoittaa tulijat, on kaunis, oppii helposti ruokapalkalla ja pudottaa karvaa niin maan pirun paljon, mutta ei haittaa ollenkaan

toiseksi koiraksi käppänää jossain vaiheessa. t. se snakua suositteleva.

Kääpiösnautseri. Iso koira pienessä paketissa.

Chihujen omistajat oikein rakastaa viljellä sitä. Kuinka moni iso koira haastaa riitaa kaikkien kanssa, murisee kaikille ihmisille ja toisille koirille, räksyttää ja näykkii?

Iso koira on jotain ihan muuta.

-ei hauku

-lempeä

-ei omaa lainkaan vahtiviettiä

-melko helppo kouluttaa

-rakastaa ulkoilua ja liikuntaa

-karva helppohoitoinen, karvanlähtö 2 x vuodessa, karva hylkii likaa

-terve rotu

-ei ole ronkeli ruuan suhteen

-erittäin lapsiystävällinen

-kaunis

Ystävällinen ja perin joviaali kaveri. Ei hauku. Viihtyy hyvin omissa oloissaan ja askartelee omia juttujaan. Sisällä lötköttää, ulkona on meno päällä. Erittäin helppohoitoinen turkki, punkit löytyvät helposti, ei tarvitse harjausta, trimmausta tai edes pesua, siis jos ei satu haisemaan kamalalta.. :) Sen verran pieni koira, ettei yllä hyppimään pöydille vaikka mieli tekisi.

Jos haluaa sopivan kokoisen pienempäänkin asuntoon, (34cm) vilkkaan ja iloisen koiran, mitteli on täydellinen. Se on kaunis katsella, turkki on komea, mutta ei vaadi trimmausta ja harjaustakin vaan n. kerran viikossa ja pesu ennen näyttelyitä tietysti.



Luonne on iloinen ja eloisa, nämä ovat ikiliikkujia, mutta viihtyvät myös sohvalla omistajan kainalossa. On aikalailla yhden ihmisen koira, eli kiintymyssuhde omistajaan on luja. Helppo kouluttaa ja toimii hienosti kehässä. Ainakin omani pysyvät pihalla irtikin.



Näitä kertyy yleensä enemmän kuin yksi, kun sen yhden menee ottamaan... Ovat niin ihania! Ja sopivat mielestäni myös erinomaisesti ekaksi koiraksi.



Ja ihan rodusta riippumatta kannattaa katsoa tarkkaan mistä sen koiran ostaa. Omani ovat mainiosta kennelistä, ihanalta kasvattajalta saa aina neuvoja, apuja ja kannustusta ja kasvatit ovat terveitä ja erinomaisia rotunsa edustajia kaikinpuolin ja niitä on ilo esittää kehässä.

Kääpiöluppakani on mitä ihanin ja seurallisin lemmikki. Helppohoitoinen ja mukava. Melkein sisäsiisti. Voi suositella lemmikiksi. Paljon helpompi ja kivempi kuin koira. Yhtä älykäs kuitenkin, tulee luokse kutsusta ja omaa omaan luonteen ja temperamentin.

Kääpiösnautseri. Iso koira pienessä paketissa.

Chihujen omistajat oikein rakastaa viljellä sitä. Kuinka moni iso koira haastaa riitaa kaikkien kanssa, murisee kaikille ihmisille ja toisille koirille, räksyttää ja näykkii?

Iso koira on jotain ihan muuta.

Iso koira tosiaan on jotain ihan muuta! Ärsyttää yhen tutun snautserit, haukkuu ja räksyttää ihan koko ajan!! Sit täällä lähialueella asuu muutenki noita pikkusia räksyttäjiä ihan liikaa.. On niitä toki hiljasiaki pieniä koiria ja äänekkäitä isoja, mut jotenki silti tuntuu et lähes jokainen chihuahua räksyttää -.-'

Loistava perhekoira, omistautuu omalle perheelle, mutta toki yksi jäsenistä on se tärkein. Hyvä lenkkikaveri, mutta ei mene sekaisin, jos ei pääse lenkille joka päivä. Haasteellinen luonne, ei mikään nössö, joten luonnetta tarvitaan myös perheeltä. Hauska, keksiväinen koira, joten huumorintajua tarvitaan. Mutt kun koira tietää rajat niin on luvassa hauskoja snautserimaisia oloja.

Toinen tietysti, jos ei halua isoa koiraa niin kääpiösnautserit ovat myös suosittelulistalla.

Ehdottomasti vain huumorintajuisille ihmisille, jotka haluavat perheeseensä osallistuvan koirapersoonan, eivät nössöä sohvatyynyä. :)

Tuosta lenkistä, tarkoitit varmaan ettei koira tarvitse päivittäin monen tunnin lenkkeilyä, kyllähän koira kuin koira pitää joka päivä ulkoiluttaa... ;)