kertooko selittäminen/selittely (tai sen tekemättä jättäminen) mitään ihmisestä?
En tarkoita siis selittely tyyliin "keli oli huono, hävisin kisan"
vaan, esim. tapaus, että kysyn tuntemattomalta ihmiseltä palvelua, joka kuuluu hänen toimenkuvaansa, niin hän vastaa "minulla on XX työtä jonossa, yy työt on pririsoitava, ..., saan ehkä homman (siis palvelun, jota olisin tilaamassa) tehtyä huhtikuun loppuun mennessä", kun asian voisi sanoa selittelemättä "saan työn valmiiksi huhtikuun loppuun mennessä" Tuo tilanne ei ole edes sellainen, että kaipaa selittelyä. Vai odottaako ihmiset kaikkeen selitykset (eli syyt miksi asia on niin? Eikö riitä asia on niin kuin on?)
Itse en turhia selittele. (totta kai jos minulta sitä selitystä kysytään). Sanon asiankäänteet mahdollisimman lyhkäsesti. Koetan toki olla olematta epäystävällinen.
Kommentit (4)
Itse ainakin jostain syystä koen velvoitteeksi kertoa ihmisille mihin oon päätynyt ja miksi. Oon aika pohdiskeleva ihminen ja tuo tulee luonnostaan. Kai joku sit kokee sen ärsyttävänä selittelynä. Samaan tapaan itse haluan tietää syyt asioille ja niiden kululle.
tilanteista eroon ja se on jäänyt päälle?
kamala pölinä kertoo epävarmuudesta tai laiskuudesta
Ja mistäs lehtien sivuilta tämä helmi on poimittu?
Kertoo, että selittelee tai ei.
Mutta odotin ap:ltä jotain tyhmää kommenttia. Ilahdukseni oli suuri, kun ei näin ollut.
Luulin, että ne, jotka ei pahemmin selittele, ap toivottaa helvettiin (jota ei siis ole olemassa, jumalani, jota ei siis ole olemassa).
Pinnat ap:lle!