elämäni tuntuu merkityksettömältä :(

luulin aina, että tulen tekemään työkseni jotain mikä merkitsee ja näkyy. no ihan tuiki tavallisessa duunissa minä varmaan lopun elämäni olen, ellen työttämänä kun tällä hetkellä näyttää pahalta. olen palaamassa työelämään ja työtä ei meinaa millään saada :(



lisäksi en saanut muuta kuin poikalapsia, joten en ole esikuvanakaan koskaan kenellekään. tuntuu turhauttavalta "vain" kasvattaa, mutta ei muuta.



miehenikin on etäinen nykyään. miksi kaikki kaatuu niskaan samalla kertaa? on ristiriitaista olla keväällä tällaisissa tunnelmissa kun ylensä kevät on niin mahtavaa aikaa...nyt tuntuu, että kaikki parhaat hetket elämässäni ovat jo takana päin.



nyyh.