Te joilla murrosikäisiä poikalapsia, kertokaa elostanne, arjestanne jne?
Kommentit (19)
aineille (esim. uskonnolle ja ruotsille ja ranskalle piutpaut), kotona välillä vetäytyy huoneeseensa tietokoneelle, eikä halua, että kukaan häiritsee.
Välillä osoittaa mieltään kiroilemalla (tietää, että se ärsyttää minua suunnattomasti), mutta harrastus vie paljon aikaa, ja siinä olen itsekin niin paljon mukana, että varsinaista "irrottautumisvaihetta" ei hänelle vielä ole tullut.
Minkä ikäisiä poikanne siis ovat, miten koulu menee?
ap
poika aika tasainen luonne. Suuttuessaan mököttää tai murahtelee, ovet ei pauku eikä kotona kiroile.
läksyjen teosta/kokeisiin lukemisesta saa motkottaa, mutta koulu menee ihan ok.
Harrastaa salibandyä ja harjoittelee useampana paäivänä viikossa, isä kovasti mukana poikansa harrstuksessa.
kavereita on jonkin verran,muutama psrempi/läheisempi kaveri. Viikonloppuisin ei haikaile kaupungille. kotiintuloa aikoija ei ole kun ei tarvitse, vielä.
poika kohta 15v.
nuorempi 9v. on vähän räväkämpi ja sosiaalisempi luonne. luulen, että silloin "paukkuu ja räjähtelee" enemmän.
Oletteko seksistä puhelleet ja jos niin mitä/miten?
Meillä ei 11v täyttävä ole kysellyt vielä(kään) mitään, toki tietää perusjutut mm raskaudesta, synnytyksestä jne ja seksi on sanana tuttu mutta olen odotellut joskos itsellään heräisi mielenkiinto kysellä...ja jos ei herää niin täytynee sitten ottaa täsäs josskain vaiheessa "pöydän ääressä juttelutuokio" tms..
ap
Hyvin menee koulu. Kumpikin satsaa lukemiseen aika paljon. Toinen pojista on lahjakkaampi, joten keskiarvo oli 9.4 ja hän lukee vähemmän. Mutta toinen, kuka joutuu lukemalla saamaan numerot, lukeekin sitten tosi paljon kokeisiin. Ruotsi ei mene kovin hyvin, koska ei oikein ymmärrä, miksi pitää "sitä typerää kieltä jankata". Hänen sanojensa mukaan siis.
t.2
minulla kolme pientä poikaa ja kovasti olen joutunut miettimään arkea poikien kanssa kun he kasvavat.
Meillä pojat tappelee nyt tosi paljon (ovat alle kouluikäisiä) jatkuuko keskenään tappelu vielä isonakin? Jos siis perheessä useita poikia?
Ne teistä kenellä on vain niitä poikia, niin koetteko jäävänne jostain paitsi ilman tyttöä? Jos vertaatte ystäviin joilla on tyttö/tyttöjä!?
en ole ikinä tajunnut ihmisiä, jotka ajattelevat, että menettävät jotain jos on vain poikia.
He eivät ole minusta ansainneet edes niitä poikiakaan.
Ei ole tyttö meidän elämää sen kummemmaksi muuttanut. Muuta kuin, että hänellä ei ole kotona siskoa kaveriksi, joten luuhaa enemmän kylässä kun pojat taas viihtyy kotona. En usko todellakaan, että elämäni olisi tyhjää jos kaikki olisivat poikia.
Toisilla ei ole jalkoja tai sairastuvat lapsena syöpään niin joku mamma kehtaa vinkua, että ei saanut tyttöä. Voi jeesus....
minulla kolme pientä poikaa ja kovasti olen joutunut miettimään arkea poikien kanssa kun he kasvavat.
Meillä pojat tappelee nyt tosi paljon (ovat alle kouluikäisiä) jatkuuko keskenään tappelu vielä isonakin? Jos siis perheessä useita poikia?
Ne teistä kenellä on vain niitä poikia, niin koetteko jäävänne jostain paitsi ilman tyttöä? Jos vertaatte ystäviin joilla on tyttö/tyttöjä!?
en ole ikinä tajunnut ihmisiä, jotka ajattelevat, että menettävät jotain jos on vain poikia.
He eivät ole minusta ansainneet edes niitä poikiakaan.
Ei ole tyttö meidän elämää sen kummemmaksi muuttanut. Muuta kuin, että hänellä ei ole kotona siskoa kaveriksi, joten luuhaa enemmän kylässä kun pojat taas viihtyy kotona. En usko todellakaan, että elämäni olisi tyhjää jos kaikki olisivat poikia.Toisilla ei ole jalkoja tai sairastuvat lapsena syöpään niin joku mamma kehtaa vinkua, että ei saanut tyttöä. Voi jeesus....
minulla kolme pientä poikaa ja kovasti olen joutunut miettimään arkea poikien kanssa kun he kasvavat.
Meillä pojat tappelee nyt tosi paljon (ovat alle kouluikäisiä) jatkuuko keskenään tappelu vielä isonakin? Jos siis perheessä useita poikia?
Ne teistä kenellä on vain niitä poikia, niin koetteko jäävänne jostain paitsi ilman tyttöä? Jos vertaatte ystäviin joilla on tyttö/tyttöjä!?
turha puhua asiasta mistä ei tiedä mitään. Et voi tietää miltä sinuta tuntuisi jos olisit saanut vaan poikia, koska ET OLE saanut vain poikia.
meillä pojat tappelevat aika ajoin, koko ajan kuitenkin vähemmän.
Enemmmän nuorempi ärsyttää vanhempaa.
Tekevät kyllä välillä asioita jo yhdessäkin.
meillä pojat tappelevat aika ajoin, koko ajan kuitenkin vähemmän.
Enemmmän nuorempi ärsyttää vanhempaa.
Tekevät kyllä välillä asioita jo yhdessäkin.
ikinä en ole tyttöä kaivannut. Tappelevat kyllä aikalailla, mutta olen tottunut siihen. Ovat nyt 6v, 8v, 10v. Ovia paiskotaan, kiroillaan, on välillä tosi hankalaa. Kyllä harrastavatkin, koulussa ei ongelmia. Kotona vaan raastaa hermoa välillä...
Helpommalla olisin päässyt jos molemmat olisivat poikia. En ymmärrä tytön tyttöjuttuja ja tyttö tietää sen, vaikka yritän kovasti esittää. Olen itse aina ollut poikatyttö enkä varmasti osaa antaa tytölle sellaista tukea akkain asioihin, mitä hän tarvitsisi.
Mitä murkkuikäisten kanssa olemiseen tulee, niin se on aika paljon kiinni lapsen luonteesta ja kotioloista. Tyttö on saanut pahempia sieppejä mitä poika. Poika on aina ollut tosi rauhallinen.
mutta mukavaa on ollut. Pojat ovat rauhallisia, huumorintajuisia, sosiaalisia ja ymmärtävät, mitä varten kouluja käydään. Ainakin kaveripiirissä tyttöjen vanhemmat ovat olleet tiukemmilla kuin me.
Kyllähän tuostakin pystyy ongelman vääntämään. Olen tässä pohtinut, olenko kuitenkin sellainen jyrä, että lapset eivät ole uskaltaneet kapinoida? Pojat ovat kyllä itse saaneet päättää hiustyylit, vaatteet, harrastukset, kotiintuloajat. Ovat siis tulleet oma-aloitteisesti kotiin ajoissa, lisäksi kaverit ovat fiksuja nuoria.
mutta aina joku tulee vinkumaan, että onko elämänne pilalla kun ei ole tyttöjä.
Minkä ihmeen takia ei voida pysyä alkuperäisessä aiheessa. Miksi aina joku ääliö tulee sähläämään näihin jotain tällaista typerää, että onko poikien äiti oikea äiti tms.
Tämäkin olisi ollut kiva ketju jos olisi pysynyt aiheessa. Olisi tuo yksi aloittanut oman ketjun aiheesta, tuntuuko, että olet menettänyt jotain jos sulla ei ole tyttöä.
mutta aina joku tulee vinkumaan, että onko elämänne pilalla kun ei ole tyttöjä.
Minkä ihmeen takia ei voida pysyä alkuperäisessä aiheessa. Miksi aina joku ääliö tulee sähläämään näihin jotain tällaista typerää, että onko poikien äiti oikea äiti tms.Tämäkin olisi ollut kiva ketju jos olisi pysynyt aiheessa. Olisi tuo yksi aloittanut oman ketjun aiheesta, tuntuuko, että olet menettänyt jotain jos sulla ei ole tyttöä.
en nyt ajatellut, että on ongelma kysyä ketjun ihmisiltä myös muuta, kuten se, että väheneekö tappelut ym. Mistä minä tiedän mikä kysymys sinua henkilökohtaisesti ärsyttää? Ja jos ap:tä taas ärsyttää, niin sit pitää lisätä alkuperäiseen viestiin kielto, että "minulta ei saa sitten kysyä, sitä ja tätä ja tota".
Löysää sinä vähän pipoasi. Tämä on av, ei pidä ottaa niin vakavasti :)
Vituttaa juuri nyt erityisen paljon se kuinka täällä ei mikään aihe eikä ketju pysy akkojen tappeluvapaana://
Aiheeseeni lisää kommentteja kiitos:)
ap
Mulle ei kiukuttele, kiroile eikä haistattele. Isänsä kanssa niillä sitten menee paljon helpommin sukset ristiin. Kotiintuloajoista käydään jatkuvaa keskustelua, mutta aika hyvin niitä noudattaa. Kouluun voisi satsata enemmänkin, mutta ei vain nyt oikein vielä tunnu sisäistävän arvosanojen merkitystä;( Ei harrasta mitään "ohjattua"; hengailee kavereiden kanssa, skeittaa ja tekee musiikkia
varsinkin loma-aikoina tappelevat.
Meillä pojat on 8v. ja 10v.
Tappelut oli pahimmillaan, kun kuopus oli 6-7v.
Meillä tappelut aiheuttaa aina kuopus ja nyt kuopus ehkä vähän rauhoittunut.
Poikien tappelut on kuitenkin raskaita vanhemmille.
Paljon vaikuttaa poikien temperamentti siihen kuinka paljon tapellaan.
2v. ikäero on hyvä sisarkahnauksille.
Esikoinen meni juuri tyttöystävää vastaan ja tulevat meille ja toinen kävi pikkuveljen kanssa leikkimässä pihalla.
Ei kai se elämä sen kummempaa ole. Kumpikin murkuista kilttejä poikia, jotka kumpikin satsaavat koulunkäyntiin. Aamu on luettu kokeisiin, joten illan nyt viettävät ns. vapaana. Vanhin siis tyttöystävän kanssa ja toinen lähtee kohta salille treenaamaan.
Helpompaahan se nykyään on kun silloin kun olivat pieniä.