en stressaisi jos jäisin 50 v iässä työttömäksi.

ja sitä myös käytetään.

mitä te tekisitte sitten vapaana? mä olin viime viikolla 3 pvää sairaslomalla (vain käsi levossa) ja meinasin tulla hulluks.

Onneksi en ole tuollainen, olisi aika kamalaa jos elämässä olisi vain työ. Ap

tappiin ja niitä ei kansaneläkkeellä ostella. painakaa te vaan crocreilla heselle, meikä juo shampanjaa.

elämä on valintoja. ehkä mulla on känsäsemmät jalat ja useammin krapula, mutta se on mun oma valinta.

hausaa lauantai-iltaa vaan kaikille, lets be careful out there!

Ex työpaikkani lopetti toimintansa ja se oli selvää jo yt:n alusta alkaen. Suunnilleen suurimmassa paniikissa olivat 50+ työntekijät. Osa suri mitä tehdä kun ei enää jatkossa saa tulla töihin ja loput mietti taloudellista kurjuutta. Jopa ne joilla oli varmuus eläkeputkeen pääsemisestä laskivat että talous kaatuu täysin kun heillä tulot laskevat eikä puolison palkka riittävä.

taloja, asuntoja, autoja, lapsia, ulkomaanmatkoja, vaatteita, designia, mitä ikinä haluan.

ilman työtä en olis niitä voinut hankkia.

eli mulla on paljon kaikkea, myös hyvä työ

vaikka jotain Teemu Selänteitä, Kimi Räikkösiä tai Marcus Grönholmeja, joilla on varaa vaikka mihin kun ovat niin ahkerasti ja tunnollisesti duunia painaneet.

taloja, asuntoja, autoja, lapsia, ulkomaanmatkoja, vaatteita, designia, mitä ikinä haluan.

ilman työtä en olis niitä voinut hankkia.

eli mulla on paljon kaikkea, myös hyvä työ

jos jää työttömäksi :). Ap

Haluan vaurastua ja tehdä oikeita töitä enkä elättää kaltaisiasi laiskamatoja. Menen siis USA:an töihin.

vaikka jotain Teemu Selänteitä, Kimi Räikkösiä tai Marcus Grönholmeja, joilla on varaa vaikka mihin kun ovat niin ahkerasti ja tunnollisesti duunia painaneet.

on hirveän väärin ja epäoikeudenmukaista, että jostain kiekonpeluusta tai autolla kaahailusta tienaa niin älyttömiä summia. Miksi ihmeessä? Onko se jotenkin arvokkaampaa kuin ns. tavallinen työ?

silti kannattaa miettiä sekin mahdollisuus ja takaovi, koska elämä ei mene aina kuin suunnittelee. Voi loukkaantua tai vammautua tai firma menee alta tms. ja silti ihmiset selviävät eteen päin.

Joku toki ei jaksa ja tappaa itsensä esimerkiksi. Sekin on yksi vaihtoehto jos tuntuu, ettei pärjää pienemmillä tuloilla ja se olisi katastrofi.

vaikka olen jo 50v täyttänyt ja on kesämökki, sijoitusasuntoja, metsää jne. omaisuutta, jonka tuotolla elellä. Mutta kun on tottunut siihen, että joka kuukausi tilille tulee 3200 e, niin ei tee mieli ryhtyä elämään kituuttaen vaivaisella 2500 eurolla/kk.

Töihin en haikailisi, mutta eläke jäisi aika pieneksi, vaikka jo nyt on 30 vuoden työputki takana.

Olen ollut ystäväpalvelussa ennen kuin sain lapsia. Se oli pakko lopettaa, koska aika ei riittänyt. Suomessa on niin paljon yksinäisiä vanhuksia ja vammaisia, joiden omaiset eivät ehdi käydä katsomassa kun juoksevat sen elintason perässä ja ovat juuri siinä oravanpyörässä.

Eli jos saisin potkut, jatkaisin varmaan vapaaehtoistoimintaa. Uskon, että pystyisin elämään silti ihan laadukasta elämää, vaikka työt loppuisi.

Mutta en ole vaatimassa sitä kaikilta muilta. Toki saa elää ihan jokainen sellaista elämää kuin haluaa. Mutta omalla kohdalla olen ajatellut, että se ei tosiaan olisi mikään katastrofin paikka. Maailmassa on niin paljon sellaista tekemistä, mitä voi tehdä ilman palkkatyötä.

se ensi kesänä 48 v jne...

mitä te tekisitte sitten vapaana? mä olin viime viikolla 3 pvää sairaslomalla (vain käsi levossa) ja meinasin tulla hulluks.

ja onneksi me kaikki voimme elää sen oman ainutlaatuisen elämän ihan juuri niin kuin itse haluamme. Siitä olen onnellinen.

Uskon, että työpaikkani ei ole vaarassa ja olen tässä työpaikassa eläkkeeseeni asti. Mutta olen tässä spekuloinut ajatusta, että jos potkut tulisi niin elämässäni olisi silti sisältöä. Tekemätöntä työtä on maailmassa paljon ja pienemmällä kuluttamisella pärjäisin. En usko, että elämäni siihen loppuisi.

Hyvää lauantai-iltaa kaikille teille muillekin keskusteluun osallistuneille.

t. se ensi kesänä 48v jne

tappiin ja niitä ei kansaneläkkeellä ostella. painakaa te vaan crocreilla heselle, meikä juo shampanjaa.

elämä on valintoja. ehkä mulla on känsäsemmät jalat ja useammin krapula, mutta se on mun oma valinta.

hausaa lauantai-iltaa vaan kaikille, lets be careful out there!

silti kannattaa miettiä sekin mahdollisuus ja takaovi, koska elämä ei mene aina kuin suunnittelee. Voi loukkaantua tai vammautua tai firma menee alta tms. ja silti ihmiset selviävät eteen päin. Joku toki ei jaksa ja tappaa itsensä esimerkiksi. Sekin on yksi vaihtoehto jos tuntuu, ettei pärjää pienemmillä tuloilla ja se olisi katastrofi.

vaikka olen jo 50v täyttänyt ja on kesämökki, sijoitusasuntoja, metsää jne. omaisuutta, jonka tuotolla elellä. Mutta kun on tottunut siihen, että joka kuukausi tilille tulee 3200 e, niin ei tee mieli ryhtyä elämään kituuttaen vaivaisella 2500 eurolla/kk. Töihin en haikailisi, mutta eläke jäisi aika pieneksi, vaikka jo nyt on 30 vuoden työputki takana.

mutta koska suurin osa 50v ikäisistä on töissä vielä noin 18 vuotta, niin ei kannata ryhtyä ehdoin tahdoin maalailemaan piruja seinille.

Esimerkiksi lapsilleni minun työttömyyteni merkitsisi sitä, että heiltä loppuisivat ilmaiset mökkilomat ja 2 vko lomamatka kerran vuodessa. Työttömänä en enää ostaisi lastenlapsille haalareita ja lasten koteihin verhoja ja huonekaluja. Työttömyys ei vaikuttaisi vain minuun vaan nimenomaan lapsiini! Minä eläisin todella vähällä, mutta miten kertoa miniälle, että en osta heille turvaistuinta, koska ei ole varaa?

vaikka jotain Teemu Selänteitä, Kimi Räikkösiä tai Marcus Grönholmeja, joilla on varaa vaikka mihin kun ovat niin ahkerasti ja tunnollisesti duunia painaneet.

on hirveän väärin ja epäoikeudenmukaista, että jostain kiekonpeluusta tai autolla kaahailusta tienaa niin älyttömiä summia. Miksi ihmeessä? Onko se jotenkin arvokkaampaa kuin ns. tavallinen työ?

on täysin perusteltua maksaa heille suuria summia. Kyllä he sen ovat totisesti ansainneet. Ovathan he sentään joutuneet uhraamaan lähes koko elämänsä treenaamiseen.

Oikein aaveeanoppi *reps*

silti kannattaa miettiä sekin mahdollisuus ja takaovi, koska elämä ei mene aina kuin suunnittelee. Voi loukkaantua tai vammautua tai firma menee alta tms. ja silti ihmiset selviävät eteen päin. Joku toki ei jaksa ja tappaa itsensä esimerkiksi. Sekin on yksi vaihtoehto jos tuntuu, ettei pärjää pienemmillä tuloilla ja se olisi katastrofi.

vaikka olen jo 50v täyttänyt ja on kesämökki, sijoitusasuntoja, metsää jne. omaisuutta, jonka tuotolla elellä. Mutta kun on tottunut siihen, että joka kuukausi tilille tulee 3200 e, niin ei tee mieli ryhtyä elämään kituuttaen vaivaisella 2500 eurolla/kk. Töihin en haikailisi, mutta eläke jäisi aika pieneksi, vaikka jo nyt on 30 vuoden työputki takana.

mutta koska suurin osa 50v ikäisistä on töissä vielä noin 18 vuotta, niin ei kannata ryhtyä ehdoin tahdoin maalailemaan piruja seinille.

Esimerkiksi lapsilleni minun työttömyyteni merkitsisi sitä, että heiltä loppuisivat ilmaiset mökkilomat ja 2 vko lomamatka kerran vuodessa. Työttömänä en enää ostaisi lastenlapsille haalareita ja lasten koteihin verhoja ja huonekaluja. Työttömyys ei vaikuttaisi vain minuun vaan nimenomaan lapsiini! Minä eläisin todella vähällä, mutta miten kertoa miniälle, että en osta heille turvaistuinta, koska ei ole varaa?

silti kannattaa miettiä sekin mahdollisuus ja takaovi, koska elämä ei mene aina kuin suunnittelee. Voi loukkaantua tai vammautua tai firma menee alta tms. ja silti ihmiset selviävät eteen päin. Joku toki ei jaksa ja tappaa itsensä esimerkiksi. Sekin on yksi vaihtoehto jos tuntuu, ettei pärjää pienemmillä tuloilla ja se olisi katastrofi.

vaikka olen jo 50v täyttänyt ja on kesämökki, sijoitusasuntoja, metsää jne. omaisuutta, jonka tuotolla elellä. Mutta kun on tottunut siihen, että joka kuukausi tilille tulee 3200 e, niin ei tee mieli ryhtyä elämään kituuttaen vaivaisella 2500 eurolla/kk. Töihin en haikailisi, mutta eläke jäisi aika pieneksi, vaikka jo nyt on 30 vuoden työputki takana.

mutta koska suurin osa 50v ikäisistä on töissä vielä noin 18 vuotta, niin ei kannata ryhtyä ehdoin tahdoin maalailemaan piruja seinille.

Esimerkiksi lapsilleni minun työttömyyteni merkitsisi sitä, että heiltä loppuisivat ilmaiset mökkilomat ja 2 vko lomamatka kerran vuodessa. Työttömänä en enää ostaisi lastenlapsille haalareita ja lasten koteihin verhoja ja huonekaluja. Työttömyys ei vaikuttaisi vain minuun vaan nimenomaan lapsiini! Minä eläisin todella vähällä, mutta miten kertoa miniälle, että en osta heille turvaistuinta, koska ei ole varaa?

silti kannattaa miettiä sekin mahdollisuus ja takaovi, koska elämä ei mene aina kuin suunnittelee. Voi loukkaantua tai vammautua tai firma menee alta tms. ja silti ihmiset selviävät eteen päin. Joku toki ei jaksa ja tappaa itsensä esimerkiksi. Sekin on yksi vaihtoehto jos tuntuu, ettei pärjää pienemmillä tuloilla ja se olisi katastrofi.

vaikka olen jo 50v täyttänyt ja on kesämökki, sijoitusasuntoja, metsää jne. omaisuutta, jonka tuotolla elellä. Mutta kun on tottunut siihen, että joka kuukausi tilille tulee 3200 e, niin ei tee mieli ryhtyä elämään kituuttaen vaivaisella 2500 eurolla/kk. Töihin en haikailisi, mutta eläke jäisi aika pieneksi, vaikka jo nyt on 30 vuoden työputki takana.

mutta koska suurin osa 50v ikäisistä on töissä vielä noin 18 vuotta, niin ei kannata ryhtyä ehdoin tahdoin maalailemaan piruja seinille. Esimerkiksi lapsilleni minun työttömyyteni merkitsisi sitä, että heiltä loppuisivat ilmaiset mökkilomat ja 2 vko lomamatka kerran vuodessa. Työttömänä en enää ostaisi lastenlapsille haalareita ja lasten koteihin verhoja ja huonekaluja. Työttömyys ei vaikuttaisi vain minuun vaan nimenomaan lapsiini! Minä eläisin todella vähällä, mutta miten kertoa miniälle, että en osta heille turvaistuinta, koska ei ole varaa?

samaan aion tähdätä minäkin.

Ottaisin työttömyyskorvauksen "apurahana" ja ryhtyisin tekemään kokopäiväisesti sitä mitä teen nyt iltaisin ja viikonloppuisin. Uskon myös, että vaikka köyhä olen nytkin, niin viisikymppisenä taloudellinen tilanne (velattomuus) ja jo nyt minimaalinen kulutukseni tarkoittaisi, että mistään aineellisesta ei tarvitse luopua työttömänäkään.