LA 6.12: kannattaako vaatia sektio?

21.12.2012..



Mallasin tarkotuksella niin, et saan nyt kevätvauvan. En uskaltas olla viimmesillään raskaana tän vuoden joulukuulla.



Jotenkin tuntuu, että jotain kyllä tapahtuu. Mutta missä ja mitä, niin sitähän ei kyllä tiedä.

Mutta. Jos et ole ennen synnyttänyt/saanut jotain traumoja niin ihan turhaan pelkäät. Lähes jokainen nainen on synnyttänyt jo monien vuosien ajan ja tänäpäivänä meillä on uskomattoman hyvät kivunlievitys menetelmät. Oma synnytykseni oli hirveä (ei mennyt ihan putkeen, käynnistys ja väärätarjonta=imukuppisynnytys:/) ja jälkeenpäin harmitti ja pelotti mutta nyt kun vauva on 4-kuinen jo niin ei enää pelota. Tahdon synnyttää uudestaan ns. Normaalisti. Ja niistä repeämisistä, yleensä alapää oo ihan puutunut (puudutuksesta) joten ei niitä edes tunne. Ja n. 2 viikkoa saattaa olla kipeänä ne haavat, mutta yleensä liikkuminenkin onnistuu. Ei se ole maailmanloppu, jos minä selvisin siitä niin kyllä säkin selviät.

Paljon helpommalla pääsee alatiesynnytyksessä. Ja voin luvata että se pelko siitä laantuu kun maha kasvaa ja olo alkaa olemaan jo sellainen että kunhan vain jo tulisi!



Itse synnytyksestä, pahin vaihe tuossa on ne supistukset. Eli se vaihe kun joudut odottelemaan että on 10cm auki ja pääset ponnistamaan. Siinä vaiheessa se on melko riemu kuulla että pääsee jo ponnistamaan.



Tuo synnytys on kaikesta kamaluudestaankin niin mahtava kokemus ettei missään nimessä kannata missata sitä suunnitellusti.



Epiduraalipuudutus on melko tehokas noihin supistuskipuihin. Itse kun sen sain, nukuin siihen asti että pääsin ponnistamaan.



Ja ei se värkki siitä tosiaankaan mihinkään repeä. Minulla ei leikattu tuota episiotomiaa ja sain n. 9 tikkiä. Kuulostaa varmasti paljolta mutta nuo ei tullut samaan paikkan vierekkäin. Repeämät olivat sellaisia pieniä nirhaumia suurimmaksi osaksi ja yhteen paikkaan laitettiin aina kerralla 1 tai 2 tikkiä.



Se paine siellä alapäässä on niin kova kun se vauvan pää puskee sieltä ulos että minä en ainakaan ole mitään yksittäisiä repeämisiä tuntenut.



Minulla ei kahden synnytyksen jälkeen näy mitenkään värkistä että olisin synnyttänyt, saati sitten revennyt. Joten tuo nyt on ainakin turha pelko. Samana päivänä olen itse suihkuun kävellyt eikä ole ollut mitään ongelmaa vessassa käynti tms. Ja mikä olennaisinta, sain vauvan heti viereen.



Jos kaikki menee hyvin, synnytys voi olla ehkä jopa elämäsi mahtavimpia kokemuksia (kaikesta kamaluudestaan huolimatta)



Sektiossa taas paraneminen on hidasta ja kivuliasta. Et saa nostaa vauvaa ja imetysksen kanssa voi tulla ongelmia kun maito ei lähde samalla tapaa nousemaan rintoihin. Niin ja tuosta sektiosta, tuohan ei ole kuitenkaan mikään riskitön pieni leikkaus, se kannattaa muistaa. Tuossa tehdään suuri leikkaushaava ja leikataan vatsapeitteiden läpi.



Minulla olisi sinulle kerrottava niin karmaiseva sektio tarina jonka jälkeen et varmasti haluaisi sektiota, mutta en viitsi tässä jakaa kun ei oma kokemukseni ole.



En tiedä olenko jotenkin kummallinen mutta itse odotan innolla seuraavaa synnytystä.



T. raskaana oleva jolla 2 alatiesynnytystä takana