Miksei ihmiset tule vaikka kutsutaan?

Näin myös melkoisesti vaivaa kun siivosin, hain juomat, laitoin tarjottavat ym. Itse menen aina jos kutustaan.

Eri juttu tietysti jos te kaikki tunnette toisenne. Itse en ole kyläilijä luonteeltani muutenkaan.

Kahdeksan toisensa tuntevaa naista.

mutta ihmisillä saattaa ihan oikeasti olla muita menoja.



Aamun työvuoro - tämä vähän huono, jos tilaisuus aikaisin. Olisin käynyt itse kyllä tervehtimässä.



Konsertti - siis jos on jo sovittu muiden kanssa ja liput hankittu, niin miksi pitäisi perua?



Miehen menot - jos ei luotto lapsenvahtia - tyyliin isovanhempi, niin lastenvahdit maksaa ja illalla on aika vaikea jättää nukuttamista ventovieraalle.



Flunssa - minkä sairauden hyväksyisit syille. Joo, tiedetään, on mullakin kavereita, jotka on aina flunsassa, eli riippuu taudin vakavuudesta.



Ihmisillä nyt vain sattuu olemaan muutakin elämää.

Syitä olivat seuraavan aamun työvuoro, konsertti, miehen menot (ei muka saa lapsenvahtia), flunssa jne.

ihan järkeviä syitä. En edes haluaisi flunssaista vierasta meille...

Eri asia tietty on, jos aamun työvuoro, konsertti ja miehen menot selvisivät vasta reilusti kutsumisesi jälkeen, esim. vasta synttäripäivänä...

Nykyään ihmiset peruvat niin helposti. Eivätkä ajattele yhtään, että niin ne muutkin peruvat helposti. Ajatellaan vain, että "ei mun tarvi jos en jaksa/ halua/ tms.". Ei tietenkään tarvitsekaan, mutta joskus voisi vähän vaivautua että ilahduttaisi muita. Järjestäjä on kuitenkin vaivautunut...



Mulle kävi äskettäin niin, että kutsuin 15 ihmistä miltei 2 kk:n varoajalla ja lopulta yksikään ei tullut!

Kahdeksan toisensa tuntevaa naista.

Mutta en tosiaan tykkää kyläillä ja kaikkein vähiten rykelmissä. Sanoin jo ed. viestissäni, että eri juttu jos porukka tuntee toisensa.

Ap kysyy kaivaten vastauksia - minä vastasin mitä itse koen. :)

Seuraavan aamun työvuoro, konsertti, miehen menot ja flunssa.

helposti käy näin.



Syitä on paljon, ihmisillä on nykyään kalenterit tosi täys, on harrastusta ja kyläilyä ja menoa jo mitä, viikonloput on täynnä jo pariksi kuukaudeksi eteenpäin. Sitten on vuorotyöläisiä ja jos esim. puolisolla on töitä, voi olla ettei toinenkaan pääse, jos ei ole lastenhoitajaa tiedossa.



Meinaan järkätä samantyyppiset juhlat/illanistujaiset, saa nähdä, miten käy.

Näin myös melkoisesti vaivaa kun siivosin, hain juomat, laitoin tarjottavat ym. Itse menen aina jos kutustaan.

vahvistusta etukäteen?

Tuossahan itse kerroit, miksevät ihmiset tulleet.



Ihmisten elämä ei nyt vaan pyöri omiemme ympärillä.



Olisko aika nostaa katse omasta navasta peiliin ja koitta ainakin tuosta marttyriasenteesta päästä eroon.

jotkut sano suoraan etteivät tule, vaan venyttävät sitä kieltäytymistä tai myöntymistä edelliseen päivään. Eli odottavat tuleeko mitään mielenkiintoisempaa menoa. Jos ei tule, saattavat vaivautua paikalle.

Ihmisillä nyt vain sattuu olemaan muutakin elämää.

av-perustelu kaikkeen. Miksi et tule, miksi et soita, miksi et halua tavata, miksi et osallistu mihinkään, miksi et järjestä mitään...aina sama "ihmisillä on muutakin elämää". On toki, mutta onko se muu aina tärkeämpää? Eikö siitä voi koskaan joustaa? No ei voi, tietenkään, koska se on niin TÄRKEÄÄ se MINUN ELÄMÄ.

Mulla on paljon muuta elämää, kokopäivätöiden lisäksi perhe, harrastuksia, vapaaehtoistöitä ja vielä keikkatöitäkin. Lisäksi käyn teatterissa, oopperassa, ulkona yms. Mutta kyllä mä usein ehdin osallistua illanistujaisiin, käydä kahvilla, avajaisiin, synttäreille yms. Hassua, kuinka joidenkin aika ei muka riitä mihinkään.

Tuossahan itse kerroit, miksevät ihmiset tulleet.

Ihmisten elämä ei nyt vaan pyöri omiemme ympärillä.

Olisko aika nostaa katse omasta navasta peiliin ja koitta ainakin tuosta marttyriasenteesta päästä eroon.

Kenelläköhän tuossa on marttyyriasenne :D Oi voi voi.

erittäin hyviä syitä.

Me käymme konserteissa joihin ostetaan liput jo puoli vuotta etukäteen, hintaa usein 70-90 euroa. Juu, todellakin mennään sinne.

Lapsenvahtiasia: Meillä on hoitajina minä, mies ja MLLn hoitajat. MLLstä ei aina saa hoitajaa ja miehellä on välillä esim. työmatkoja. Ei siis vaihtoehtoja, jäänkö kotiin.

Flunssa: Joo, voin tulla ja tartuttaa kaikki muutkin?

konsertti, miehen menot (ei muka saa lapsenvahtia), flunssa jne.

olen välillä hyvin väsynyt. Nämä ruuhkavuodet ja tää arjen pyöritys tuntuvat välillä syövän mut elävältä.



Kurkkua karhentaa ja flunssa on tulossa, väsyttää entisestään. Keskimmäinen on kärttänyt monta iltaa, "koska ollaan vaan yhdessä kotona?". Niin tosiaan koska olisi omalle lapselle aikaa, sunnuntaiaamuksikin napsahti työvuoro ja illalla on se miehen kuukausi sitten sopima peli kavereiden kanssa. Anoppikaan ei ole vielä toipunut vatsataudistaan kunnolla, enkä kyllä vatsatautista lastenvahtia tänne haluaisikaan.



Ajattelen sinua kyllä ja toivotan onnea, mutta nyt en jaksa tulla juhlimaan. Toivon paljon elinvuosia sinulle, jottei tarvitsisi ajatellakaan hautajaisiasi. Ymmärrätköhän?

se ongelma nimenomaan ollut siinä, että nämä loput 5 ilmoittivat hyvin myöhään..? Kai nyt edes tuo konsertti on ollut aiemmin tiedossa?



-se 15 kutsuja (suurin osa ei ilmoittanut mitään, kun kyselin samana päivänä että oletteko tulossa, peruivat silloin. Ainoastaan pari ilmoitti ajoissa.)

Ihmiset tosi harvoin nykyään viitsii järjestää kotonaan tilaisuuksia. Arvostan sitä kovasti ja jos vaan kynnelle kykenen menen jos kutsutaan. Monet ihmiset eivät koskaan kutsu ketään kotiinsa tai järjestä mitään pippaloita. He eivät siis voi käsittää miten se harmittaa kun kutsutut eivät viitsi vaivautua.

Ei se kuule ole lapsenvahdin saaminen mitenkään itsestään selvyys.



Syntymäpäivien viettäminen aikuisiässä on jotenkin teennäistä pakkokivaa, että sitä varten en viitsisi edes nähdä vaivaa lastenhoitajan eteen.



Ystäviä tapaan arjessa, en skumppa lasi kädessä.

Ihmisillä nyt vain sattuu olemaan muutakin elämää.

av-perustelu kaikkeen. Miksi et tule, miksi et soita, miksi et halua tavata, miksi et osallistu mihinkään, miksi et järjestä mitään...aina sama "ihmisillä on muutakin elämää". On toki, mutta onko se muu aina tärkeämpää? Eikö siitä voi koskaan joustaa? No ei voi, tietenkään, koska se on niin TÄRKEÄÄ se MINUN ELÄMÄ.

Mulla on paljon muuta elämää, kokopäivätöiden lisäksi perhe, harrastuksia, vapaaehtoistöitä ja vielä keikkatöitäkin. Lisäksi käyn teatterissa, oopperassa, ulkona yms. Mutta kyllä mä usein ehdin osallistua illanistujaisiin, käydä kahvilla, avajaisiin, synttäreille yms. Hassua, kuinka joidenkin aika ei muka riitä mihinkään.

Oma elämä on huono syy sille, ettei koskaan soita. Jos olet sopinut konsertin kaverin kanssa ja joku pyytää istumaan iltaa, niin silloin ollaan tilanteessa, jossa toinen itkee AV- palstalla, että miten se oma elämä on nyt niin tärkeää, niin tärkeää.

Jos kavereilla ei ole mulle koskaan aikaa, niin ne on entisiä kavereita. Jos kavereilla on menoa juuri sillä hetkellä kun minä heitä kaipaan ymmärrän sen.