Onko teillä "yleislahjakasta" lasta?

Mut ite olin sellainen lapsi. Yhtä kieltä vain luin mutta sitäkin enemmän. Olin musiikkiluokalla, vedin teatterikerhoa, harrastelin tietokoneita. Joo, liikunnassa en ollut lahjakas mutta ihan hyväkuntoinen terve ja kaunis tyttö.



Yläasteella sitten numerot huononivat kun alkoi seuraelämä kiinnostaa enemmän kuin koulunkäynti eli en vain ollut paikalla kuulemassa kun asiat käytiin tunnilla läpi - aiemmin se oli riittänyt niihin kymppeihin.

keskiarvo oli lukion päättötodistuksessa 9,8 ja kuusi ällää kirjoitin ilman suurempia lukemisia.



Olen sosiaalinen, puhelias ja puhun neljää eri kieltä sujuvasti. Matikassakin olin ihan hyvä, mutten tykänny siitä.



Minun poika seuraa jalanjäljissäni, on nyt kolmannella luokalla ja on kaikissa aineissa hyvä ilman suuria ponnisteluja. On kuitenkin huomattavasti matemaattisempi kuin minä, ja äikästä taas ei tykkää ollenkaan. Suurin lahjakkuus on kuitenkin urheilussa, pärjää lajissa kuin lajissa.

ka ollut aina noin 9.5, myös liikunnassa tosi lahjakas. Nyt on jo kasiluokkalainen.



Olen ollut aika tarkka siinä, että "riman ali ei mennä", koska oppiminen tuntuu olevan helppoa! Yläasteella ei mielestäni enää pärjää pelkällä lahjakkuudella, jos ei yhtään panosta läksyihin. Ts. asenne työskentelyyn on mielestäni tärkeämpi kuin nuo hyvät numerot.

lahjakkaita ja meillä on vain 1 erikoislahjakkuus, jolla elätämme itsemme. Elämä olisi ollut niin paljon helpompaa, jos olisi ollut monialaisemmin lahjakas, eikä vain todella lahjakas yhdessä asiassa...



Kadehdin.

Peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo oli 9,9. Ainoa 9 (kaikki mahdolliset aineet mukaanlukien) tuli liikunnasta. Lukuaineiden lisäksi siis myös esim. kotitalous, käsityöt, kuvaamataito ja musiikki olivat kymppejä. Tosin musiikissa tyttö ei ole alunperin kauhean lahjakas, mutta 7-vuotiaana aloitettu soittaminen ja ahkera harjoittelu ovat auttaneet siinäkin häntä kehittymään hyvälle tasolle.



Lukio menee lähes yhtä hyvin, tosin muutama ysikin on tullut ja jopa yksi kasi ruotsista ja toinen liikunnasta. Silti ylivoimainen enemmistö kursseista on kymppejä (tähän mennessä suoritettuja kursseja on reilusti päälle 40).



Kielinä tytöllä on pitkä englanti ja pitkä saksa, sekä lisäksi se normaali ruotsi. Lukiossa on pitkä matematiikka ja fysiikka (siis lukee näistä aineista kaikki mahdolliset kurssit).



Ala-asteella oli kaveriongelmia, kun luokkakaverit eivät oikein pitäneet siitä, että joku on kaikessa niin hyvä, mutta ongelmat loppuivat siihen, kun tyttö meni yläasteelle matematiikkaluokalle. Nyt tyttö on huippulukiossa (Ressu) ja nauttii siitä, että hän ei siellä mitenkään erotu muusta oppilasjoukosta.



Yläasteella tyttö pääsi palkintosijoille eräässä valtakunnallisessa kilpailussa Suomen loppukilpailussa (en nyt viitsi kertoa missä, koska tulokset löytyvät edelleen netistä) ja lisäksi aivan toisen aihealueen Suomen loppukilpailussa yhtenä luokkansa joukkueen jäsenenä. (Jälkimmäiseen kilpailuun tosin osallistui paljon vähemmän kouluja kuin ensimmäiseen, missä lähes kaikki Suomen koulut olivat mukana.)



Tytöllä menee yleensä musiikkiopistolla kolme iltaa viikossa ja lisäksi yleensä yksi ilta toisen harrastuksen parissa, joten en oikein tajua, missä välissä hän lukee läksyjä. Ilmeisesti hänelle riittää pitkälle se, että kuuntelee ja opettelee asiat tunnilla, jolloin kotiin jää vain vähän opiskeltavaa.



On minulla kaksi muutakin lasta, mutta heillä selvästikin lahjakkuus on kohdistunut yksittäisille aloille, kun taas tämän tytön vahvuus on nimenomaan se, että hän on hyvä kaikessa.

Mä olin tuollainen itse lapsena, pärjäsin hyvin erityyppisissä aineissa hyvin, kuten matematiikassa, liikunnassa, yms. Ainoastaan yläasteen aikana tuli erinäisten ongelmien takia jonkinlainen notkahdus tuohon koulumenestykseen, mutta myöhemmin sitten taas kaikki tasottui. Ainut vika vain oli että minun oli kamalan hankala keksiä mitä lähtisin opiskelemaan, sillä olin hyvä vähän kaikessa, mutta mikään ei kiinnostanut ylivoimaisesti eniten. Muutama opiskelukokeilu tarvittiin..

en pidä yleislahjakkaana sitä että menestyy kaikissa kouluaineissa. Lapseni saa aina kokeista 10 ja kaikki kouluasiat on helppoja. On viidennellä luokalla ja harrastaa liikuntaa ja musiikkia vapaa-ajallaan.



En kuitenkaan ajattele lastani mitenkään yleislahjakkaana. Ei hän soita soitintaan kuin virtuoosi, liikunnassa ei ole mikään ihmelapsi, kuviksessa aivan tavanomainen lapsi. Matikassa suoriutuu helposti viidennen luokan tehtävistä, tuskin vaikka kasiluokan saati yliopistotasosta, jolloin voisin puhua lahjakkuudesta.



Lapseni lukee koulussa vain englantia, mutta osaa äidinkielen lisäksi myös ruotsia (sukulaisilta oppinut, tv ja kirjat tukeneet).



Nuoremmat sisarukset ovat samantyyppisiä, koulu helppoa/ oppivat nopeasti /lukevat aikaisin



Minusta kuvaa juuri oppimisnopeutta tai aikaisin kypsymistä ei sitä, mihin kyvyt parhaimmillaan aikuisena riittävät. Joku hitaamminen kehittyvä/oppiva voi päätyä lopulta paljon taitavammaksi