Miksi esim. AMK:ssa on jatkuvasti ryhmätöitä?
Haluaisin hakea AMK-aikuiskoulutukseen, mutta monissa opinto-ohjelmien kuvauksissa mainitaan, että on paljon ryhmätöitä. Itse inhoan ryhmätöitä, ja ihmettelenkin, miksi niitä on niin paljon? Tietysti työelämää varten pitäisi oppia ryhmätyötaitoja jne. mutta oppiihan niitä siellä töissäkin sitten, ja kaikki ei opi ikinä.
Kommentit (60)
Vierailija kirjoitti:
Monta tuntia saa kulumaan siihen, kun porukka tekee työtä keskenään ja ope voi keskittyä vaikka toisen ryhmän kokeiden korjaukseen, jonka muuten joutuisi tekemään omalla ajalla. :)
Ei pidä AMK:ssa paikkaansa. AMK opet on kokonaistyöajassa, joten se kokeiden korjaus on työaikaa toisin kuin peruskoulussa tai toisella asteella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huvittavaa miten koko lanka on täynnä vastauksia, jotka oikein loistavat syinä siihen, miksi on paljon ryhmätöitä.
Ryhmätyöt on tehty karsimaan ja filtteröimään juuri tällaisia ihmisiä, joita tähän lankaan on vastannut: "Tekisin mielummin yksin", "Olen ujo", "Kaikki haluavat tehdä omalla tavallaan", "Joku ryhmästä ei tee mitään", "Joudun tekemään muidenkin työt".
Te kaikki tarvitsette ryhmätöitä pärjätäksenne töissä, joita AMK:n tasoinen koulutus teille avaa. Harva AMK-koulutuksen vaativa työ on yksinään tekemistä ja vaikka olisikin, niin töissä teille tulee silti vastaan sellaisia (sosiaalisia) tilanteita joihin ryhmätyöt opettavat toimimaan.
Jos esimerkiksi joku ryhmästä ei tee mitään, niin on sinun osaltasi virhe tehdä hänenkin työnsä. Koulussa on vielä helppoa käydä huikkaamassa opettajalle että tuo mulkku ei osallistu, mutta todellinen haaste on tehdä se työelämässä, etenkin jos olet ollut talossa vasta vähän aikaa.
Se, että kaikki haluavat tehdä työn omalla tavallaan on myös ihan luonnollinen ongelma ja vieläpä sellainen, että siihen törmää tosi usein. Ryhmänä on teidän vastuullanne sopia keskenänne, että kenen tavalla työ tehdään ja mikäli ette siihen pysty, niin tarvitsette harjoitusta kunnes pystytte - tai ainahan voi luovuttaa ja lähteä sinne kaupan kassalle töihin... ainiin, sielläkin sovitaan työvuoroista ja tehtävistä.
Jokainen teistä joka pitää ryhmätöitä "tyhminä", turhina tai ei ymmärrä miksi niitä tehdään tai miksi niitä on niin paljon, ei ole selkeästi sisäistänyt ryhmätöiden tärkeyttä sekä ideaa. Kaikki ei ole aina hauskaa tai mukavuusalueella, jos ette siihen pysty, niin se on voi voi. Oikeassa maailmassa teitä ei voi auttaa kukaan muun kuin te itse.
Näin sekä työtä että opiskeluja tekevänä kommentoin. Työssäni saan palkkaa siitä, jos joku ei osaa hoitaa hommia tai autan häntä tai tuuraan jotakuta. Se kaikki on työaikaa, josta saan korvauksen. Koulussa en saa minkäänlaista korvausta siitä, jos joku toinen ei hoida hommiaan ja joudun tekemään tämänkin työt. Työelämän ryhmätyötaidot eivät ole siinä mielessä oikein verrattavia opintojen ryhmätyötaitoihin.
Miksi tekisit jonkun toisen työt, jos tällä toisella ei ole mitään perusteltua syytä olla tekemättä hänelle määrättyjä töitä? Korvauksesi saat siitä kun ilmoitat tällaisista ryhmän jäsenistä opettajalle ja siten opit toimimaan epäsuotuisissakin tilanteissa. Ihan sama pätee töissä ja paikasta riippuen siellä voi olla joko helpompi tai vaikeampi ilmoittaa esimiehelle, että jonkun työt eivät etene ja siksi koko projekti jumittaa. Tällöin sinut kyllä todennäköisesti määrätään tekemään tuon toisen työt, mutta järkevässä työpaikassa työt tekemättömäksi jättänyt henkilö saa varoituksen tai muuta mukavaa. Näin ainakin meillä.
Vierailija kirjoitti:
Viimeisimmän ryhmätyön prosessi:
-ehdotan tapaamista nopeasti ja sanon, että aikataulun kanssa tulee olemaan ongelmia, vaikka nyt ei siltä tunnu
-väännetään ja käännetään sopivasta ajankohdasta. Joku haluaa virtuaalisesti, joku taas ei. Lopputulos: otetaan aikaa toiselta kurssilta, toinen kurssi saa kärsiä
-tapaamiset eivät hyödytä oikeasti ketään. Käytännössä päätökset tehdään yksittäin siten, että lopulta joku heittää mitä tehdään ja toiset suostuvat
-aikatauluongelmat, aikataulut eivät pidä, projekti ei meinaa pysyä kasassa, ihmiset eivät noudata tapaamisaikoja, kuka on milloin missäkin
-Lopulta viime hetken paniikki ja aikataulut pettävät: yksi suunnilleen itkee ja haukkuu muita, yksi on edelleen hällä väliä -asenteella, yhdestä ei kuule juuri mitään, pari tekee yötä myötä töitä, ja muut opinnot kärsivät ja palkkatyö pitää tehdä vasemmalla kädellä, että saadaan homma palautettua.
Tätä vinkkiä ei voi suositella kenellekään, mut koska minusta tämä lainattu teksti on esimerkki siitä, miten EI kannata asioita tehdä, kerron miten minä teen.
Eli teen ryhmätyön rungon ja kirjoitan johdannon valmiiksi, pistän sen kaikille sähköisesti ja ilmoitan, että tämä on minun näkemykseni, kertokaa omanne ja tehkää se ja laittakaa muille niin äänestetään kumpi on parempi. Toistaiseksi kukaan ei milloinkaan ole viitsinyt tehdä kilpailevaa versiota. Voihan he selän takana arvostella ja nurista, mut mulle se on ihan yksi ja sama. Jos motivaatio ei riitä siihen että tekisi sen nurinan lisäksi jotain, niin oletan että se harmistus ei sitten kuitenkaan ole mahdottoman iso. ;)
Kun runko on tehty, ja johdanto on tehty, niin käytännössä puolet työstä on tehty. Kaikki on sen jälkeen kartalla siitä, mistä on kyse ja mitä tehdään, kun termit on avattu, päämäärä määritelty ja kerrottu miten päämäärään päästään. Sellainen alun lamaantuminen jää kokonaan pois, koska lusmukin osaa aloitella omaa työtään kun siihen on annettu asiasanat ja näytetty että mikä osa kokonaisuutta se on.
Joo, meneehän tähän aikaa. Mut jos pitää miettä, että istunko tunnin bussissa ja sitten pari tuntia ryhmätapaamisessa, mitkä molemmat on täydellistä ajanhukkaa, vai teenkö tuon suunnitelman ja rungon siinä kolmessa tunnissa, niin oikeasti ei ole vaikeuksia valita. :)
Inhosin ryhmätöitä yliopistossa. Oli niin ärsyttävää yrittää sumplia ihmisten aikatauluja tapaamisia varten, tehtävien jakaminen ryhmäläisten kesken tasapuolisesti oli hankalaa, osa teki hommansa kunnolla ja osaa ei kiinnostanut juuri sen työn aihe lainkaan, vapaamatkustajia piti potkia perseelle, itse piti tehdä muidenkin työt jos halusi varmistua työn laadusta... Argh, ärsyttävyyksien lista on loputon.
Mutta. Ymmärrän oikein hyvin, miksi näitä töitä siellä opinnoissa tehdään. Työelämässä useimmille tulee vastaan monia erilaisia ryhmätyötilanteita, joihin opiskelijoiden olisi hyvä valmistautua. Näkee ryhmätyöskentelyyn liittyviä ongelmia ja oppii ratkomaan niitä. Siinä oppii myös itsestään, kun voi kokeilla erilaisia rooleja; ryhmänvetäjä, työmuurahainen, taustatoimija jne. Voi saada suuntaa sille, millaisessa tehtävässä haluaisi työskennellä opintojen jälkeen sekä huomata, miten missäkin roolissa kannattaa toimia ollakseen mahdollisimman hyödyllinen ja tehokas.
Työpaikasta ja projektissa työskentelevistä ihmisistä riippuen kaikki voi mennä oppikirjan mukaan, tai sitten vaikeimman kautta rimaa hipoen. Kun on kokenut vastaavaa jo opiskellessa ja tuntee itsensä ryhmätyöskentelijänä, on helpompi suoriutua näistä tilanteista kunnialla sitten siellä oikeissa töissä.
Jotkut haluavat työhön, jossa työskennellään pääosin yksin. Tällöin voi olla ikävää harjoitella ryhmätyöskentelyä, kun sitä taitoa ei tule juurikaan tarvitsemaan. Mutta suuri osa työpaikoista kuitenkin on sellaisia, että yhteistyötä monien eri tahojen kanssa on tehtävä yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Tästä syystä olisi hyvä, että suurimmalla osalla olisi myös tähän tarvittavat taidot.
Tietenkään kaikki eivät opintojen aikana opi näistä tilanteista mitään, vaikka pitäisi. Jos ei halua olla hyvä ryhmätyöskentelijä, ei sellaiseksi koskaan tule. Aivan liian moni luulee olevansa hyvä ryhmätyöskentelijä, mutta ei oikeasti ole sitä. Tai ei vain yksinkertaisesti välitä siitä, miten heidän tekemisensä vaikuttaa muihin. Tällöin ryhmätyöskentelyn opetteleminen tuntuu ehkä turhalta, vaikka olisi valtavan hyödyllistä.
Kyllä kaipaa edes perinteisiä ryhmätöitä.
Mitä opiskelu on nyt?
Opettajat luennoivat TEAMSissa pitkät pätkät vaatimuksia ja sitä, mitä kurssilla tehdään. Luentokertoja voi olla se 8 tuntia. Loput 130 tuntia ovat "omaa itsenäistä opiskelua, joka vaatii syvällistä paneutumista aineistoon, oman työn ja oppimisen reflektointia oppimispäiväkirjan avulla ja laajaa perehtymistä aiheeseen, josta tehdään 20-25 sivuinen ryhmätyö, joka esitetään ja vertaisarvioidaan". Tälle on varattu aikaa 3 viikkoa.
AIK (aikana ennen koronaa) opettaja oikeasti opetti. Tänä päivänä joudut itse ensinnäkin hankkimaan sen aineiston (hei niihin ryhmätöihin!), perehtymään siihen aineistoon ja sitten vasta pääset kirjoittamaan siihen ryhmätyöhön jotain. Oma osuus ryhmätyöstä voi olla se 10 sivua. AIK -ryhmätöissä etsittiin yhdessä aineistoa, pohdittiin mitä kirjoitetaan ja kirjoitettiin yhdessä. Nyt sinne word -alustalle vain ilmestyy jonkun kirjoittamaa tekstiä.
Ehkä otan ensi vuoden opintovapaata ja koitan parin vuoden päästä paremmalla onnella, josko silloin olisi jo lähiopetusta.
Ryhmätöiden tekemisestä ei ollut mielestäni minkäänlaista hyötyä työelämää ajatellen. Ei työelämässä tarvitse kokoajan tehdä uusia turhia projekteja uusissa ja päällekkäisissä kokoonpanoissa. Töissä ei ole sellaisia lintsareita, jotka jättävät työt muille. En edes oppinut paljon mitään ryhmätöistä, varsinkaan muiden ryhmien käsittelemistä aiheista. Mielestäni ryhmätyöt ovat kusetusta ja opettajalle helppo tapa saada kurssi pakettiin.
Jos ei kykene tekemään opiskeluaikana ryhmätöitä opiskelutovereiden kanssa, niin miten muka kykenee edes sopeutumaan työkavereihin töissä?
Jotain on henkisellä puolella vinossa, jos ryhmätyöt opiskellessa koetaan ahdistavina tai vaikeina tai muutoin täysin tarpeettomina.
Jos noin paljon pelkää ja arkailee muita ihmisiä, jopa opiskelukavereitaan, niin eikö silloin olis paras aina pysyä vaan neljän seinän sisällä, eikä koskaan lähteä opiskelemaan tai työelämään?
Se vaatii viitseliäisyyttä perehtyä aiheeseen ja jutella muiden kanssa niissä ryhmätöissä ja sen verran osaamista ja omia mielipiteitä, että kykene ottamaan kantaa ja tekemään mahdollisia ehdotuksia.
Mutta jos on niin tyhmä ettei tuollaiseen pysty, voi miettiä sitä, miksi ylensäkään lähti opiskelemaan.
Työelämän ryhmätyöt aika usein ovat, että jokainen tekee oman osuutensa omissa oloissa ja omaan tahtiaan. Lopuksi tuotokset naitetaan viidessä minuutissa yhteen. Tai henkilö A tekee ensimmäisen etapin ja B jatkaa siitä projektin työstämistä.
Työelämän hyviä puolia on se, että tehtävissä, työryhmissä ja projekteissa on nimetyt vetäjät, jolla on mandaatti jakaa työt ja nakittaa niitä eteempäin. Opiskellessa näin ei ollut.
Vierailija kirjoitti:
Huvittavaa miten koko lanka on täynnä vastauksia, jotka oikein loistavat syinä siihen, miksi on paljon ryhmätöitä.
Ryhmätyöt on tehty karsimaan ja filtteröimään juuri tällaisia ihmisiä, joita tähän lankaan on vastannut: "Tekisin mielummin yksin", "Olen ujo", "Kaikki haluavat tehdä omalla tavallaan", "Joku ryhmästä ei tee mitään", "Joudun tekemään muidenkin työt".
Te kaikki tarvitsette ryhmätöitä pärjätäksenne töissä, joita AMK:n tasoinen koulutus teille avaa. Harva AMK-koulutuksen vaativa työ on yksinään tekemistä ja vaikka olisikin, niin töissä teille tulee silti vastaan sellaisia (sosiaalisia) tilanteita joihin ryhmätyöt opettavat toimimaan.
Jos esimerkiksi joku ryhmästä ei tee mitään, niin on sinun osaltasi virhe tehdä hänenkin työnsä. Koulussa on vielä helppoa käydä huikkaamassa opettajalle että tuo mulkku ei osallistu, mutta todellinen haaste on tehdä se työelämässä, etenkin jos olet ollut talossa vasta vähän aikaa.
Se, että kaikki haluavat tehdä työn omalla tavallaan on myös ihan luonnollinen ongelma ja vieläpä sellainen, että siihen törmää tosi usein. Ryhmänä on teidän vastuullanne sopia keskenänne, että kenen tavalla työ tehdään ja mikäli ette siihen pysty, niin tarvitsette harjoitusta kunnes pystytte - tai ainahan voi luovuttaa ja lähteä sinne kaupan kassalle töihin... ainiin, sielläkin sovitaan työvuoroista ja tehtävistä.
Jokainen teistä joka pitää ryhmätöitä "tyhminä", turhina tai ei ymmärrä miksi niitä tehdään tai miksi niitä on niin paljon, ei ole selkeästi sisäistänyt ryhmätöiden tärkeyttä sekä ideaa. Kaikki ei ole aina hauskaa tai mukavuusalueella, jos ette siihen pysty, niin se on voi voi. Oikeassa maailmassa teitä ei voi auttaa kukaan muun kuin te itse.
Koulu- ja työelämä on kaksi eri asiaa. Koulussa tein "tyhmätyöt" aina yksin, koska se oli helpoin tie - savustin muut ulos toisiin ryhmiin ja pääsin tekemään kuten halusin.
Työelämä onkin sitten "hieman" eri juttu. "Ryhmätöistä" maksetaan ja kokonaisuudet on sen verran laajoja ettei yksin selviä, toisin kuin koulujen naurettavuuksissa.
Kummasti on tässä pärjätty 25 vuotta oikeissa töissä - ja spesiaalihommaani on toimia juuri "useamman tahon tekemiset" kokoavana linkkinä. Siitä maksetaan todella hyvin, toki myös sitä avustaa erittäin leveä tekninen osaaminen.
Aikas hyvin "tyhmätöiden" disssajalta?
Valmistuin aikuislinjalta amksta 2018.
Valtaosa kursseista suoritettiin ryhmätöinä.
Valittiin aihe, jaettiin tehtävät osallistujien kesken ja jokainen teki oman osansa. Lopuksi osaset yhdistettiin ja esitettiin luokalle.
Tiedonjako suoritettiin pilvipalvelun työtilassa.
Vaikka nimellisesti tämä oli ryhmätyö, niin itsenäistä työntekoa oli varmaan yli 90% ja loput tehtiin porukalla.
Vierailija kirjoitti:
Työelämän hyviä puolia on se, että tehtävissä, työryhmissä ja projekteissa on nimetyt vetäjät, jolla on mandaatti jakaa työt ja nakittaa niitä eteempäin. Opiskellessa näin ei ollut.
Jos aikuiset opiskelijat eivät keskenään saa omalle projektilleen edes vetäjää nimettyä, niin hoh hoijakkaa...
Ryhmätyöt ovat pääosin laiskojen opettajien tapa helpottaa omaa työkuormaansa, kukaan ei opi niissä mitään eikä ketään oikeasti kiinnosta mikään muu kuin että saa kurssin pois alta. Itse harvoin edes luen läpi muiden ryhmän jäsenten osuuksia, keskityn vain omaan osuuteeni ja heitän töhöt ryhmäläiset junan alle kantelemalle opettajalle s-postitse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huvittavaa miten koko lanka on täynnä vastauksia, jotka oikein loistavat syinä siihen, miksi on paljon ryhmätöitä.
Ryhmätyöt on tehty karsimaan ja filtteröimään juuri tällaisia ihmisiä, joita tähän lankaan on vastannut: "Tekisin mielummin yksin", "Olen ujo", "Kaikki haluavat tehdä omalla tavallaan", "Joku ryhmästä ei tee mitään", "Joudun tekemään muidenkin työt".
Te kaikki tarvitsette ryhmätöitä pärjätäksenne töissä, joita AMK:n tasoinen koulutus teille avaa. Harva AMK-koulutuksen vaativa työ on yksinään tekemistä ja vaikka olisikin, niin töissä teille tulee silti vastaan sellaisia (sosiaalisia) tilanteita joihin ryhmätyöt opettavat toimimaan.
Jos esimerkiksi joku ryhmästä ei tee mitään, niin on sinun osaltasi virhe tehdä hänenkin työnsä. Koulussa on vielä helppoa käydä huikkaamassa opettajalle että tuo mulkku ei osallistu, mutta todellinen haaste on tehdä se työelämässä, etenkin jos olet ollut talossa vasta vähän aikaa.
Se, että kaikki haluavat tehdä työn omalla tavallaan on myös ihan luonnollinen ongelma ja vieläpä sellainen, että siihen törmää tosi usein. Ryhmänä on teidän vastuullanne sopia keskenänne, että kenen tavalla työ tehdään ja mikäli ette siihen pysty, niin tarvitsette harjoitusta kunnes pystytte - tai ainahan voi luovuttaa ja lähteä sinne kaupan kassalle töihin... ainiin, sielläkin sovitaan työvuoroista ja tehtävistä.
Jokainen teistä joka pitää ryhmätöitä "tyhminä", turhina tai ei ymmärrä miksi niitä tehdään tai miksi niitä on niin paljon, ei ole selkeästi sisäistänyt ryhmätöiden tärkeyttä sekä ideaa. Kaikki ei ole aina hauskaa tai mukavuusalueella, jos ette siihen pysty, niin se on voi voi. Oikeassa maailmassa teitä ei voi auttaa kukaan muun kuin te itse.Näin sekä työtä että opiskeluja tekevänä kommentoin. Työssäni saan palkkaa siitä, jos joku ei osaa hoitaa hommia tai autan häntä tai tuuraan jotakuta. Se kaikki on työaikaa, josta saan korvauksen. Koulussa en saa minkäänlaista korvausta siitä, jos joku toinen ei hoida hommiaan ja joudun tekemään tämänkin työt. Työelämän ryhmätyötaidot eivät ole siinä mielessä oikein verrattavia opintojen ryhmätyötaitoihin.
Näin työssä että opiskeluja tekevänä voin kommentoida, että olet oikea nero tajutessasi, ettei opiskeluista makseta. Tämä ei ei kuitenkaan ole syy sille, miksi koulussa ei saisi olla sinun mielestä ikäviä asioita.
Itseohjautuvuus on niin surkealla tolalla useimmilla nuorilla opiskelijoilla siellä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huvittavaa miten koko lanka on täynnä vastauksia, jotka oikein loistavat syinä siihen, miksi on paljon ryhmätöitä.
Ryhmätyöt on tehty karsimaan ja filtteröimään juuri tällaisia ihmisiä, joita tähän lankaan on vastannut: "Tekisin mielummin yksin", "Olen ujo", "Kaikki haluavat tehdä omalla tavallaan", "Joku ryhmästä ei tee mitään", "Joudun tekemään muidenkin työt".
Te kaikki tarvitsette ryhmätöitä pärjätäksenne töissä, joita AMK:n tasoinen koulutus teille avaa. Harva AMK-koulutuksen vaativa työ on yksinään tekemistä ja vaikka olisikin, niin töissä teille tulee silti vastaan sellaisia (sosiaalisia) tilanteita joihin ryhmätyöt opettavat toimimaan.
Jos esimerkiksi joku ryhmästä ei tee mitään, niin on sinun osaltasi virhe tehdä hänenkin työnsä. Koulussa on vielä helppoa käydä huikkaamassa opettajalle että tuo mulkku ei osallistu, mutta todellinen haaste on tehdä se työelämässä, etenkin jos olet ollut talossa vasta vähän aikaa.
Se, että kaikki haluavat tehdä työn omalla tavallaan on myös ihan luonnollinen ongelma ja vieläpä sellainen, että siihen törmää tosi usein. Ryhmänä on teidän vastuullanne sopia keskenänne, että kenen tavalla työ tehdään ja mikäli ette siihen pysty, niin tarvitsette harjoitusta kunnes pystytte - tai ainahan voi luovuttaa ja lähteä sinne kaupan kassalle töihin... ainiin, sielläkin sovitaan työvuoroista ja tehtävistä.
Jokainen teistä joka pitää ryhmätöitä "tyhminä", turhina tai ei ymmärrä miksi niitä tehdään tai miksi niitä on niin paljon, ei ole selkeästi sisäistänyt ryhmätöiden tärkeyttä sekä ideaa. Kaikki ei ole aina hauskaa tai mukavuusalueella, jos ette siihen pysty, niin se on voi voi. Oikeassa maailmassa teitä ei voi auttaa kukaan muun kuin te itse.Koulu- ja työelämä on kaksi eri asiaa. Koulussa tein "tyhmätyöt" aina yksin, koska se oli helpoin tie - savustin muut ulos toisiin ryhmiin ja pääsin tekemään kuten halusin.
Työelämä onkin sitten "hieman" eri juttu. "Ryhmätöistä" maksetaan ja kokonaisuudet on sen verran laajoja ettei yksin selviä, toisin kuin koulujen naurettavuuksissa.
Kummasti on tässä pärjätty 25 vuotta oikeissa töissä - ja spesiaalihommaani on toimia juuri "useamman tahon tekemiset" kokoavana linkkinä. Siitä maksetaan todella hyvin, toki myös sitä avustaa erittäin leveä tekninen osaaminen.
Aikas hyvin "tyhmätöiden" disssajalta?
Niin, eli koulussa ei saisi olla ikäviä tehtäviä, koska niistä ei makseta? Sulta nyt menee ohi se, että suurin osa tässä ketjussa selittää, etteivät voi toimia ryhmissä eri syistä ja tämän takia niitä ei saisi olla koulussa. Niiden koulujen tarkoitushan on opettaa just niitä asioita, joita ennen koulua ei osattu.
Moni hallitsee perusryhmätyötaidot ilman koulutusta tai oppii ne kokemuksen kautta. Mutta jos tämänkin ketjun vinkunaa lukee, niin aika monelle ne ryhmätyöt tulevat todella tarpeeseen. Itsekään niitä koulussa arvostanut, mutta nyt alan hiljalleen ymmärtää, miksi niitä korostetaan.
Näistä ryhmätöistä oli just uutisissa. En tiedä miten ajankohtainen tämä uutinen nyt sitten oli, koska näitä ryhmätöitä oli jo 20 vuotta sitten, kun itse kävin AMK:n. Miltei joka ainoalla kurssilla.
Ryhmätyöt on ärsyttävää vatvomista. Ihan eri asia tehdä jotain opiskeluryhmätyötä kuin töissä tehdä omassa tiimissä hommia. Lisäksi jää muut kuin se oma osa-alue vähän hämäräksi. Jos vaikka tehdään ryhmätyö ketterästi ohjelmistokehityksestä ja työnjako tehdään niin, että yksi ottaa scrumin, yksi crystalin ja kolmas vaikka kanbanin, niin sille kanbanin tekijälle jää se crystal ihan yhtä vieraaksi kuin ryhmän ulkopuolisille, joille se ryhmätyö esitellään. Toki tää nyt antaa suhteellisen oikean kuvan työelämästä, kun eihän sitä sielläkään kaikki tiimin jäsenet kaikkea tiedä ja osaa...
Eikä töissäkään mene niin, että otetaan random-tyypit, heitetään ne porukkaan ja sitten heitetään joku vaatimuslista, sanotaan että päättäkää nyt keskenänne kuka on projari ja kuka scrummaster jne ja tehkää tää valmiiksi tään kuun aikana. Jos joka jumalan kerta pitäisi ryhmäytyä uudelleen, ottaa selvää kuka on hyvä missäkin ja miettiä että kukahan se meistä nyt tällä kertaa on missäkin roolissa niin hermot menisi.
Minun työpaikoillani taas on ollut ihmisiä, joilla on eri motivaatiotaso ja erilaiset taustat sekä osaamiset. Toiset ovat erittäin kiinnostuneita viemään asioita eteenpäin, kun taas joku on erittäin kiinnostunut lähtemään kotiin, tai siirtymään heidän mielestään tärkeämpään työtehtävään. Ei mielestäni poikkea koulun ryhmätöistä juurikaan.
Toki ryhmätyöt pitäisi hoitaa lähinnä sähköpostilla tai vaikka webexillä, jos tapaamisia on muuten vain 2 kertaa kuussa.