Miten kasvatan lapsestani johtajatyypin?
En halua että hänestä tulee ns. seurailija/tarkkailija!
Kommentit (31)
jos asiaa pitää kysyä av-palstalta, voit jo unohtaa koko jutun.
mieltä kuin eka vastaaja. Lisäksi kun tuet ja kannustat lasta häntä itseään kiinnostavissa asioissa voit löytää hänestä ihan uuden puolen ja hän rohkaistuu itsekin kokeilemaan ja tekemään ja ehkä tätä kautta voikin päätyä johtajaksi. Riippuen tietenkin mitä ne kiinnostuksenkohteet on :)
jos asiaa pitää kysyä av-palstalta, voit jo unohtaa koko jutun.
Mutta kaikille lapsille on hyva kasvatusmuoto sellainen, josta on tuloksena hyva itsetunto. On lapsesi sitten suuntautunut haluamallasi tavalla tai ei, hyvasta itsetunnosta on aina apua.
Etsi vaikka kirjastosta kirjoja joissa tuota asiaa kasitellaan.
Ja han tulee kylla kaiken itsetuntonsa tarvitseemaan jos aitinsa alusta asti elaa hanen kauttaan tuolla tavalla.
Hanki oma elama.
Toivottavasti tama oli provo.
Sosiaalisesta säheltäjästä lähinnä pikkupomo. Säheltäjillä ei aina ole yhtä paljoa älyä päässään kuin tarkkailijoilla on. Huippujohtajat tarvitsevat älykkyyttä. Sosiaaliset kuviot ehtii oppia ajan kanssa, ei säheltäen. Toisten virheistä voi ottaa oppia. On uskallettava olla oman tiensä kulkia. Huippupaikalla joutuu vastaamaan päätöksistään yksin. Siinä menee näet oma maine, jos huippujohtaja mokaa.
Monesta seurailujasta ja tarkkailijasta tulee niitä diplomi-insinöörejä, jotka päätyvät johtotehtäviin. Koulukiusaajat ja pomottelijat voivat aikuisena sitten olla niitä tulevaisuuden syrjäytyneitä.
Miespuolinen pitää olla myös tilastojen mukaan.
Lapsi on joko johtajatyyppiä tai ei. Parhaassa tapauksessa vasemman käden nimetön sormi on millin tai pari pidempi kuin etusormi (jos taas on liian pitkä, niin lapsestasi tulee homo tai skitso).
sen lisäksi että tietysti persoonan pitää olla sopiva. En pidä ajatuksesta, että jotkut henkilöt nähdään vain synnynnäisinä johtajina. Siihen tuntuu sisältyvän se, että itseään ei tarvitse kehittää, koska on jo ikään kuin "valmis". Alaisikin muuten on erilaisia. Perinteinen johtajahahmo on sellainen autoritaarinen isä/äitihahmo, mutta monilla aloilla johtajuus voi kuitenkin perustua myös tiedollisiin asioihin eikä pelkästään henkilön karismaan. Joillain aloilla taas tuo karismaattisuus on tärkeämpää, esim. kun ollaan asiakkaiden kanssa tekemisissä paljon.
Sen vuoksi sanoisin, että yritä tukea lastasi että hänelle kasvaa hyvä itsetunto, silloin hän voi kasvaa johtajaksi, jos muut kyvyt myös mahdollistavat johtajuuden.
Pikkulisänä harrastukset kuten golf, tennis ja purjehdus:). Tämähän on vitsi.
Ps. miten kasvatan lapsestani hyvän peruspuutarhurin? Ei tars olla mikkään horttonoomi.
Seurailija on vähän hidas hämäläinen ja pääsee rutiinitehtäviin omaan tahtiinsa suorittajaksi.
Aikuistuessaan. Melkein jokainen "tarkkailija" koulustani on nykyään akateeminen, jollain kovalla alalla.
Kovaäänisistä säheltäjistä sitten tulikin normaaleja duunareita vaikka olivat niin topakoita ja johtaja-ainesta oikein.
Että eipä säheltämisellä ja suunapäänäolemisella menesty
Ja tämä ei tarkoita jyrää ja koko ajan esillä haluavaa. Vaan oikeasti sosiaalisesti taitavaa. Osaa kuunnella, ymmärtää erilaisia ihmisiä, löytää ihmisistä parhaat puolet, osaa motivoida jne. Hyvät johtajat ovat usein temperamentiltaan introvertteja, mutta jos on sosiaalisesti taitava, empaattinen ja kannustava, on vahvoilla. Pitää myös omata älyä että hahmottaa suuria kokonaisuuksia, asianyhteyksiä ja pystyy tekemään hyviä päätöksiä.
Seurailija / tarkkailija voi olla hyvä asia- ja ihmisjohtaja myös. Auta lasta olemaan oma itsensä ja innostumaan asioista. Innostunut johtaa hyvin.
Nykyään on todella vaikea löytää johtajaksi soveltuvia henkilöitä tai edes esimieheksi.Kaikki johtajat nääs eivät ole esimiehiä ts heillä ei ole suoraan alaisia.
Johtajan tärkimpiä ominaisuuksi ovat vastuunkanto ja kyky tehdä itsenäisiä ratkaisuja. Nämä taidot opitaan jo pienenä. Nykyaikaiset curling vanhemmat eivät paapomisella tee lapsista johtajia vaan luusereita. Tosin johtajaksi voi myös päästä hyvillä sosiaalisilla taidoilla. Sosiaaliset taidot taas eivät ole johtajan työssä välttämättömiä. Esimiestyössä tosin tarvitaan empatiaa jotta yleensä pärjää alaisten kanssa.
Mun vanhemnat uskoivat aina että mä pärjään ja kertoivat kun olivat ylpeitä. Mulle kasvoi myös muuttojen ja koulun vaihtamisten myötä hyvä paineensietokyky. Kolmikielisyyteen kannustaminen on myös auttanut. Ja molemmat vanhemmat itse vaativissa töissä. Musta tuli myyntijohtaja keskisuureen yritykseen.
Vakavasti puhuen: ei johtajia kasvateta, lasta pitää tukea jakannustaa ja antaa mahdollisuuksia kokeilla vaikka mitä.
Mun mies on seurailijatyyppi ollut koulussa ja nyt pörssiyhtiössä markkinointijohtajana.
Meidän kasvatusta yhdistää vaan keskiluokkaisuus :)
Jämäkkyys, ei asetu kenenkään kynnysmatoksi vaan arvostaa itseään. Itsehillintä, pitää olla malttia ja kärsivällisyyttä. Sosiaalisten tilanteiden taju, halu kuunnella ihmisiä ja olla vuorovaikutuksessa.
Jos lapsi on kauhean ujo ja introvertti, niin hän ei yksinkertaisesti välttämättä tule koskaan olemaan johtaja-ainesta. Paras lopputulos tulee jos hyväksyt lapsen omana itsenään.