Onko muiden töissä tällaista? Siirryin uuteen hommaan talon sisällä ja
istumaan uuteen paikkaan. Ympärillä on vain miehiä ja ykis toinen nainen. Vain yksi miehistä on käynyt esittäytymässä ja juttelee, muuta istuvat tuppisuuna ja edes huomeneen eivät osaa vastata, vain katsovat haavi auki. Yhdelle esimiehesasemassa olevalle esittäysyin, koska tämä seisoi keskellä kahvihuoneen oviaukkoa eikä saanut itse sanaa suustaan. Siis ovatko ihmiset yleensä tällaisia, miehet tällaisia vai pelkästään tämän työpaikan ongelma?
Kommentit (3)
jouduin projektin vuoksi siirtymään eri työpisteeseen ja siellä oli suurin osa kolleegoista miehiä. Yritin pari ensimmäistä viikkoa aktiivisesti bongailla ihmisiä käytäviltä ja mennä esittäytymään, vastaanotto oli asiallinen mutta erittäin vetäytyvä. Esimieheni käveli päivittäin työhuoneeni ohi muttei koskaan tervehtinyt. Muutaman kuukauden päästä annoin periksi ja vetäydyin itsekin. Sain lopulta burn outin ja jäin kotiin lasten kanssa. Kunhan tästä palaan työelämään niin yritän löytää työpaikan, jossa ihmiset juttelevat keskenään ja tervehtivät toisiaan. Minun esimerkkikokemukseni on yliopistomaailmasta.
Ja ovat saaneet tosi huonon kotikasvatuksen kuten nykyääkin monet saavat. Vanhemmat eivät opeta eivätkä vaadi lapsiaan tervehtimään aikuisia ihmisiä.
Kannataisi tehdä opintomatka Venäjälle ja Jenkkilään!
No mikäs siinä on ettet saa itse suutasi auki ja esittäydy kaikille kertoen miltä osastolta tulet ja mitä tulit tälle uudelle osastolle tekemään?
Minä kävisin ihmiset läpi yksitellen vaikka kätellen, jotta kuulisin jokaisen uuden työkaverin nimet ja kysyisin vaikka, että saako tulla kysymään neuvoa jos et jotain osaa tehdä.