Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Sinä nainen joka jätit miehesi ja muutit elämääsi 30- tai 40-kriisissäsi!

Vierailija
22.03.2012 |

Mitä elämä on antanut? Muuttuiko kaikki paremmaksi?

Kaduitko, haikailitko takaisin ex-miehen kainaloon?



Kerro kaikki.



T: eräs kolmekymppinen kriiseilijä joka kaipaa elämässään jotain... ja haluaa miehestä eroon :(

Kommentit (27)

Vierailija
21/27 |
24.03.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tässä hyvä syy sille, miksi kannattaa lapset tehdä vasta vanhempana...

Sainkin sitten tuon neljännen 41-vuotiaana.

Vierailija
22/27 |
24.03.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

oikeasti pystyy jättämään lapsensa?

Samaan aikaan kun kiristetään ja uhkaillaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/27 |
24.03.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tässä hyvä syy sille, miksi kannattaa lapset tehdä vasta vanhempana...

Sainkin sitten tuon neljännen 41-vuotiaana.

että kokee eläneensä riittävästi...

Vierailija
24/27 |
24.03.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset


että kokee eläneensä riittävästi...

Vierailija
25/27 |
24.03.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja jätin miehen joka käyttäytyi ilkeästi ja suoraan sanottuna kusipäisesti minua kohtaan, ei osallistunut kotona mihinkään kotitöihin ja valitti sitten kun ei saanut tarpeeksi seksiä.



Elämänlaatuni muuttui täysin, parempaan. Ainoa harmin aihe on ex-mieheni, jonka kanssa joudun lasten vuoksi olemaan edelleen tekemisissä, mutta muuten elämäni on moninkertaisesti parempaa, vaikka yksinhuoltajan arki onkin rankkaa.

Vierailija
26/27 |
25.03.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä en käsitä, millainen ihminen

oikeasti pystyy jättämään lapsensa?

Joka ikisessä lapsiperheen erossa on vähintään yksi ihminen, joka joutuu jättämään lapsensa. Paitsi niissä eroissa, lapset pistetään hengiltä. Sitäkö suosittelet?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/27 |
25.03.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

uuden miehen matkaan. se on tietysti syy, kun eältäni kysytään, mutta tosiasialla taustalla oli runsaasti ongelmia, joista sitten oli himppusen helpompi irrottautua uuden rakkauden myötä. ongelmat oli ennenkaikkea molemminpuolinen kunnioituksen puute ja halveksunta, aliarvioiminen, arvosteleminen jne. itse lisäksi koin ettei minulla ollut sananvaltaa mihinkään ja että toinen ei näe minussa mitään hyvää. pari kertaa "opetettiin" väkivallalla. pariterapiassakin käytiin, ei apua. ainoa mitä kadun on uuden rakkauteni esitteleminen 3-vuotiaalle lapselle liian pian erosta.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi seitsemän yksi