Sinä nainen joka jätit miehesi ja muutit elämääsi 30- tai 40-kriisissäsi!
Mitä elämä on antanut? Muuttuiko kaikki paremmaksi?
Kaduitko, haikailitko takaisin ex-miehen kainaloon?
Kerro kaikki.
T: eräs kolmekymppinen kriiseilijä joka kaipaa elämässään jotain... ja haluaa miehestä eroon :(
Kommentit (27)
oikeasti pystyy jättämään lapsensa?
Samaan aikaan kun kiristetään ja uhkaillaan.
Tässä hyvä syy sille, miksi kannattaa lapset tehdä vasta vanhempana...
Sainkin sitten tuon neljännen 41-vuotiaana.
että kokee eläneensä riittävästi...
että kokee eläneensä riittävästi...
ja jätin miehen joka käyttäytyi ilkeästi ja suoraan sanottuna kusipäisesti minua kohtaan, ei osallistunut kotona mihinkään kotitöihin ja valitti sitten kun ei saanut tarpeeksi seksiä.
Elämänlaatuni muuttui täysin, parempaan. Ainoa harmin aihe on ex-mieheni, jonka kanssa joudun lasten vuoksi olemaan edelleen tekemisissä, mutta muuten elämäni on moninkertaisesti parempaa, vaikka yksinhuoltajan arki onkin rankkaa.
Mä en käsitä, millainen ihminen
oikeasti pystyy jättämään lapsensa?
Joka ikisessä lapsiperheen erossa on vähintään yksi ihminen, joka joutuu jättämään lapsensa. Paitsi niissä eroissa, lapset pistetään hengiltä. Sitäkö suosittelet?
uuden miehen matkaan. se on tietysti syy, kun eältäni kysytään, mutta tosiasialla taustalla oli runsaasti ongelmia, joista sitten oli himppusen helpompi irrottautua uuden rakkauden myötä. ongelmat oli ennenkaikkea molemminpuolinen kunnioituksen puute ja halveksunta, aliarvioiminen, arvosteleminen jne. itse lisäksi koin ettei minulla ollut sananvaltaa mihinkään ja että toinen ei näe minussa mitään hyvää. pari kertaa "opetettiin" väkivallalla. pariterapiassakin käytiin, ei apua. ainoa mitä kadun on uuden rakkauteni esitteleminen 3-vuotiaalle lapselle liian pian erosta.
Sainkin sitten tuon neljännen 41-vuotiaana.